Onko ruoka-apuvkehitysmaalaisille järkevää? Ongelmat ehkä vain lisääntyvät?
Siis kirkon ulkomaanavun mainoksessa sanotaan, että moni lapsi menee nälkäisenä nukkumaan. Sinne sitten pitäisi lähettää ruoka-apua.
Mutta inko ruuan lähettäminen kestävää kehitystä, jos ulkopuolelta ruokitaan. Eikös nälkäänäkevien määrä vain lisäänny seuraavien sukupolvien myötä. Entä liikakansoitus suhteessa heidän paikallisiin luonnonvaroihinsa?
Eikö pitäisi ennemmin viedä koulutusta, lääkkeitä, ehkäisyvälineitä jne?
En tiedä. Missä ajatteluni lipeää..
Kommentit (28)
Ruoka-apu on välttämätöntä väestön selviytymiselle kriisien aikoina. Se että jossain on nälänhätää ei tarkoita, etteikö maa pystyisi elättämään suurempaakin väestöä. Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa on ollut massiivisia nälänhätiä, joissa on kuollut yhteensä kymmeniä miljoonia ihmisiä. Se on muuten mielenkiintoista, miten moni hyväksyy tällaiset nälänhädät kapitalistisessa järjestelmässä, mutta silloin kun ne tapahtuvat kommunismin aikana, ne tuomitaan murhina.
Vierailija kirjoitti:
Ruoka-apua ei ole edes prosentti koko kehitysyhteistyöstä. Muodot miten rahaa käytetään on oikeasti toisenlaisia ja kannattaa katsoa UM sivuilta mihin se raha käytetään.
Suora ruoka-apu voi ollakin vain tuon prosentin, mutta sen muun avun ehtona saattaa olla ruuan ostaminen muualta. Näin on ollut ainakin Intiassa, jossa vuosituhannen vaihteessa oli satoja miljoonia aliravitsemuksesta kärsiviä samaan aikaan kun kymmenet miljoonat vilja- ja riisitonnit mätänivät ylijäämänä varastoihin tai pelloille - ja koko ajan maahan tuotiin Maailmanpankin myöntämän avun velvoittamana kasapäin amerikkalaista viljaa.
Vierailija kirjoitti:
Tai vielä parempi olisi, että kehitysmaan koko poppoo vaan kuolisi sukupuuttoon. Tuntuu varsinkin naisilla siellä se elämä olevan alusta loppuun yhtä helvettiä..
Kukas meille banaanit sitten poimisi, ja pikku kätösin ompelisi edullisia vaatteita?
Vakavasti puhuen, suosittelen matkustamaan pidemmäksi aikaa johonkin ns. kehitysmaahan. Näkee, että kaikki ei ole yhtä kurjuutta vain.
Vierailija kirjoitti:
On täälläkin ollut köyhää ja alkeellista. Vähä vähältä ollaan kehitytty. Ihan itse. Miksei sama toimisi Afrikassa?
Miten niin "ihan itse"? Enimmän osan historiaansahan Suomi on ollut osa muita maita. Esim. oppivelvollisuus saatettiin voimaan ja toimimaan, kun oltiin Venäjän vallan alaisia. Laajamittaisia nälänhätiä taas ei ole itsenäisyyden aikana edes ollut, sen verran oli kehitytty muiden alaisuudessa jo.
Vierailija kirjoitti:
Suora ruoka-apu voi ollakin vain tuon prosentin, mutta sen muun avun ehtona saattaa olla ruuan ostaminen muualta. Näin on ollut ainakin Intiassa, jossa vuosituhannen vaihteessa oli satoja miljoonia aliravitsemuksesta kärsiviä samaan aikaan kun kymmenet miljoonat vilja- ja riisitonnit mätänivät ylijäämänä varastoihin tai pelloille - ja koko ajan maahan tuotiin Maailmanpankin myöntämän avun velvoittamana kasapäin amerikkalaista viljaa.
Joo, kas kun ne aliravitsemuksesta kärsivät eivät omista niitä peltoja, joilla vilja mätänee. Tuohan oli tilanne Suomessakin kun viimeksi oli kunnon nälänhätä 1860-luvulla, jolloin 8 % porukasta kuoli nälkään ja tauteihin luonnonkatastrofien seurauksena. Maasta vietiin silloinkin paljon elintarvikkeita, vaikka kansaa kuoli kasapäin.
Vierailija kirjoitti:
Afrikan suurin ongelma on saada ihmiset lopettamaan järjetön lisääntyminen. Mutta SIITÄ ei puhuta sanallakaan. Koska se ei ole poliittisesti korrektia (PC) eikä suvaitsevaista.
Jos lapset ovat ainoa sosiaaliturva mitä ihmisellä on, lisääntyminen on yksilön kannalta hyvinkin järkevää.
Tehokkain ehkäisyväline on kouluttaa tyttöjä ja tarjota heille ammatti. Koulutettu nainen lisääntyy vähemmän ja vasta vanhemmalla iällä, kun on muutakin toimeentuloturvaa kuin ne mukulat.
Vierailija kirjoitti:
Siis kirkon ulkomaanavun mainoksessa sanotaan, että moni lapsi menee nälkäisenä nukkumaan. Sinne sitten pitäisi lähettää ruoka-apua.
Mutta inko ruuan lähettäminen kestävää kehitystä, jos ulkopuolelta ruokitaan. Eikös nälkäänäkevien määrä vain lisäänny seuraavien sukupolvien myötä. Entä liikakansoitus suhteessa heidän paikallisiin luonnonvaroihinsa?
Eikö pitäisi ennemmin viedä koulutusta, lääkkeitä, ehkäisyvälineitä jne?
En tiedä. Missä ajatteluni lipeää..
Suoraa ruoka-apua viedään kai lähinnä akuuteille katastrofialueille, eikä niin että vuosikausia ruokitaan sillä samaa porukkaa. Ja sitten vuosikausia samassa paikassa pysyville pakolaisleireille, kun kukaan ei suostu ottamaan pakolaisia vastaan.
Aika paljon Kirkon ulkomaanavun toiminnasta on juuri noita toivomiasi koulutusta ym.
Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka saivat Unicefiltä apua.