Lue keskustelun säännöt.
Mikä tämmöistä ihmistä vaivaa?
28.12.2015 |
Kaverilla on aina tuhat rautaa tulessa. Se opiskelee montaa eri asiaa, käy töissä ja hoitaa yksin monta lasta. Lisäksi se harrastaa vaikka mitä ja on kaikesta kamalan kiinnostunut. Onko ihan normaalia että tekee noin kamalasti asioita?
Kommentit (9)
Jotkut tyypit on parhaimmillaan silloin kun niillä on valtavasti tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi väsähtää jossain vaiheessa. Jotkut pakenee kiireeseen ikäviä asioita, ei ehdi pysähtymään.
No mutta miten tuollaista vauhtia voi jaksaa....?
Ehkä hänellä o oikea lääkitys tai syö raakaravintoa ja liikkuu.
Ehkä sillä ei ole telkkaria, ja ehkä se ei vietä aikaansa täällä av:llä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä ei ole telkkaria, ja ehkä se ei vietä aikaansa täällä av:llä...
Tuo on muuten totta, telkkarin katseluun ja netissä roikkumiseen menee hirveästi aikaa. Jos seuraa vaikkapa salkkareita ja paria muuta sarjaa, voi mennä monta tuntia päivässä telkun ääressä.
Tuo on vain joidenkin äärilleen ekstroverttien normaali perusluonne tai sitten joissain tapauksissa maanisuutta(?) tai hiljaisuuden ja pysähtymisen tuoman juurevamman aistimisen ja kokemisen ahdistunutta paniikkipakenemista, eli ei uskalla kohdata itseään, ei kykene olemaan yksin tai miettiä mitä oikeasti itselle kuuluu syvällisellä tasolla, ei koko ajan suorittavalla pintatasolla?
Ei ole minun maatani tai ihmistyyppiäni, mutta minä olenkin introvertti enkä voisi elää noin rauhatonta ja koko ajan paljon tapahtumia ja meluisaa sosiaalista häslinkiä sisältävää elämää. Olisin silloin aivan kamalan onneton ja menettäisin sen vuoksi aidon elämäniloni ja rauhallisen tyyneyteni, eikä minua enää koskaan kukaan tule pakottamaan siihen, ei koskaan - joskus joku taho kyllä yritti. Ei vaan tule tapahtumaan. Ei. Sen sijaan toinen/toiset riittävän samanlainen introvertti ihminen on kuin satama mistä avautuu näkymä avomerelle. Eikä tarvitse jatkuvasti puhua, on vain ymmärrys siitä huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vain joidenkin äärilleen ekstroverttien normaali perusluonne tai sitten joissain tapauksissa maanisuutta(?) tai hiljaisuuden ja pysähtymisen tuoman juurevamman aistimisen ja kokemisen ahdistunutta paniikkipakenemista, eli ei uskalla kohdata itseään, ei kykene olemaan yksin tai miettiä mitä oikeasti itselle kuuluu syvällisellä tasolla, ei koko ajan suorittavalla pintatasolla?
Ei ole minun maatani tai ihmistyyppiäni, mutta minä olenkin introvertti enkä voisi elää noin rauhatonta ja koko ajan paljon tapahtumia ja meluisaa sosiaalista häslinkiä sisältävää elämää. Olisin silloin aivan kamalan onneton ja menettäisin sen vuoksi aidon elämäniloni ja rauhallisen tyyneyteni, eikä minua enää koskaan kukaan tule pakottamaan siihen, ei koskaan - joskus joku taho kyllä yritti. Ei vaan tule tapahtumaan. Ei. Sen sijaan toinen/toiset riittävän samanlainen introvertti ihminen on kuin satama mistä avautuu näkymä avomerelle. Eikä tarvitse jatkuvasti puhua, on vain ymmärrys siitä huolimatta.
Olen luullut että introvertti kaihtaa vain sosiaalisia tilanteita, mutta onko se siis yleisestikin sellainen hyvin rauhaarakastava?
ON!