Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lauttasaaren ja keskustan korkeiden neliöhintojen ja ei-niin-hyvän oppilasaineksen yhteys vihdoin selvä

Vierailija
28.12.2015 |

Lauttasaaressa ja Ullanlinnassa, Eirassa ja Kampissa osa lapsiperheistä asuu aivan sairaalloisen ahtaasti, koska heillä ei ole varaa asua näillä seuduilla normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki). He siis asuvat tavallaan väärällä alueella, vain koska haluavat pysyä kalliilla seudulla ja siksi esim nelihenkinen perhe saattaa pakkautua 55 neliöiseen kaksioon, ja vääristää myös alueen koulujen oppilasainesta. Esim. Lauttasaaren neliöhinnoilla alueella luulisi asuvan fiksua ja koulutettua väkeä ja heillä fiksuja lapsia, mutta Lauttasaaren yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittavien tulokset ovat olleet vuosia Suomen lukiotilastojen häntäpäässä.

Kommentit (86)

Vierailija
1/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt en ymmärrä, mikä teet ahtaasti asuvista ihmisistä tyhmempiä? Kalliitahan ne pienetkin asunnot keskustassa on, joten hyvä työpaikka pitää niihinkin olla. Kaikki, jolla rahkeet riittää, vaihtavat hyvään lukioon. Pääkaupunkiseudulla kun ei tarvitse jäädä lähilukioon!

Vierailija
2/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, aika usein köyhät on köyhiä syystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.

 

Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.

 

Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.

Vierailija
4/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.

 

Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.

 

Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.

 

Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.

Vierailija
5/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap:n logiikka ontuu: varsinkaan isommissa kaupungeissa lukiota ei läheskään aina valita läheisyyden perusteella. Yhteydet muualle ovat hyvät, joten Lauttasaaresta hyvät lähtevät mielellään esim. Etelä-Tapiolaa, Ressuun tai Töölöön. Laittasaaren lukioon tullaan myös muualta kuin Lauttasaaresta. Eli lukuon tulosten perusteella ei voi kyllä tehdä päätelmiä siitä millaista oppilasainesta lähistöllä asuu. Toisaalta, peruskoulunahan Lykki on käsittääkseni ihan hyvätasoinen ja peruskouluvaiheessa oppilaat valitsevat usein sen lähikoulun.

Vierailija
6/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.

 

Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.

 

Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.

 

Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.

 

Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli pk-seudulla 30km lukiomatka suuntaansa päivittäin, enkä ollut ainut, joten teoriasi on hieman ontuva..

Vierailija
8/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, uusi ilmiö, hipsterit ahtautuvat kaksioon pesueensa kanssa että voivat asua hyvällä alueella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä ap vetää johtopäätöksen että köyhä = tyhmä?

Vierailija
10/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Köyhä on tyhmä koska ei osaa hankkia itselleen riittävästi rahaa asuakseen ja elääkseen normaalisti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki).

Normaali asumisväljyys nelihenkisellä perheellä on siis 128 neliötä?

Vierailija
12/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyhmät on hyvin usein myös köyhiä :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.

 

Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.

 

Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.

 

Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.

 

Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle

Lauttasaaresta oikeasti hyvät ovat olleet jo alusta saakka Helsingin Saksalaisessa koulussa. Niin kuin minun lapseni.

Vierailija
14/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai että jos asunnossa ei ole 32 neliötä per pää niin sitten ollaan tyhmiä ja köyhiä, jotka yrittää asua tasoaan paremmalla alueella?

Juupa juu...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki).

Normaali asumisväljyys nelihenkisellä perheellä on siis 128 neliötä?

Kyllä, me asumme Lauttasaaressa 140-neliöisessä rivitaloasunnossa.

Vierailija
16/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

39 neliötä per henki taitaakin olla se keskiarvo, eli nelihenkisellä perheellä 156 neliötä. Sopivana varmaan voidaan pitää hieman pienempää määrää, esim. 30 neliötä per henki, eli 120 neliötä per neljä henkeä.

Vierailija
17/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki).

Normaali asumisväljyys nelihenkisellä perheellä on siis 128 neliötä?

Tätä minäkin ihmettelin. Minusta, jos joku on tyhmää, niin turhista neliöistä maksaminen...

Vierailija
18/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ai että jos asunnossa ei ole 32 neliötä per pää niin sitten ollaan tyhmiä ja köyhiä, jotka yrittää asua tasoaan paremmalla alueella?

Juupa juu...

 

juuri noin se menee , kyllä. Pientä variaatiota toki voi olla, mutta jos nyt on vaikka 15 neliötä per pää, niin alue on väärä.

Vierailija
19/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki).

Normaali asumisväljyys nelihenkisellä perheellä on siis 128 neliötä?

Tätä minäkin ihmettelin. Minusta, jos joku on tyhmää, niin turhista neliöistä maksaminen...

 

30 neliötä per henki ei ole vielä turhaa nähnytkään.... Turhista voidaan ehkä puhua jos nelihenkisellä on yli 400 neliötä, siinä saattaa olla jotain turhaa jo. Mutta kahdelle hengelle 200 voi olla ihan tarpeellinen määrä.

Vierailija
20/86 |
28.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että jos asunnossa ei ole 32 neliötä per pää niin sitten ollaan tyhmiä ja köyhiä, jotka yrittää asua tasoaan paremmalla alueella?

Juupa juu...

 

juuri noin se menee , kyllä. Pientä variaatiota toki voi olla, mutta jos nyt on vaikka 15 neliötä per pää, niin alue on väärä.

Eiköhän tuo riipu lasten iästäkin vähän: alle kouluikäisillä ja teineillä on tosi erilaiset tarpeet asumisensa suhteen. Ja toisaalta, uudet perheasunnot neljälle hengelle (3 makuuhuonetta) ovat kyllä lähes järjestäen alle 100-neliöisiä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kolme viisi