Onko muiden mielestä naiset usein paljon persoonallisempia kuin miehet
Kun katsoo kaveripiirin puolisoita niin niitä miehiä lähinnä erottaa toisistaan se että kuka tykkää lätkästä ja kuka fudiksesta, tai kuka opiskeli Stadissa ja kuka Turussa. Muuten tuntuu usein että ne voisi vaihtaa vaikka keskenään eikä kukaan kai huomaisi mitään. Puheenaiheet säilyisi samanlaisena, ulkonäkö säilyisi samanlaisena, kaikki fiilis olisi samanlaista.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
On. Jos pelkkää ulkonäköä ajatellaan, tunnen muotia harrastavia naisia, jolloin vaatteet ovat persoonallisia ja iso osa itse tehtyjä, puunhalaajia, jotka eivät meikkaa, androgyynejä, pari japani-harrastajaa, joilla on hyvinkin erilaisia vaatteita arjessakin käytössä jne. Miehillä farkut ja huppari tai tavallinen paita. Kirjaimellisesti kaikilla.
Miksi miehet eivät voi pukeutua kukkamekkoon farkkujen sijaan? Mikä sen estää.
Mihin ulkoisia sukupuolimerkkejä tarvitaan?
Yleensä naiset ovat persoonattomampia. Ulkonäössä naisilla on toki enemmän variaatiota kuin miehillä, mutta se johtuu siitä että naiset kiinnittävät ulkonäköönsä enemmän huomiota. Miesten identiteetti perustuu enemmän abstrakteille asioille ja persoona tulee ilmi vasta keskustellessa.
Olen myös huomannut, että uuden seurustelukumppanin myötä naiset usein omaksuvat uuden miehensä harrastuksen/harrastuksia. Miehet sen sijaan jatkavat parisuhteessa niitä samoja harrastuksia mitä harrastivat sinkkunakin. Tämä johtunee siitä, että miehille harrastukset ovat keskeisempi osa identiteettiä. Miehet haluavat tehdä rakastamiaan asioita. Naiset taas haluavat tehdä jotain läheistensä/rakastamiensa ihmisten kanssa, mutta sillä mitä tehdään ei ole niin suurta merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat aina Sinkkuelämää-lorttoja, joten kovinkaan montaa vaihtoehtoja ei jää. Miehet taas ovat supersankareita, jotain vaihtoehtoja on tuhansia ja tuhansia.
En ole koskaan katsonut kyseistä sarjaa jaksoakaan ja ne lyhyet mainospätkät missä kyseinen sarja vilahtaa, saa minut raivon partaalle :D Aivan superärsyttävä.
Miehet muuttunee persoonallisiksi heti kun sillä alkaa saada naista.
Vierailija kirjoitti:
On. Jos pelkkää ulkonäköä ajatellaan, tunnen muotia harrastavia naisia, jolloin vaatteet ovat persoonallisia ja iso osa itse tehtyjä, puunhalaajia, jotka eivät meikkaa, androgyynejä, pari japani-harrastajaa, joilla on hyvinkin erilaisia vaatteita arjessakin käytössä jne. Miehillä farkut ja huppari tai tavallinen paita. Kirjaimellisesti kaikilla.
Tämä kommentti kertoo lähinnä kirjoittajansa mielen köyhyydestä. Aloitus oli persoonasta eikä ulkonäöstä. Jos jonkun mielestä persoona on yhtä kuin ulkonäkö, en voi kuin sääliä tuota henkilöä.
Se on totta, että naisilla on miehiä useammin tarve ilmaista itseään ja persoonaansa ulkonäöllään. Tämä käyttäytyminen (identiteetin rakentaminen pinnallisilla seikoille) on ominaista kaikille kehitysvaiheissa oleville persoonille, eritoten teini-ikäisille. Enemmänkin se tarkoittaa, ettei persoona ole vielä kunnolla kehittynyt, kun sitä pitää vahvistaa ulkoisilla seikoilla.
Olen kyllästynyt, joka ketju tuntuu nykyisin olevan miesten ja naisten välinen kaksintaistelu. -haukotus-
Nuoli ylös, jos on vielä naisia / miehiä, joille vastakkainen sukupuoli merkkaa muutakin kuin kilpailua.
Eikö jumalakin ole aika persoonaton miehille. Tasoero on aikalailla sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja menet yliopistossa luennolle missä tahansa, missä on miehiä ja naisia 50/50, niin lähes aina miehet ovat siellä äänessä ja väittelevät luennoitsijan kanssa. Miehillä on filosofiset/poliittiset väittelypiirit oppiaineissa jne. Naisista tulee mieleen että ehkä voivat jotain feminismiä ajaa porukalla, mutta muuten ovat aika passiivisia.
------
Kunpa tuo siirtyisi kaveriporukoihinkin, mutta eihän siellä nyt uskalla olla eri mieltä asioista. Useammin olen myös kuullut naisen komentavan kaveriaan käyttäytymään paremmin vieraita ihmisiä kohtaan. Miehet taitavat myös sietää ja siedättää muillakin kökköjä tyyppejä "kaveri"-piireissään useammin kuin naiset. Ei kenenkään tarvitse olla näyttävän värikäs ilmestys, vaan sosiaalinen rohkeus on se juttu.
Tuo komentaminen on juuri esimerkki naisten konformisuudesta. Porukasta poikkeavaa henkilöä ojennetaan välittömästi ja pyritään sakinhivutuksella saamaan samaan linjaan muiden kanssa. Miehet suvaitsevat huomattavasti enemmän variaatiota niin käytöksessä kuin mielipiteissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Jos pelkkää ulkonäköä ajatellaan, tunnen muotia harrastavia naisia, jolloin vaatteet ovat persoonallisia ja iso osa itse tehtyjä, puunhalaajia, jotka eivät meikkaa, androgyynejä, pari japani-harrastajaa, joilla on hyvinkin erilaisia vaatteita arjessakin käytössä jne. Miehillä farkut ja huppari tai tavallinen paita. Kirjaimellisesti kaikilla.
Tämä kommentti kertoo lähinnä kirjoittajansa mielen köyhyydestä. Aloitus oli persoonasta eikä ulkonäöstä. Jos jonkun mielestä persoona on yhtä kuin ulkonäkö, en voi kuin sääliä tuota henkilöä.
Se on totta, että naisilla on miehiä useammin tarve ilmaista itseään ja persoonaansa ulkonäöllään. Tämä käyttäytyminen (identiteetin rakentaminen pinnallisilla seikoille) on ominaista kaikille kehitysvaiheissa oleville persoonille, eritoten teini-ikäisille. Enemmänkin se tarkoittaa, ettei persoona ole vielä kunnolla kehittynyt, kun sitä pitää vahvistaa ulkoisilla seikoilla.
Olen itse ripauksen eri mieltä viimeisestä lauseesta. Itse olen aina kuvitellut että pukeutumistyyli auttaa samanlaisten ihmisten löytämisessä. Koska pukeutuminen on ainoa tapa ilmaista omia arvojaan sanattomasti ja tietenkin myös omaa itseään.
Ihmisillä jotka näkevät muut ihmiset ns kuorina tai persoonattomina, on itsellään vaikeuksia eläytyä muiden asemaan. Eli tuollainen väute, että muut olisivat jostain muotista, on vahva varoitusmerkki siitä, että niin sanova ihminen on itse henkisesti epäkypsä. Kannattaa väkttää ainakin parisuhdetta sellaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Jos pelkkää ulkonäköä ajatellaan, tunnen muotia harrastavia naisia, jolloin vaatteet ovat persoonallisia ja iso osa itse tehtyjä, puunhalaajia, jotka eivät meikkaa, androgyynejä, pari japani-harrastajaa, joilla on hyvinkin erilaisia vaatteita arjessakin käytössä jne. Miehillä farkut ja huppari tai tavallinen paita. Kirjaimellisesti kaikilla.
Tämä kommentti kertoo lähinnä kirjoittajansa mielen köyhyydestä. Aloitus oli persoonasta eikä ulkonäöstä. Jos jonkun mielestä persoona on yhtä kuin ulkonäkö, en voi kuin sääliä tuota henkilöä.
Se on totta, että naisilla on miehiä useammin tarve ilmaista itseään ja persoonaansa ulkonäöllään. Tämä käyttäytyminen (identiteetin rakentaminen pinnallisilla seikoille) on ominaista kaikille kehitysvaiheissa oleville persoonille, eritoten teini-ikäisille. Enemmänkin se tarkoittaa, ettei persoona ole vielä kunnolla kehittynyt, kun sitä pitää vahvistaa ulkoisilla seikoilla.
Olen itse ripauksen eri mieltä viimeisestä lauseesta. Itse olen aina kuvitellut että pukeutumistyyli auttaa samanlaisten ihmisten löytämisessä. Koska pukeutuminen on ainoa tapa ilmaista omia arvojaan sanattomasti ja tietenkin myös omaa itseään.
Ulkoiset symbolit ovat elintärkeitä kehitysvaiheessa olevalla persoonalle/identiteetille. Tämä toimii niin yksilön kuin yhteisön tasolla. Esimerkiksi eurooppalaista identiteettiä pyritään tällä hetkellä luomaan ulkoisilla tekijöillä, kuten Euro, Euroopan unionin lippu, Euroopan hymni, Euroviisut, Eurooppapäivä jne. Kehitysvaiheessa oleva yksilö pyrkii ilmaisemaan rakennusvaiheessa olevaa identiteettiään ulkoisilla tekijöillä ja vahvistamaan identiteettiä saamalla positiivista vastakaikua muilta ihmisiltä. Olet siis oikeassa siinä, että ulkoiset symbolit auttavat samanmielisten ihmisten löytämisessä, mutta samanmielisten ihmisten löytäminen onkin tärkeää juuri kehitysvaiheessa olevalle persoonalle.
Vahvalle ja kehittyneelle identiteetille ulkoiset symbolit eivät ole läheskään yhtä tärkeitä. Esimerkiksi suomalaisuus on jo niin kehittynyt, etteivät suomalaisuuden ulkoiset symbolit ole meille niin tärkeitä. Vahva ja kehittynyt persoona ei kaipaa myöskään tukea muilta identiteetin ylläpitämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tuo naisten vs miesten pukeutuminen on hauska argumentti.
Opiskelen antropologiaa sivuaineena yliopistossa ja olen tottunut näkemään kursseilla hyvin värikästä porukkaa. Naisilta löytyy shokkivärjättyä tukkaa, rastafareja, lävistyksiä, sateenkaariteemaisia koruja, hippivaatteita yms. Jos nämä naiset tulisivat vastaan kadulla, ei olisi vaikea arvata mille poliittiselle linjalle ja mihin tiedekuntaan he kallistuvat.
Kurssien miehet taas olivat arkisen näköisiä muutamaa ponnarilla olevaa hippitukkaa lukuun ottamatta -he sulautuisivat massaan, kadulla heitä ei vilkaistaisi kahta kertaa.Olen tutustunut kursseilla sekä miehiin että naisiin, ja voin sanoa että sisäisesti kumpikin sukupuoli oli yhtä mielenkiintoista porukkaa, ainoa ero oli että feminististen näkemysten korostaminen oli naisten keskuudessa yleisempää (mikä varmaankin johtui siitä että kursseilla oli naisia jotka opiskelivat sukupuolentutkimusta pää-aineena)
Jostain syystä naiset miehiä useammin näyttävät kokevan tarpeelliseksi ilmentää sisäistä olemustaan pukeutumisen kautta.
Itselläni on muuten paljon hyvin persoonallisia sukupuolineutraaleja harrastuksia, joissa ei naisia liiemmin näy.
Mielenkiintoista, että naisena ja antropologina arvotat personallisuuden koskemaan vain ulkonäköä.
Naisten miehiä korkeampi ja kalliimpi koulutus ei koskaan konkretisoidu kunnolla, olet siitä malliesimerkki.
Mitä mieltä olet antropologina palstan miesvihasta ja naisten uhriutumis-kulttuurista?
Vierailija kirjoitti:
Miehet muuttunee persoonallisiksi heti kun sillä alkaa saada naista.
No jos nyt eka yrittäisit saada edes kerran miestä, ennen kuin tulet kertomaan millaisia miehet ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Jos pelkkää ulkonäköä ajatellaan, tunnen muotia harrastavia naisia, jolloin vaatteet ovat persoonallisia ja iso osa itse tehtyjä, puunhalaajia, jotka eivät meikkaa, androgyynejä, pari japani-harrastajaa, joilla on hyvinkin erilaisia vaatteita arjessakin käytössä jne. Miehillä farkut ja huppari tai tavallinen paita. Kirjaimellisesti kaikilla.
Tämä kommentti kertoo lähinnä kirjoittajansa mielen köyhyydestä. Aloitus oli persoonasta eikä ulkonäöstä. Jos jonkun mielestä persoona on yhtä kuin ulkonäkö, en voi kuin sääliä tuota henkilöä.
Se on totta, että naisilla on miehiä useammin tarve ilmaista itseään ja persoonaansa ulkonäöllään. Tämä käyttäytyminen (identiteetin rakentaminen pinnallisilla seikoille) on ominaista kaikille kehitysvaiheissa oleville persoonille, eritoten teini-ikäisille. Enemmänkin se tarkoittaa, ettei persoona ole vielä kunnolla kehittynyt, kun sitä pitää vahvistaa ulkoisilla seikoilla.
Olen itse ripauksen eri mieltä viimeisestä lauseesta. Itse olen aina kuvitellut että pukeutumistyyli auttaa samanlaisten ihmisten löytämisessä. Koska pukeutuminen on ainoa tapa ilmaista omia arvojaan sanattomasti ja tietenkin myös omaa itseään.
Eikö ole hassua että iän myötä se kuitenkin vähenee: 4-kymppisillä sitä on jo todella vähän ja 6-kymppisillä tuskin ollenkaan. Silti väittäisin että iän myötä ihmiset muuttuvat persoonallisemmiksi eivätkä kulje enää niin paljoa massan mukana.
Naiset koristautuvat miehiä enemmän, totta kai. Mutta luonteiden puolelta miehistä löytyy naisia enemmän kaikenlaisia.
Yleisesti julkisessa elämässä naiset ovat yksilöitä ja miehet massaa. Mutta taas yksityisesti miehet ovat paljon keskenään erottautuvampia kuin naiset.
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti julkisessa elämässä naiset ovat yksilöitä ja miehet massaa. Mutta taas yksityisesti miehet ovat paljon keskenään erottautuvampia kuin naiset.
Mä en tajua että miten tää naisten suurempi yksilöllisyys julkisessa elämässä näkyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti julkisessa elämässä naiset ovat yksilöitä ja miehet massaa. Mutta taas yksityisesti miehet ovat paljon keskenään erottautuvampia kuin naiset.
Mä en tajua että miten tää naisten suurempi yksilöllisyys julkisessa elämässä näkyy?
Jotkut naiset ovat värjänneet tukkansa porkkananväriseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Jos pelkkää ulkonäköä ajatellaan, tunnen muotia harrastavia naisia, jolloin vaatteet ovat persoonallisia ja iso osa itse tehtyjä, puunhalaajia, jotka eivät meikkaa, androgyynejä, pari japani-harrastajaa, joilla on hyvinkin erilaisia vaatteita arjessakin käytössä jne. Miehillä farkut ja huppari tai tavallinen paita. Kirjaimellisesti kaikilla.
Tämä kommentti kertoo lähinnä kirjoittajansa mielen köyhyydestä. Aloitus oli persoonasta eikä ulkonäöstä. Jos jonkun mielestä persoona on yhtä kuin ulkonäkö, en voi kuin sääliä tuota henkilöä.
Se on totta, että naisilla on miehiä useammin tarve ilmaista itseään ja persoonaansa ulkonäöllään. Tämä käyttäytyminen (identiteetin rakentaminen pinnallisilla seikoille) on ominaista kaikille kehitysvaiheissa oleville persoonille, eritoten teini-ikäisille. Enemmänkin se tarkoittaa, ettei persoona ole vielä kunnolla kehittynyt, kun sitä pitää vahvistaa ulkoisilla seikoilla.
Olen itse ripauksen eri mieltä viimeisestä lauseesta. Itse olen aina kuvitellut että pukeutumistyyli auttaa samanlaisten ihmisten löytämisessä. Koska pukeutuminen on ainoa tapa ilmaista omia arvojaan sanattomasti ja tietenkin myös omaa itseään.
Eikö ole hassua että iän myötä se kuitenkin vähenee: 4-kymppisillä sitä on jo todella vähän ja 6-kymppisillä tuskin ollenkaan. Silti väittäisin että iän myötä ihmiset muuttuvat persoonallisemmiksi eivätkä kulje enää niin paljoa massan mukana.
Ihmisen persoona ja identiteetti kehittyvät (muuttuvat) noin 30-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen ne lähinnä vain vahvistuvat. 40-vuotiaan persoona ja identiteetti ovat jo huomattavan vakaita verrattuna vaikkapa parikymppiseen.
Ulkoiset symbolit ovat tärkeitä kehitysvaiheessa, jolloin ihminen vielä etsii omaa identiteettiään. Identiteetin vahvistumisvaiheessa ulkoiset symbolit menettävät merkitystään, koska sisäiset tekijät ovat jo niin vahvoja, etteivät ne kaipaa tuekseen ulkoisia elementtejä.
.