Sairaanhoitajan/terkkarin palkalla pärjääminen
Eli sh/terkkarin ammatti olisi haaveena minulla. Monet kuitenkin haukkuvat palkkaa huonoksi ja ylipäätään alalle lähtemistä huonoksi ideaksi... Muutakaan kiinnostavaa alaa en keksi ja jonkinlainen kutsumus niihin hommiin on. Haluaisinkin kuulla kokemuksia niin itse työstä kuin myös siitä palkasta. Tuleeko toimeen? Pohjois-Pohjanmaalla asun ja joskus tulevaisuudessa oman talon haluaisin, samoin lapsia. Erityisesti terkkarin homma kiinnostaisi, mutta kovasti mietin asiaa nyt, kun niin negatiivisia kommentteja olen lähipiiristä saanut... Miten on?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Eli sh/terkkarin ammatti olisi haaveena minulla. Monet kuitenkin haukkuvat palkkaa huonoksi ja ylipäätään alalle lähtemistä huonoksi ideaksi... Muutakaan kiinnostavaa alaa en keksi ja jonkinlainen kutsumus niihin hommiin on. Haluaisinkin kuulla kokemuksia niin itse työstä kuin myös siitä palkasta. Tuleeko toimeen? Pohjois-Pohjanmaalla asun ja joskus tulevaisuudessa oman talon haluaisin, samoin lapsia. Erityisesti terkkarin homma kiinnostaisi, mutta kovasti mietin asiaa nyt, kun niin negatiivisia kommentteja olen lähipiiristä saanut... Miten on?
Mikset ala kirurgiksi ? tai astronautiksi ? niillä on paremmat palkat ja hyvin töitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo 3500 tulee vuositulosta jossa on mukana lomarahat, lisät jne.
Itse neuvola th:na ja tienaan 2550€/kk.
Kiinnostaa paljon amk-ope tienaat joka tässä ketjussa kirjoittelit?
3500€/kk on kaikkien suomalaisten sairaanhoitajien keskipalkka bruttona, johon kuuluvat vuorolisät, lomarahat ym. Ihan perusmatematiikkaa. Lähtöpalkka pk-seudulla vastavalmistuneelle on se n. 2500€/kk ja aika kauan sillä saa hommia tehdä ennen kuin palkka hieman nousee eli hyvin hidasta on palkkakehitys. Olen se AMK-ope ja minun palkkani yhdellä kokemuslisällä ja yhdellä muulla henkilökohtaisella osaamislisällä on 3900€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Sh:n peruspalkasta jää noin 1750e käteen kuukaudessa. Lisät tietenkin tekee oman osansa mutta itse olen laskenut että lisät menee suoraan siihen isompaan veroprosenttiin, isompiin päivähoitomaksuihin ja pienempään asumistukeen. Tietenkin terkkari saa pikkuisen enemmän kuin sh mutta yleensä terkkarin hommia ei ole tarjolla joten terkkari tekee sh:na hommia.
Sh yleensä tekee vuorotöitä joten perhe-elämää ajatellen se on aika perseestä. Oletko valmis olemaan töissä aamulla, illalla, yöllä sattumanvaraisessa järjestyksessä arkena, viikonloppuna, jouluna, juhannuksena?
Miten niin tietysti terkkari saa enemmän ? Sairaanhoitaja vuorotyössä erikoissairaanhoidossa tienaa helposti 500-1000€ enemmän kuin terkkari.
^ sh ja th peruspalkka on kunnallisella yörensä ihan sama. Sh:lla käytännössä sit isompi palkka lisien takia.
Vierailija kirjoitti:
^ sh ja th peruspalkka on kunnallisella yörensä ihan sama. Sh:lla käytännössä sit isompi palkka lisien takia.
Juuri näin! Tämä on ihan ihmeellinen harhaluulo, että terkkarin palkka olisi muka parempi.
Heips! Täällä noin vuoden päästä valmistuva sh. Jos alalle on kutsumusta ja kiinnostusta, suosittelen kyllä alaa sellaisille henkilöille. Vuoden opiskelun jälkeen tein lähihoitajan hommia, nyt jo sh:n sijaisuuksia. Eli opiskellessa löytyy jo töitä vaikka mihin lähtöön. Itse sain lähihoitajana (-5% opiskelija "alennus") lisien kanssa noin 2100-2200 € kuussa käteen. Tosin opiskelijana verotus on pieni, mulla 7,5% vielä. Kun valmistun, palkka on isompi mutta verotus kovempi, eli suurin piirtein tuo sama summa tulee jäämään käteen.
Ainahan parempi palkka kelpaisi, mutta tuolla parillakin tonnilla pärjää oikein hyvin. Mies työskentelee jo myös sairaanhoitajana, joten kun yhteen muutamme, yhteiset tulot on noin 4 tonnia. Eli kyllä kahdella peruspalkalla on varaa maksaa asuntolainaa, autoa ja ym peruselämisen kustannuksia. Lapsia on meillä myös haaveissa.
Tosin me ajateltiin, että mennään Norjaan tai Kanadaan pariksi vuodeksi töihin, koska tienaisi niin hyvin, että iso osa asunnosta olisi jo maksettu. Sekä kokemusta tulisi, kun haluaisimme vielä asua muuallakin kuin Suomessa, ennen kuin asetutaan aloillemme ja yritettäisi perhettä perustaa. Tämmöisiä haaveita meillä.
Itse olen miettiny, että työskentelen viitisen vuotta "kentällä". Sitten alkaisi olla perheen aika, tai haluaisimme yrittää ensimmäistä lasta kun olen 25-30 v. Jos lapsi tulisi, olisin kotiäitinä aikani, sitten hakisin yliopistoon opiskelemaan hoitotiedettä/terveystiedettä. Haluaisin sitten opettaa sotella uusia sairaanhoitajaopiskelijoita. Opetus olisi siis yksi intohimo. Tutkijana toimiminenkaan ei olisi paha vaihtoehto. Eli mahdollisuuksia on terveysalalla vaikka kuinka.
Jotkut lähtevät alalta, esim "paskan työpaikan/ilmapiirin vuoksi". Silloin kannattaa muistaa, että työpaikka on vain työpaikka, sitä voi aina vaihtaa. Olen itsekin työskennellyt suoraan sanottuna paskassa työpaikassa, mutta se aika opetti monenlaisia ongelmanratkaisutaitoja sekä pitkäjänteisyyttä. Lopulta lopetin työskentelyn kyseisessä paikassa, koska pomolta puuttui johtamistaito täysin ja toiminta oli aikamoista kusetusta. Sittemmin olen jo puoli toista vuotta työskennellyt kivassa työyhteisössä. Tosin kesällä tulee muutto eteen miehen perässä, joten alan pian etsimään töitä uudelta paikkakunnalta. Siellä odottaa uudet haasteet ja kuviot. Eli vinkkini on, että kannattaa muistaa että kukaan ei ole korvaamaton. Huonoon työpaikkaan ei kannata pitkäksi ajaksi tyytyä, koska se kyynistää ja voi ajaa alalta ulos. Työ on työtä, ja koska sote alalla on ainakin pitkäksi aikaa vielä paljon työpaikkoja tarjolla, niin työpaikanvaihdos ei ole mahdoton juttu. Eli etsi hyvä työ, silloin sitä jaksaakin alalla olla. Onnea tulevaisuuteen, päädytpä sitten mille alalle tahansa! :)
T. N21
Vierailija kirjoitti:
Heips! Täällä noin vuoden päästä valmistuva sh. Jos alalle on kutsumusta ja kiinnostusta, suosittelen kyllä alaa sellaisille henkilöille. Vuoden opiskelun jälkeen tein lähihoitajan hommia, nyt jo sh:n sijaisuuksia. Eli opiskellessa löytyy jo töitä vaikka mihin lähtöön. Itse sain lähihoitajana (-5% opiskelija "alennus") lisien kanssa noin 2100-2200 € kuussa käteen. Tosin opiskelijana verotus on pieni, mulla 7,5% vielä. Kun valmistun, palkka on isompi mutta verotus kovempi, eli suurin piirtein tuo sama summa tulee jäämään käteen.
Ainahan parempi palkka kelpaisi, mutta tuolla parillakin tonnilla pärjää oikein hyvin. Mies työskentelee jo myös sairaanhoitajana, joten kun yhteen muutamme, yhteiset tulot on noin 4 tonnia. Eli kyllä kahdella peruspalkalla on varaa maksaa asuntolainaa, autoa ja ym peruselämisen kustannuksia. Lapsia on meillä myös haaveissa.
Tosin me ajateltiin, että mennään Norjaan tai Kanadaan pariksi vuodeksi töihin, koska tienaisi niin hyvin, että iso osa asunnosta olisi jo maksettu. Sekä kokemusta tulisi, kun haluaisimme vielä asua muuallakin kuin Suomessa, ennen kuin asetutaan aloillemme ja yritettäisi perhettä perustaa. Tämmöisiä haaveita meillä.
Itse olen miettiny, että työskentelen viitisen vuotta "kentällä". Sitten alkaisi olla perheen aika, tai haluaisimme yrittää ensimmäistä lasta kun olen 25-30 v. Jos lapsi tulisi, olisin kotiäitinä aikani, sitten hakisin yliopistoon opiskelemaan hoitotiedettä/terveystiedettä. Haluaisin sitten opettaa sotella uusia sairaanhoitajaopiskelijoita. Opetus olisi siis yksi intohimo. Tutkijana toimiminenkaan ei olisi paha vaihtoehto. Eli mahdollisuuksia on terveysalalla vaikka kuinka.
Jotkut lähtevät alalta, esim "paskan työpaikan/ilmapiirin vuoksi". Silloin kannattaa muistaa, että työpaikka on vain työpaikka, sitä voi aina vaihtaa. Olen itsekin työskennellyt suoraan sanottuna paskassa työpaikassa, mutta se aika opetti monenlaisia ongelmanratkaisutaitoja sekä pitkäjänteisyyttä. Lopulta lopetin työskentelyn kyseisessä paikassa, koska pomolta puuttui johtamistaito täysin ja toiminta oli aikamoista kusetusta. Sittemmin olen jo puoli toista vuotta työskennellyt kivassa työyhteisössä. Tosin kesällä tulee muutto eteen miehen perässä, joten alan pian etsimään töitä uudelta paikkakunnalta. Siellä odottaa uudet haasteet ja kuviot. Eli vinkkini on, että kannattaa muistaa että kukaan ei ole korvaamaton. Huonoon työpaikkaan ei kannata pitkäksi ajaksi tyytyä, koska se kyynistää ja voi ajaa alalta ulos. Työ on työtä, ja koska sote alalla on ainakin pitkäksi aikaa vielä paljon työpaikkoja tarjolla, niin työpaikanvaihdos ei ole mahdoton juttu. Eli etsi hyvä työ, silloin sitä jaksaakin alalla olla. Onnea tulevaisuuteen, päädytpä sitten mille alalle tahansa! :)
T. N21
Tässä viestissä tuli muutama hyvä pointti lisää:
- Jo opiskeluaikana pääsee helposti tienaamaan. Ei mitenkään itsestäänselvää kaikilla aloilla.
- Tutkinnolla on mahdollisuus helposti työskennellä myös ulkomailla.
- Progressio tasaa tuloja: Reippaasti isommistakaan tuloista ei välttämättä jää käteen niin hirveästi.
- Perheen perustaminen: Sairaanhoitajalla ei ole helposti ns. uraa, mutta samalla ei myöskään pelkoa urakehityksen kärsimisestä perhevapaiden vuoksi. Voi aika rauhassa olla pitkäänkin lasten kanssa kotona ja yleensä uskaltaa ne lapset hankkia, eikä tarvitse pelätä, että ammattitaito vanhenee sillä välin tai ei kelpaa enää muuten vain töihin. Tämä on ihan todellinen pelko monella alalla, vaikka olisi ns. vakityökin. Se paremman palkan tuova urakehitys ei tule usein itsestään, sille saa moni heittää hyvästit, jos haluaa hoitaa lapsiaan pidempään kotona tai yleensä edes hankkia monta lasta.
- Sairaanhoitajana pystyy helpommin tekemään keikkatöitä tai osa-aikaista: Helpottaa hurjasti perheen perustamista, lastenhoitoa ja taloustilannetta, jos saada vähän ekstratienestiä hoitovapaan aikana ja lasten ollessa pieniä. Monessa hyväpalkkaisessa työssä vaihtoehdot ovat vain täysipäiväisesti töissä (tai enemmänkin) tai sitten kokonaan pois. Ja kuten edellä mainitsin, jälkimmäinen ei aina ole käytännössä vaihtoehto kovin pitkään.
- Muita plussia on, että töissäkäynnistä ei sairaanhoitajalla tule varsinaisia kuluja kuin työmatkat: Niissä hyväpalkkaisissa töissä saattaa tarvita esim. edustavia vaatteita ja meikit ja hiuksetkin pitäisi olla siistit.
Lopputuloksena pienempi palkka kompensoituu monella asialla, joita ei moni tule äkkiseltään laskeneeksi.
Sairaanhoitajana hyväksyt sen, että teet valmistumisesta eläkeikään asti samalla palkalla kuluttavaa vuorotyötä. Jännä miten sairaanhoitajan palkkaan aina lasketaan mukaan kaikki mahdolliset lisät ja sitten taivastellaan hyvää palkkaa. Palkka ei tule montaa euroa urasi aikana nousemaan. Kun on 20 vuotta työuraa takana, ei paljoa lämmitä ajatus, että sait opiskeluaikana tehdä sh:n sijaisuuksia eikä tarvinnut kituuttaa opintotuella. Jos sairaanhoitajan työn ottaa vain työnä, homma voi toimia. Moni nuori sh on ensin pari vuotta töissä ja sitten jää kotiin moneksi vuodeksi tekemään lapsia. Työhön paluun jälkeen tekevät sitten osa-aikaista.
Jonain insinöörinä voisit kotiseudullasi jonkin aikaa töissä oltiasi tienata ekä tonnin enemmän, mutta ei siitä jäisi käteen kuin reilu viitisen saturaista. Onko sillä oikeasti niin paljon merkitystä, että valitsisit vähemmän mieluisan ammatin?
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi on lähäri ja tienaa lähes 60 000 euroa vuodessa vaikka täällä sanotaan ettei voi tienata niin paljon. Mutta niin vaan anoppi tienaa. Eikä kyllä tee mitään muuta työtä vaan saa tuon palkan päätoimestaan. Mut toisaalta palkkahan on aina neuvottelukysymys ja anoppi on ilmeisesti sitten vaan osannut neuvotella palkkansa hyväksi.
Tän palstan logiikka on kummallinen. Ensin itketään hoitoalan raskautta ja pieniä palkkoja ja sit kun lopulta löytyy joku joka tienaa alalla hyvin, niin sitä alapeukutetaan. Mikään ei ole ikinä oikein ja hyvin....
3500€ keskipalkka ei ole sairaanhoitajien mielestä totta. Hoitsut eivät laske vuorolisiä ansioiksi. Muilla aloilla ne toki lasketaan ja hoitsujen mielestä lisät ovat kyllä muilla aloilla palkkaa. Kun pientä palkkaansa itkevät hoitajat todistelevat palkkaansa pieneksi, he vertaavat aloittelevan hoitajan päivätyöstä saamaa nettoperuspalkkaa 60-vuotiaan paperimiehen keskeytymättömästä 5-vuorotyöstä saamaan kokonaisbruttopalkkaan.... Muutenhan hoitajan palkka näyttäisi hyvältä mitä se todellisuudessa onkin
En ymmärrä sairaanhoitajien haukkumista ja väheksymistä. Mua aina hymyilyttää lukea täällä kuinka sairaanhoitajan koulutuksesta ei ole mitään hyötyä. Yliopiston käyneet jaksavat vähätellä mutta totuus on että itselläni 6500e kuukausipalkka ja ainoa koulutukseni on amk sairaanhoitaja. En tee siis sairaanhoitajan työtä mutta toista työtä mihin tätä koulutusta vaaditaan.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sairaanhoitajien haukkumista ja väheksymistä. Mua aina hymyilyttää lukea täällä kuinka sairaanhoitajan koulutuksesta ei ole mitään hyötyä. Yliopiston käyneet jaksavat vähätellä mutta totuus on että itselläni 6500e kuukausipalkka ja ainoa koulutukseni on amk sairaanhoitaja. En tee siis sairaanhoitajan työtä mutta toista työtä mihin tätä koulutusta vaaditaan.
Mitä työtä teet?
Kiitos paljon kaikille vastauksista! Ihana kuulla vaihteeksi näin positiivisia ja kannustavia kommentteja niiden ainaisten negatiivisten sijaan. Lisää kokemuksia vaan tulemaan :)
Ap
Olen sh leikkurissa pk-seudulla, päivätyö ja käteen jää se 1800e kuukaudessa. Tehdään vaativaa erikoiskirurgiaa, joten kyllähän tuo palkka tuntuu lähinnä vittuilulta. Kävin pankissani kysymässä asuntolainaa, mielellään myöntävät, mutta ei sellaista summaa että sillä saisi pk-seudulta kelvollisen asunnon. Ne työkaverit joilla on rikas mies, pärjäävät ja asuvat paljon mukavemmin.
Eli oikeastaan neuvoni on että jos haluat tämmöiselle paskapalkkaiselle "kutsumusalalle" etsi rikas mies eikä mitään tyhjätaskuduunaria.
Vierailija kirjoitti:
Olen sh leikkurissa pk-seudulla, päivätyö ja käteen jää se 1800e kuukaudessa. Tehdään vaativaa erikoiskirurgiaa, joten kyllähän tuo palkka tuntuu lähinnä vittuilulta. Kävin pankissani kysymässä asuntolainaa, mielellään myöntävät, mutta ei sellaista summaa että sillä saisi pk-seudulta kelvollisen asunnon. Ne työkaverit joilla on rikas mies, pärjäävät ja asuvat paljon mukavemmin.
Eli oikeastaan neuvoni on että jos haluat tämmöiselle paskapalkkaiselle "kutsumusalalle" etsi rikas mies eikä mitään tyhjätaskuduunaria.
Ap:lla oli suunnitelmassa yksi erittäin kriittinen ero sinuun: Hän aikoi asua Pohjanmaalla, ilmeisesti pikkupaikkakunnalla. Ei pk-seudulla. Siellä ns. hyväpalkkaisia töitä on paljon vähemmän, mutta elinkustannukset reippaasti pienemmät. Siellä asuessa siis kannattaa hankkia työ, jossa töitä löytyy muualtakin kuin suurista kaupungeista ja työtilanne on vakaa.
Jos haluaa muuttaa pk-seudulle, ei sairaanhoitajaksi alkaminen ole välttämättä paras vaihtoehto, mutta tuolla missä ap haluaa asua, se on erittäin fiksu valinta.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi on lähäri ja tienaa lähes 60 000 euroa vuodessa vaikka täällä sanotaan ettei voi tienata niin paljon. Mutta niin vaan anoppi tienaa. Eikä kyllä tee mitään muuta työtä vaan saa tuon palkan päätoimestaan. Mut toisaalta palkkahan on aina neuvottelukysymys ja anoppi on ilmeisesti sitten vaan osannut neuvotella palkkansa hyväksi.
Olet ennenkin kirjoittanut tämän saman jutun tänne ja se ei mene läpi. Itse tienaan 45 000 vuodessa ja minulla on kaikki ikälisät ja henk.kohta lisä suht iso, koska teen pelkkää yötyötä. Parina vuotena olen päässyt yli 50 000, mutta silloin olen tehnyt kaikki juhlapyhät ja heittänyt päälle keikkaa lomilla muihin paikkoihin,
Älä hyvä lapsi, aloittaja, ryhdy hoitoalalle. Älä usko noita palkoilla hehkuttajia. Ja työ on raskasta, päälle syljetään, huoritellaan, hakataan surutta ja uhkaillaan. Työnantajat hyppyyttävät määräaikaisilla ja lopulta meneekin terveys. Unohda hoitoala.
t. ex-sh, sairaseläkkeellä
Sh:t puhuvat mielellään aina vain n. 2 tonnin (perus)palkasta. Kuitenkin tulo lähes kaksinkertaistuu siitä kaikkine lisineen, vuodessa helposti 4-kymppitonniin ja yli. Ei sh mikään pienituloinen ole.
Lisää kokemuksia saa jakaa :)
Sh/terkkari opinnoista kiinnostaisi myös kuulla.