Tajusin eilen kasvattaneeni hirviön. Ei ole varmaan ikinä ollut näin epäonnistunut olo.
Olen täysin poissa tolaltani. Valehtelematta varmaan ikinä ei ole sydämmeen näin paljon sattunut. Olen itkenyt yksin nyt kun lapset ovat isällään. Ei ole ketään kelle puhua :(
12-vuotias tyttäreni toivoi uutta puhelinta joululahjaksi. Aloitin jo tytön synttäreiltä säästämään (n. 7 kk) koska halusin ostaa kunnollisen ja hyvän. Synttäreille jo toivoi luuria, mutta silloin ei ollut vielä mahdollista. Säästin omista asioistani, koska halusin tarjota tyttärelle ihanan lahjan. Olen pienituloinen yksinhuoltaja, pärjätään koska osaan tinkiä ja ennakoida (esim. ei osallistuttu mihinkään jouluapua ryhmään, vaikka luultavasti oltaisiin kelvattu kandidaateiksi. Hetken kyllä houkutti, koska taloudelliset paineet ovat välillä tuntuneet ylitsepääsemättömiltä koska joudun myös hoitamaan sairasta vanhaa äitiäni) mutta luksusta meillä (minulla) ole lähes lainkaan. Elareita en saa.
Kuitenkin raha on minulle arka paikka. Olen aina pitänyt kunnia-asiana, että lapseni ovat puhtaita, hyvin ravittuja ja asianmukaisesti varustettuja (jopa joskus niillä merkkivaatteilla tms). Noh, eilen tytöt olivat minulla ja olin tunnelmoinut ja iloinnut lahjasta jo vaikka kuinka kauan etukäteen. Nautin ajatuksesta, että pääsen vihdoin lepäämään, syödään hyvin ja vaikka pelataan tai katsotaan yhdessä telkkaria. Ostin molemmille kolme kivaa, laadukasta lahjaa. Tai näin luulin tehneeni.
Jouluaatto meni oikein kivasti, esikoisen narinasta riippumatta. Kaikki tuntui olevan vähän huonosti, vähän oli tylsää, joojoo mä tuun iha kohta-oli mantra kun piti auttaa. Luuhasi koneella ja luuri oli liimattu kiinni. Oman huoneen siivoaminen oli taistelun takana, ei halunnut osallistua minun ja kuopuksen leipomisiin tms. Vihdoin ollaan saatu syötyä ja tuli odotettu hetki, kun päästiin avaamaan lahjoja. Minua hymyilyttää kun katson kun tyttö repii innoissaan lahjapaperia.
Niin. Naama venähti. Täysin. Tyttö vetää kotelon auki ja katsoo minua naama vihaisena. "Miksei voi ostaa sitä mitä pyydetään? Miks ei voi kerrankin ostaa kunnolla kun kerran luvataan?"
Ostin tytölle Samsung Galaxy S6 32GB. Puhelin oli todella harkittu ja myyjän(kin) kanssa vielä väännettiin niin hemmetisti.
Tuo oli kalliimpi kuin kuopuksen lahjat yhteensä, helposti. Tyttö suuttui entisestään nähdessään tyrmistykseni. Mun olisi pitänyt ostaa juuri se iphone, minkä hän oli toivonut. Se 850€ maksanut iphone. "Mikset voinut vaan ostaa sitä yhtä asiaa mitä oikeasti toivon kun näis on vaan pari sataa eroa?" Pari sataa. Pari sataa. Mun lapselle n.300 on vain pari hassua satasta, jotka olisi pitänyt säästää. Kiristää entisestään. Suutuin ja lähdin keittiöön. En halunnut pelottaa kuopusta, joka oli todella säikähtäneen oloinen. Esikoinen seuraa perässä, katsoo suoraan silmiin kun kaadan kannuun vettä ja sanoo ivallinen hymy huulillaan: "Mä sit pyydän isiltä. Se ainaki pitää lupauksensa ja välittää musta." Tuntui kun maailma olisi romahtanut. Napsahdin. Paiskasin kannun maahan ja purskahdin itkuun. Tyttö säikähti todella paljon. Ei ole varmaan ikinä nähnyt mun itkevän. Ainakaan näin. Ei pyytänyt anteeksi, meni huoneeseensa. Lähtivät aamulla, eikä ole suostunut puhumaan kanssani. Koitin pyytää anteeksi.
Isänsä jätti mut viisi vuotta sitten reippaasti nuoremman naisen takia. Ero oli karmea ja tuskainen, ponnistelin lasten takia pitääkseni niin mukavat ja hyvät välit kuin pystyin. Vihaan edelleen salaa uutta naista. Vihaan exääni. Näistä en tietenkään lapsille kerro. Olen onnistunut mielestäni todella hyvin puhumaan kauniisti jopa uudesta naisestaan. Exälläni on rahaa kuin roskaa. Hän on korkeasti koulutetusta perheestä (toisin kuin minä), hän on hyväpalkkaisessa duunissa (heh). Tämä uusi nainen on tohtorikoulutettu. Silti esim. elareista uhkasi, että tulee loputon taisto jos siihen lähden. Tapaamisajat jne. toimivat kitkattomasti. Olen pitänyt tuota hintana rauhasta. Mies on häikäilemättä lähtenyt kilpavarusteluun, missä isin luona käydään kivoilla riessuilla, huvipuistoissa, tehdään kaikkea kivaa, saadaan kaikkea kivaa. Totta kai perheen hylkääminen ja uuden naisen luo muutto ei tunnu missään kun sut hukutetaan huvituksiin toisaalla. Varmasti ostaa uuden luurin, vaikka olen hänellekkin kertonut useasti, että ostan. Tää on myös yksi tapa näpäyttää mua, vaikka suurin syy on tietty rakkaus tyttäreensä. Meidän yhteisolonkin aikana kävi kyllä selväksi, kuka on se sivistynyt ja kuka on köyhä rahvas, vaikka silloin käytti koko perheenseen yhtä anteliaasti kuin nykyään pelkkiin lapsiin.
Elämä tuntuu täysin mustalta. Olen onnistunut kasvattamaan hemmotellun, täysin empatiakyvyttömän velliperseen. En usko hänen edes rakastavan minua. En vaan jaksa enää. Hän edusti käytöksellään kaikkea, mitä en voi sietää. Kiittämättömyyttä, ahneutta, ilkeyttä. Tuo häikäilemätön manipulointi, ilmiselvää kuinka hän käyttä täysin surutta avioeroamme syynä lypsää lisää. Pilasin myös kuopuksen joulun kohtauksellani.
En vaan jaksa. En tiedä, jaksanko välttämättä lukea vastauksia. Halusin vaan kertoa edes johonkin. Olen täysin epäonnistunut. Itken. Pitäisi siivota eiliset, en jaksa. en jaksa, en jaksa, en jaksa. HYvää joulua vaan kaikille.
Kommentit (466)
No et pilannut kuopuksesi joulua. Ja molemmille lapsille oli varmaankin hyväksi se, että näkevät aidon reaktion siitä, miten ihminen käyttäytyy, jos häntä laitetaan halvalla.
Työkavereiden jutuista olen päätellyt, että tuollaisia esiteinit ovat. Ei kerro välttämättä sinun kasvattajankyvyistäsi, vaan murrosiän tulosta ( jolloin tutkitusti aivojen rationaalinen kyky heikkenee, kunnes se jälleen kasvaa.) tai sitten isänsä yltiöpäisestä hemmottelusta.
Yksinhuoltajana olen näyttänyt lapselleni laskelmat, että mihin rahat menee: näin paljon asumiseen vuokraan/vastikkeeseen, sähköön, vakuutuksiin, veteen, ruokaan, harrastuksiin, säätänyt vaatekuitit ja vastaavat ja harjoitellut hänen kanssansa erilaisia matemaattisia tehtäviä.
Sinuna ilmoittaisin, että nyt sinä sitten saatkin uuden puhelimen ( sen minkä lapsesi sai), kun kerran hän tulee pyytämään uutta isältään. Sitten näytät, ne laskelmat, että kuinka paljon sinä olet omista menoistasi säästänyt. Saattaisin jopa näyttää laskelmat, joissa näytät, että kuinka paljon sinulla menee lapsiin: isompi asunto, vesimaksut, puhelinmaksut, vaatteet, harrastukset, vakuutukset, lääkkeet jne. Älä unohda mitään! Sitten mainitset, että isänsä maksaa vain niitä matkoja yms, jotka näyttävät kalliilta, mutta ne tosiasiassa kalliit asiat ovat ne asumiset sun muut.
Sitten se tärkeämpi asia. Sinä haet niitä elareita. Elarit eivät kuulu mitenkään exäsi uudelle, vaan ne ovat etävanhemman velvollisuus.
Ehkä voisit myös lähettää lasten isälle sähköpostia siitä, miten tyttö on käyttäytynyt. Jos hän tosissaan rakastaa työttöänsä, niin hän ymmärtää, että on huono asia, jos rupeaa noin käyttäytymään. ( Itse toki tiedät, millainen mies on, että kannattaako lähettää vai ei.)
Voi sentään.. ihan ensimmäiseksi sinulle kaikki maailman sympatia. Toisekseen, kannattaisi kyllä ne elatusmaksut oikeasti hoitaa itsellesi. Kyse on ihan normikäytännöstä. Ja yritä kestää olla.. voi sentään.
Exäsi vaikuttaa pelottavalta tyypiltä ja valitettavasti vanhin tyttäresi on samanlainen.
Ota puhelin omaan käyttöösi. Ansaitset sen.
Miksi SINÄ pyysit tytöltä anteeksi?
Mäkään en mitenkään usko että elareita ei saisi. Tai että on niin marttyyri ettei niitä vaadi? Hyvin uskottavasti kerrottu kyllä mutta tuo elarijuttu ei mene mun järkeen.
Kehtasikin tyttö valittaa, itse olisin varmaan saanut ympäri korvien jos olisin tuollaista valittanut. Ja valistuksen siitä miten raha ei kasva puissa.
Mikäli tämä ei ole Porvoosta, ota puhelin tyynesti pois, osta likalle halvin puhelin, mitä kaupasta löytyy. Siperia opettaa.
Puhelimen saat nätisti pois, kun sanot seuraavasti: "Anna puhelin minulle, käyn heti ensimmäisenä arkipäivänä vaihtamassa" Et tietenkään mainitse ostavasi kolmen kympin näppiskapulaa.
Tyttö alkaa olla kyllin vanha ymmärtämään perheen taloudelliset realiteetit ja kahden perheen elintasoeron. Ehkä voisit niitä hänelle havainnollistaa. Eihän sinun tarvitse siihen eron kaunoja mukaan vetää, kerrot vaan, mitkä on perheen tulot ja menot, miten säästät lahjoihin ja mistä itse joudut tinkimään.
Vierailija kirjoitti:
Millaiset puhevälit sinulla on exän kanssa? Nyt voisitte yhdessä miettiä jonkun rangaistuksen tytön käytöksestä. Omalle äidille ei puhuta noin. Ja tärkeää siksikin, että kerrot tytön isälle mitä tapahtui, ettei hän vaan mene suoraan hankkimaan sitä iphonea.
Ps. ja sopikaa jatkossa, että tytön isä ostaa kalliimmat lahjat - näitä pitää kuitenkin edeltää hyvä käytös (myös sinun suuntaasi)
Miksi sitä tyttöä pitää rangaista? Siksikö, että äiti ei kykene sanomaan lapselleen, että tämän toive on aivan liian kallis suhteessa äidin tuloihin? Eikö muka 12v ikäisen kanssa voi puhua rahasta vaan pitää uskotella, että kyllä, toiveesi totetuu.
Lisäksi jokainen esiteinin vanhempi tietää, että jos on toivottu tarkasti jotain, niin joku juttu vähän sinnepäin ei käy. Vähän kuin ostaisi Robinin levyä toivovalle Nikke Ankaraa.
Noiden lasten ja nuorten lahjoihin pätee käytännössä aina se nyrkkisääntö, että jos ei voi / halua / ole varaa ostaa juuri tasan tarkkaan sitä tiettyä tavaraa mitä on toivottu, on paljon parempi jättää kokonaan ostamatta, eikä hankkia mitään halvempaa korviketta, vaikka varmasti rationaalisesti ajattelevan aikuisen näkökulmasta olisikin yhtä hyvä. Ostaa mieluummin sitten jotain ihan muuta ja jättää sen puhelimen tms. kokonaan hankkimatta jos ei pysty ostamaan sitä, mitä on toivottu.
Tässä tämän tyttären toiveessa oli minun nähdäkseni kyse siitä, että oli toivottu nimenomaan sitä tiettyä iPhonea, eikä vain hyvää kännykkää, kun jonkinlainen puhelin tuon ikäisellä tytöllä varmaan on ollut jo ennestäänkin. Tottakai tuo käytös vaikuttaa aikuisen silmään erittäin vittumaiselta ja kiittämättömältä, mutta omaa lapsuuttanikin muistellen ymmärrän tyttären reaktion varsin hyvin.
Niin. Lapset käyttäytyvät niin kuin heidät on kasvatettu ja niinkuin uskaltavat. Jos olisit paha äiti, ei tytär olisi uskaltanut edes tunteitaan purkaa. Sinun olisi pitänyt ottaa tytär halattavaksi ja sanoa, että "Tämä oli paras, mihin minulla oli varaa. Jos ei kelpaa, pyydä isältäsi. Tosin 12-vuotiaalle tämä on paras mahdollinen."
Vanha Nokia tollaselle kiittämättömälle pennulle
No otat puhelimen lapselta pois ja pidät sen itselläsi, annat kuopukselle tai myyt pois. Toki lapsen kanssa voisi rahan arvosta jutella, mutta tuota uutta puhelinta hän ei missään nimessä ansaitse pitää. Olkoon ilman kun ei hyvä ja kallis luuri kelpaa.
Voi jestas. Et sitten tajua että puhelimen saa esim. Elisasta mukaan eikä tarvitse maksaa korkoa?
Maksan nyt itse 5 euroa kuussa uudesta puhelimesta ja se liitetään puh.laskuun.
Eli siinä säästämisessä ei voita mitään.
Jo on kamala ihmisperse tuo tyttö. Itse olisin räjähtänyt sillä samalla sekunnilla kun alkaa päätään aukomaan monen sadan euron lahjan. Olisin vaikka heittänyt tytön ulos, sanonut että takaisin ei ole tulemista ja viettänyt kivan joulun kuopuksen kanssa.
Voi että vihaan lapsia, onneksi minulla ei ole yhtäkään. Miten ihmeessä kestätte tuollaista?
Hitto et on aina äitejä jotka ei ymmärrä et sillä merkillä on vaan väliä. Mun kuopus samanikäinen ja on uskollinen Samsung fani ja sitä aina saa.
Esikoinen sai i padin koska halusi omenan ja itse olen ehdoton apple fani. Apple laitteet on niin naisten makuun.
Hyvän puhelimen ostit mutta väärän merkkisen.
Mä itse kuuntelen lapsia ja asiasta keskustellaan jos johonkin ei ole rahaa. Olen vaan oppinut että itsekseen ei kannata niitä kompromissejä tehdä.
Jos puhelinta ei ole käytetty niin vaihtoon vaan ja isä antaa ne pari sataa.
Sanopa sille kakaralle, että pitää mennä töihin ennekuin voi vaatia mitään noin älytöntä.
Nyky kakarat ovat tottuneet saamaan aina kaiken, joten nyt olsi korkjea aika alkaa suitsia laittaa pollen suuhun.
Jos Gigantista, vie pois koska sinne saa paluttaa käytetynkin. Äläkä vaan anna euroakaan iPhoneen, pyytäköön isältään tai olkoot ilman. Ja lähetä se mun luo luennolle, voin takoa realiteetteja sen päähän. Mun äiti kasvatti mut myös yksin ilman elareita pitäen huolta, että vaatteet on aina hyvät ja on käyttö- tai harrastusrahaa kivasti, mutta ei mitään suureellisia juttuja ei ole eikä mitään kalliita harrastuksia.
Ihan normaalia teinin käytöstä. Nyt vain sitten reagoit tuohon lapselliseen käytökseen niin kuin aikuisen tulee reagoida. Ei sen kummempaa.