Lue keskustelun säännöt.
Tajusin eilen kasvattaneeni hirviön. Ei ole varmaan ikinä ollut näin epäonnistunut olo.
25.12.2015 |
Olen täysin poissa tolaltani. Valehtelematta varmaan ikinä ei ole sydämmeen näin paljon sattunut. Olen itkenyt yksin nyt kun lapset ovat isällään. Ei ole ketään kelle puhua :(
12-vuotias tyttäreni toivoi uutta puhelinta joululahjaksi. Aloitin jo tytön synttäreiltä säästämään (n. 7 kk) koska halusin ostaa kunnollisen ja hyvän. Synttäreille jo toivoi luuria, mutta silloin ei ollut vielä mahdollista. Säästin omista asioistani, koska halusin tarjota tyttärelle ihanan lahjan. Olen pienituloinen yksinhuoltaja, pärjätään koska osaan tinkiä ja ennakoida (esim. ei osallistuttu mihinkään jouluapua ryhmään, vaikka luultavasti oltaisiin kelvattu kandidaateiksi. Hetken kyllä houkutti, koska taloudelliset paineet ovat välillä tuntuneet ylitsepääsemättömiltä koska joudun myös hoitamaan sairasta vanhaa äitiäni) mutta luksusta meillä (minulla) ole lähes lainkaan. Elareita en saa.
Kuitenkin raha on minulle arka paikka. Olen aina pitänyt kunnia-asiana, että lapseni ovat puhtaita, hyvin ravittuja ja asianmukaisesti varustettuja (jopa joskus niillä merkkivaatteilla tms). Noh, eilen tytöt olivat minulla ja olin tunnelmoinut ja iloinnut lahjasta jo vaikka kuinka kauan etukäteen. Nautin ajatuksesta, että pääsen vihdoin lepäämään, syödään hyvin ja vaikka pelataan tai katsotaan yhdessä telkkaria. Ostin molemmille kolme kivaa, laadukasta lahjaa. Tai näin luulin tehneeni.
Jouluaatto meni oikein kivasti, esikoisen narinasta riippumatta. Kaikki tuntui olevan vähän huonosti, vähän oli tylsää, joojoo mä tuun iha kohta-oli mantra kun piti auttaa. Luuhasi koneella ja luuri oli liimattu kiinni. Oman huoneen siivoaminen oli taistelun takana, ei halunnut osallistua minun ja kuopuksen leipomisiin tms. Vihdoin ollaan saatu syötyä ja tuli odotettu hetki, kun päästiin avaamaan lahjoja. Minua hymyilyttää kun katson kun tyttö repii innoissaan lahjapaperia.
Niin. Naama venähti. Täysin. Tyttö vetää kotelon auki ja katsoo minua naama vihaisena. "Miksei voi ostaa sitä mitä pyydetään? Miks ei voi kerrankin ostaa kunnolla kun kerran luvataan?"
Ostin tytölle Samsung Galaxy S6 32GB. Puhelin oli todella harkittu ja myyjän(kin) kanssa vielä väännettiin niin hemmetisti.
Tuo oli kalliimpi kuin kuopuksen lahjat yhteensä, helposti. Tyttö suuttui entisestään nähdessään tyrmistykseni. Mun olisi pitänyt ostaa juuri se iphone, minkä hän oli toivonut. Se 850€ maksanut iphone. "Mikset voinut vaan ostaa sitä yhtä asiaa mitä oikeasti toivon kun näis on vaan pari sataa eroa?" Pari sataa. Pari sataa. Mun lapselle n.300 on vain pari hassua satasta, jotka olisi pitänyt säästää. Kiristää entisestään. Suutuin ja lähdin keittiöön. En halunnut pelottaa kuopusta, joka oli todella säikähtäneen oloinen. Esikoinen seuraa perässä, katsoo suoraan silmiin kun kaadan kannuun vettä ja sanoo ivallinen hymy huulillaan: "Mä sit pyydän isiltä. Se ainaki pitää lupauksensa ja välittää musta." Tuntui kun maailma olisi romahtanut. Napsahdin. Paiskasin kannun maahan ja purskahdin itkuun. Tyttö säikähti todella paljon. Ei ole varmaan ikinä nähnyt mun itkevän. Ainakaan näin. Ei pyytänyt anteeksi, meni huoneeseensa. Lähtivät aamulla, eikä ole suostunut puhumaan kanssani. Koitin pyytää anteeksi.
Isänsä jätti mut viisi vuotta sitten reippaasti nuoremman naisen takia. Ero oli karmea ja tuskainen, ponnistelin lasten takia pitääkseni niin mukavat ja hyvät välit kuin pystyin. Vihaan edelleen salaa uutta naista. Vihaan exääni. Näistä en tietenkään lapsille kerro. Olen onnistunut mielestäni todella hyvin puhumaan kauniisti jopa uudesta naisestaan. Exälläni on rahaa kuin roskaa. Hän on korkeasti koulutetusta perheestä (toisin kuin minä), hän on hyväpalkkaisessa duunissa (heh). Tämä uusi nainen on tohtorikoulutettu. Silti esim. elareista uhkasi, että tulee loputon taisto jos siihen lähden. Tapaamisajat jne. toimivat kitkattomasti. Olen pitänyt tuota hintana rauhasta. Mies on häikäilemättä lähtenyt kilpavarusteluun, missä isin luona käydään kivoilla riessuilla, huvipuistoissa, tehdään kaikkea kivaa, saadaan kaikkea kivaa. Totta kai perheen hylkääminen ja uuden naisen luo muutto ei tunnu missään kun sut hukutetaan huvituksiin toisaalla. Varmasti ostaa uuden luurin, vaikka olen hänellekkin kertonut useasti, että ostan. Tää on myös yksi tapa näpäyttää mua, vaikka suurin syy on tietty rakkaus tyttäreensä. Meidän yhteisolonkin aikana kävi kyllä selväksi, kuka on se sivistynyt ja kuka on köyhä rahvas, vaikka silloin käytti koko perheenseen yhtä anteliaasti kuin nykyään pelkkiin lapsiin.
Elämä tuntuu täysin mustalta. Olen onnistunut kasvattamaan hemmotellun, täysin empatiakyvyttömän velliperseen. En usko hänen edes rakastavan minua. En vaan jaksa enää. Hän edusti käytöksellään kaikkea, mitä en voi sietää. Kiittämättömyyttä, ahneutta, ilkeyttä. Tuo häikäilemätön manipulointi, ilmiselvää kuinka hän käyttä täysin surutta avioeroamme syynä lypsää lisää. Pilasin myös kuopuksen joulun kohtauksellani.
En vaan jaksa. En tiedä, jaksanko välttämättä lukea vastauksia. Halusin vaan kertoa edes johonkin. Olen täysin epäonnistunut. Itken. Pitäisi siivota eiliset, en jaksa. en jaksa, en jaksa, en jaksa. HYvää joulua vaan kaikille.
Kommentit (466)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole koskaan tollaisia riitoja koska kunnioitan sitä merkkitoivomusta ja jotain en pysty hankkimaan niin siitä puhutaan teinin kanssa.
Yleensäkin teinin kanssa pärjää hyvin, kun kuuntelee ja keskustelee.Toki tyttö huonosti käyttäytyi mutta jos mun i pad hajoisi ja saisin Samsung tabletin niin kyllä pettyisin. Kaikkia merkkejä vaan ole kokeillut ja apple on mun juttuni. Valitaanhan me aikuiset se mielimerkkimme.
Niin enkä saa lapsistani mitenkään huonosti käyttäytyviä ja koulustakin tulee hyvää palautetta. Poikani ovat 12 ja 14v. Hyvin menee ja kivoja teinejä ovatkin vaikka mielimerkkinsä saavatkin ihan niin kuin itsekkin saa. Meillä se ei ole kynnyskysymys ja varakkaita ei olla.
Kyllä on Suomessa hyvin asiat, kun mammat täällä suureen ääneen suree sitä, miten tyttö sai vain 600 euron puhelimen ja ei saa antaa huonompaa merkkiä nyyh :,(
Kyllä aivan selkeästi Suomi rypee taantumassa ja rahat on tiukassa ja suhteellinen köyhyys rehottaa, kun valkoiset maailman skaalalla huippurikkaat 0,001% etuoikeutetuimpaan ryhmään kuuluvat valkoiset naiset pyyhkivät kyyneleitään, kun 12-vuotiaalle luvattiin älypuhelin ja se olikin pelkkä Samsung ja äiti meni suuttumaan kun ei saanut iphonea. Mikä tragedia, mikä kurjuus. Jos olisi vielä luvattu iphon muttei olisi saanut juuri tilaamaansa niin kyllä olis kyynelkanavat aunenneet.
Näin ohiksena, mutta ootte te kyllä suomalaiset todellisuudesta ja normaalista elämästä vieraantuneita. Järkyttyneimpää luen sitä, miten olematon määrä kommentoijista on edes hieman järkyttynyt siitä, miten tyttö kohteli äitiään. Mun nykyisessä kotimaassa ei todellakaan puhuta noin vanhemmille, saatika silloin kun ollaan saatu huippuluksuslahjoja. Ehdotetaan myös, että totta kai isin pussille ja rikkaat maksaa. Sosialismi on tuottanut upeasti etuoikutettuja, vaatimaan tottuneita. Köyhimmällekin vain parasta. Ehkä oikeasti se kunnon talousryminä tekis hyvää. Tai vaikka pieni sota. Kyllä on sairasta. Puhumattakaan tavasta, millä kirjoitatte aloittajalle. Käyttekö yhdelläkään ulkomaalaisella foorumilla? Ymmärrättekö, kuinka erillainen kulttuuri täällä on? Täällä on tehty apsta marttyyrisyyllinen ja haistateltu. Kyseessä on tilanne, jossa 12-vuotias saa superkalliin lahjan ja haukkuu äitinsä. Teidän silmissänne äiti on syyllinen. Ettekö yhtään kunnioita omaa sukupuoltanne, vai miksi vihaatte toisia naisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on oikeus ja oikeastaan velvollisuuskin pyytää elareita. Ei siinä etävanhemman uhkailu mitään auta, ne kuuluu sulle/lapsille ja sillä selvä. Eikä ole edes loputon taisto. Tulot ja menot pöytään, kylmä laskutoimitus ja se on siinä. Jos ei maksa, ulosottomies ulosmittaa ne. Ota lastenvalvojaan yhteys niin saat elarit takautuvastikin. Mies on kuitenkin sun kans aikoinaan perheen perustanut joten mitä marisee. Lapsillehan ne elarit kuuluu. Jos kuvitellaan että maksais lapsista yht. esim. 500 euroa elareita (ja sekin on vähän jos on varoissaan, se voi olla sitten jo 500 euroa per lapsi/kk) ja kerrot sen viidellä vuodella, sulle tulee aika kiva summa. Osta sitten lapsille mitä ostat.
Miksi osa kommentoijista näin ilkeitä ap:lle?
Ap, voimia sinulle! Vaikutat hyvältä ja rakastavalta ihmiseltä :)
Vierailija kirjoitti:
tietenkin tiedät ex-puolisosi paremmin, mutta mitä merkitystä olisi sillä, että asia menisi oikeuteen? Sinä saisit pienituloisena ilmaisen/ muutamalla kympillä oikeusavustajan.
Ja vaikka lopputulos olisi sellainen, että mies ei voisi maksaa, kun on niin pienet tulot hänellä, niin sitten saisit ne elarit Kelasta.
Minimielatustuki Kelalta on 155,17/ lapsi. Vuodessa tuo tekee kahdesta lapsesta 3724,08euroa. Todennäköisesti jos mies on hyvin palkattu, niin hän voi maksaa enemmän kuin tuon minimin. Tuo minimikin toisi varmasti helpotusta sinun stressiisi, vaikka en suosittelekaan, että ostaisit sillä uusia puhelimia.
Asiat eivät mene aina näin yksinkertaisesti. Joskus nämä perhetragediat ovat tosi tabuja ja kestävät vuosia, kukaan osapuolista ei halua tarttua asiaan, joka on liian kipeä. Jos itsekin tiedän kaksi perhettä, jossa ei ole euroakaan elareita, koska ollaan edelleen naimisissa niin paljonko niitä on koko maassa, varmaan enemmän kuin kaksi.
Eiköhän tää ole se, jolla oli pari viikkoa sitten vaikeaa kun ERITYISHERKKÄ tuli kylään vai miten se nyt menikään. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, et epäonnistunut. Ajatus tärkein. Mutta; kyllä minäkin olisin ollut pettynyt jos en olisi iPhonea saanut. Tosin; minulla todennäköisesti sama puhelin kuin lapsesi olisi halunnut (iPhone joka maksoi 850€) ja olen todennut samsungin olevan parempi ja totesin ennen puhelimen hankintaa. Ostin iPhonen vain omenan vuoksi, myönnän. Samsung on parempi. Mutta jos tyttösi ei ole yhtä "merkkiriippuvainen" kuin minä, hän sopeutuu asiaan pian. T. Rikkaasta perheestä 15-v tyttö.
Just tätä tarkoitan. Pyyhin kyyneliäni. Kyllä olisit ollut niin pettynyt, voi raukka parka pieni oi oi oi nyyh yhyy piene kermapepun pettymys. :,(( t. edellinen
Vierailija kirjoitti:
Miksi osa kommentoijista näin ilkeitä ap:lle?
Ap, voimia sinulle! Vaikutat hyvältä ja rakastavalta ihmiseltä :)
Koska aloittaja haukkui tytärtään, joka oli perusteini. Ja anteeksi, ootkohan lukenut jo sivulle 6?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikon mukaan ap kasvatti hirviön, mutta tekstien perusteella ap on sitä itse.
AP SÄ OLET IHAN LIIAN KILTTI! 12-vuotias ei todellakaan määräile perheessä. Jos tyttö kerta kaikkiaan on aivan mahdoton ja tullut kusipäiseen isäänsä, hän voi kai muuttaa isän luo? Veikkaan kuitenkin, että todellisuudessa sinun luonasi on kivempaa, koska et pidä yhtä kovaa kuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa suurin sosiaalinen ongelma on se, että vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus on todella syvältä. Vanhemmat lakaisevat kaiken maton alle, eivät puhu lastensa kanssa tunteistaan, vitutuksesta, rahasta tai mistään muustakaan, joka auttaisi heidän lapsiaan rakentamaan kokonaiskuvaa siitä että missä mennään. Lapsia kellutetaan jossain hyvinvointikuplassa, mistä aiheutuu se, että lapset muokkaavat odotuksensa sen mukaisiksi, jolloin tulee pettymyksiä kun kaikkea ei pystytä toteuttamaan.
Minä itse tiesin tuonikäisenä molempien vanhempieni pankkitilin saldon, sillä se ei ollut meillä mikään salaisuus. Olimme kohtuullisen hyvin toimeentulevia lapsuudessani, mutta kun tiesin että paljonko rahaa on ja esimerkiksi kuinka paljon perheen lomamatkat ja ruokaostokset jne. maksoivat, niin ymmärsin huomattavasti paremmin sitä, että mihin on varaa ja mihin ei.
12-vuotiaan ei todellakaan kuulu saada tonnin iPhonea! Missä todellisuudessa te nykynuoret oikein elätte!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka tyttö ei saanutkaan mitä halusi, hänen reaktionsa oli aika kamala. Toki tyttö on nuori, mutta en ainakaan itse tuon ikäisenä olisi sanonut mitään noin loukkaavaa äidilleni joka yrittää parhaansa ja onnistuukin ihan hyvin.
Ap, et ole epäonnistunut!
*hali* <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset puhevälit sinulla on exän kanssa? Nyt voisitte yhdessä miettiä jonkun rangaistuksen tytön käytöksestä. Omalle äidille ei puhuta noin. Ja tärkeää siksikin, että kerrot tytön isälle mitä tapahtui, ettei hän vaan mene suoraan hankkimaan sitä iphonea.
Ps. ja sopikaa jatkossa, että tytön isä ostaa kalliimmat lahjat - näitä pitää kuitenkin edeltää hyvä käytös (myös sinun suuntaasi)
Miksi sitä tyttöä pitää rangaista? Siksikö, että äiti ei kykene sanomaan lapselleen, että tämän toive on aivan liian kallis suhteessa äidin tuloihin? Eikö muka 12v ikäisen kanssa voi puhua rahasta vaan pitää uskotella, että kyllä, toiveesi totetuu.
Lisäksi jokainen esiteinin vanhempi tietää, että jos on toivottu tarkasti jotain, niin joku juttu vähän sinnepäin ei käy. Vähän kuin ostaisi Robinin levyä toivovalle Nikke Ankaraa.
Anteeksi, kuinka sä kehtaat? Ihan perstuntumaltako lässytät totuuksiasi siitä, minkälaista meidän perheessä on?? Hassua, koska just noin varmasti päivitellään ja paasataan paraikaa isin luona. Ensinnäkin, en missään kertonut luvanneeni iphonen. Olen luvannut ÄLYKÄNNYN. Olen sanonut MONESTI, ettei juuri sitä iphonea tule mutta silti kännykkä tulee. SILTI tämä tuli yllätyksenä.
Oletko jälkeenjäänyt vai muuten vain yksinkertainen? Miten niin tulotason ulkopuolella? SÄÄSTIN ja SÄÄSTÖILLÄ ostin kännykän. Kaikki laskut on maksettu ja ruokaa on ollut pöydässä, ja tyttö sai silti huippuluurinsa (tai niin luulin.) Silloin asia EI ole tulotasoni ulkopuolella. Se tarkoitti vain montaa menetettyä tilaisuuttaa ja minun jättämättä hankimmatta asioitani.
Ai miksikö pitäisi rangaista?? Olenko rangaissut? EN. Olen olllut ihan liian sydän särkynyt siihen. Olen kyllä miettinyt sitäkin, miten sen toteutan. Ja kysymykseesi vastaus: vaikka sinun arvomaailmassasi täydellinen kiittämättömyys, epäkunnioitus ja äidin halvekseminen on ok, minulle se ei ole.
Kunpa en olisi kirjoittanut tänne. Suutuin aidosti, kun luin näitä viestejä. En lähde korjaamaan typeriä väitteitänne, ainoastaan sen tiedän, että olen oikeutettu elatukseen (tuli kyllä selväksi) ja sen saisin, mutta mies on tehnyt selväksi, että jos lähden perimään muuttuu nykyinen sopuisa yhteisymmärrys lasten olinpaikasta ja menoista ja tarvittaessa mennään oikeuteen. EN jaksa sitä. EN halua elareita. JOS ETTE KYKENE SITÄ YMMÄRTÄMÄÄN, ÄLKÄÄ VASTATKO ENÄÄ.
Tai vastatkaa. Vittuako mä välitän. En tule enää lukemaan näitä viestejä luultavasti. Olen ihan shokissa siitä, kuinka monen mielestä tytön käytös on minun vikani.
Ymmärrän, että miehesi vaihtoi sinut tohtorikoulutettavaan. Kun ajatuksenjuoksusi on tuota tasoa, niin on pakko sanoa, että miehesi teki oikean valinnan.
En ole kommentoinut elareitasi lainkaan, joten minulle on ihan turha niistä rutista! Sen sijaan olen ihmetellyt, millainen äiti ei pysty sanomaan lapselleen, että ei ole varaa siihen, mitä lapsi haluaa. Sen sijaan odotat, että superpettynyt 12v olisi ikionnellinen siitä, että saa lahjaksi jotain ihan muuta kuin toivoi!
Sinä et ansaitse lapsesi kunnioitusta ja kiitollisuutta, joten älä odota, että lapsi niitä osoittaa. Tavallasi toimiva äiti haluaa vain vahingoittaa lapsiaan, tosin äärimmäisen hienovaraisesti, mutta kuitenkin. Sinä uhraudut, sinä et halua kilpailla isän kanssa, sinä tuot hyvää hyvyyttäsi ruuan pöytään ja pienistä tuloistasi säästä jne. Samaan aikaan syyllistät lasta siitä, että hän toivoo elämältä asioita, jotka on menettänyt, koska sinä et riittänyt lastesi isälle.
Tiesit itse, että et kyennyt ostamaan lapselle toivepuhelinta, mutta ei voinut sitä lapselle kertoa. Halusit nähdä lapsen pettymyksen, koska siitähän sinä nautit, pahan mielen tuottamisesta.
Mistäs mahdat itse nyt nauttia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa. Eihän 12v tytölle voi kertoa mitään rahasta, ettei vain oppisi, mistä sitä tulee.
Ja miksi ihmeessä et opeta lapsellesi, että tekee kuten sinä aikanaan eli hyötyy varakkaasta miehestä (tässä tapauksessa isästä). Jos isä ostaa puhelimen, niin miksi ei sano, että pliiiis isi, osta. Ja niin lapsi olisi saanut luurinsa ja sinä olisit säästänyt rahansa ja lapsi olisi oppinut, että se ostaa, joka tienaa.
Ai että kun sylettää viestisi. Aivan käsittämätöntä, miten osaa vittumainen ilkeä anonyymi iskeä juuri kiukkusuoneen.
Ex-anoppiko siellä kirjottelee? Sä kun niin kauheasti pelkäsit miten tuun viemään kaiken minkä lähtee ja kuinka olin miehen kanssa vaan rahasta. Ei voi duunarikakaroihin luottaa. Voi kuule rakas, mä maksoin osuuteni seurustelun alussa vuokrassa ja koko yhteiselämämme jaettiin aika helvetin tasaisesti ja mies tuhlasi vaikka mihin oman krääsäänsä ja paskaan ja kyllä oltiin tarkkoja etten vie mitään.
Ja miksikö haluan ostaa omalle lapselleni itse joululahjan?? Ai kysytkö oikeasti tota?? Ihan oikeasti sanot, että opetan lapseni käsi ojossa kerjäämään ja huutamaan parempaa. Kyllä vaan sitten rikas maksaa. Ehkä vastenmielisin ajattelutapa mitä vaan voi olla. Ensinnäkin, MINÄ TIENAAN MYÖS. Käyn töissä. En paljon, mutta tienaan. Mulla on oikeus olla se kalleisiin hankintoihin osallistuva eikä mikään isällä maksattava kädetön vinkujaämmä, joka lypsää kaiken mikä lähtee. Syy, miksen osallistunut tohon jouluapuun on juuri se, että vittutaa ajatus käsi ojossa kerjäämisestä. Vituttaa tollanen "mulle ollaan velkaa"-ajattelutapa. Ja sun sydämmen helpotuksesi voin sanoa, että tyttö varmasti mankuu pliis isiä oikeen olan takaa.
No jos sulla on varaa siihen tytön toivepuhelimeen, niin miksi ihmeessä sitten päätit aiheuttaa oikein pahaa mieltä ja ostit halpisversion?
Yritä nyt hyvä ihminen päättää, että onko sinulla varaa vai ei. Aloituksessa ei ollut. Nyt yllättäen on.
Tarinan fakta on se, että lapsi toivoi tiettyä mallia, mutta et kyennyt samantien sanomaan, että se on liian kallis, sitä ei voi ostaa. Niin me muut vanhemmat teemme! Ei lapset voi saada kaikkea, jos rahat ei riitä. Silloin se pettymys olisi iskenyt jo marraskuussa ja yhdessä lapsen kanssa olisi voitu miettiä, mitä tehdään: joku halvempi malli vai uusi puhelin vasta synttärilahjaksi.
Miksi aikuiset ei voi toimia aikuisesti, vaan pitää pyrkiä olemaan oikein ilkeitä omille lapsilleen?
Jännä. Me ei varmaan luettu samaa tarinaa, koska en missään löytänyt tota mainitsemaasi faktaa, ettei ap kyennyt sanomaan, ettei pysty ostamaan iphonea. Sen sijaan olen nähnyt raivomista, ettei ihphonea ole koskaan luettu. Sun maailmassa 600 e puhelin on halpisversio? Ilmeisesti tuohon 800 ei ollut varaa, 600 oli. Sinun mielestäsi on "vanhempien ilkeyttä" jos he ostavat vain 600 euron puhelimen 800 euron sijaan.
Mä en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. En lainkaan enää ihmettele, miksi Suomessa koulukiusataan niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nyt on aika nostaa kissa pöydälle. Sanot, ettei sinulla ole varaa koska exäsi ei maksa elareita, joita kuuluisi maksaa hänen tuloilla maksaa x määrä kuukaudessa. Siinä lapsellesi selvä syy miksi sinulla ei ole varaa.
Seuraavaksi selvennät miksi et vaadi mieheltäsi elareita. (Mutta selvennä se ensin itsellesi. Olisi typerää opettaa tytölle, että mitään ei kannata vaatia, ettei vaan oltais vastapuolen kanssa eri mieltä, ettei kenellekään tulis paha mieli.)
Ai jukra! Lapsihan se kannattaakin ottaa aikuisten riitojen väliin. En jaksa edes kommentoida. Haloo???
Tietääkö tytär, että sinnittelet pienillä tuloilla? Hänen olisi hyvä tietää se. Ja vaikka vaikuttaakin 12-vuotiaana kermaperseeltä, hän voi hyvinkin järkevöityä johonkin 16 v. mennessä, 12-v. vain on NIIN kypsymätön. Ei hänen pöljäilystään voi vielä mitään lopullista päätellä! Tiedän että sinuun sattuu kun isä ostaa suosiota, mutta ei se välttämättä silti tarkoita että hän voittaa. Monilla teineillä kehittyy tarkka katse ja he alkavat nähdä tuon läpi ajan kanssa!
Lisäksi säästäminen, rahojen laskeminen, odottaminen, myös pettyminen ovat tulevan aikuisuuden kannalta ihan hyväksi opiksi.
terv. yh täälläkin, ja se köyhempi vanhemmista
...jos se ei ole hirviö, jos se on vain teini..?
Onkon yksinhuoltaja jos isäkin on kuitenkin mukana maksajana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teidän lapset saa näyttää negatiivisia tunteitaan lainkaan?
Ei se ole lapsen vika, että äiti on sössinyt elämänsä eikä kykene toteuttamaan lapsen toiveita. Ja vielä vähemmän on lapsen vika, että äiti ei kykene lapselle kertomaan, että hänellä ei ole varaa lapsen toiveeseen. Järkevä äiti olisi osannut jo aikaa sitten kertoa lapselle, että siihen toivepuhelimeen ei ole varaa, pyydä isältä. Isä olisi sen ostanut ja kaikki olisi olleet tyytyväisiä.
Nyt piti sitten käydä läpi tämä näytelmä ja ap sai vielä tytöstä syntipukin sille, että omassa elämässä pelasi korttinsa väärin.
Tää viesti katkasi kamelin selän. En tule lukemaan enää näitä. Hyvää joulua kaikille, paitsi sulle. Olet aivan uskomattoman suuri kusipää. Vihaan avta, avn kulttuuria, että aloittaja haukutaan väkisin. Sä et vaan yksinkertaisesti voi heittää tollasta sontaa elämästäni.
Sinä sika.
JA VIIMEISEKSI: EN OLLUT LUVANNUT IPHONEA. EN OLLUT LUVANNUT IPHONEA. EN OLLUT LUVANNUT IHPHONEA.
Meniköhän nyt teillä lukutaidottomat sadistiämmät perille?
4) lopetat keskustelun ja mielipiteesi perustelun välttääksesi riitelyä
Menepä sinä pikku besserwisser nyt peilin eteen ja oikeasti mieti, mitä tuli sanottua vieraalle ihmiselle vaikeassa tilanteessa.
Ap, ei tänne kannata avautua silloin kun on joku oikea ongelma. Nämä haluavat lukea vain kyykkyvatkauksista ja pillukarvasodista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi osa kommentoijista näin ilkeitä ap:lle?
Ap, voimia sinulle! Vaikutat hyvältä ja rakastavalta ihmiseltä :)Koska aloittaja haukkui tytärtään, joka oli perusteini. Ja anteeksi, ootkohan lukenut jo sivulle 6?
Olen itse 15-vuotias, enkä kyllä olisi ollut noin kiittämätön kolme vuotta sitten.
Sä olet niin lutunen kun sä suutut!
Muista iltalääkkeet, ne saat sut tosin kuolaamaan, mutta etpä ainakaan nimittele.