Tapailin muutaman kerran stressaantunutta, apaattista miestä
Viesteissä antoi ymmärtää olevan ihan kunnossa, mutta jo ulkoinen olemus oli yli 10v itseään vanhemman näköinen, surumielinen ja mistään tunteista ei osannut puhua tai sitten niitä ei minua kohtaan ollut. Kertoi kyllä vaivoistaan ja kuormittavasta työstään. Kun otti alkoa,piristyi jonkin verran , mutta seuraava päivä kahta kamalampi. Yritin tukea ja kuunnella. Ei siitä mitään tullut, ei tunteita ja halusi olla yksin.
Kommentit (8)
Netistäkö löysit? Suriko se vielä eroaan? Ei tollasiin kannata panostaa, oon itekin sellanen ja päättänyt olla yksin, kunnes voimistun, jos niin käy joskus.
Apaattinen ? Miten edes etsi seuraa.
Kyllä eron jälkeen kannattaa olla jonkin aikaa yksin ja miettiä asioita. Tietysti voi tavata useampiakin ihmisiä ja vaikka uudelleen, jos on mukavaa. Mutta mitään suhdetta ei kannata aloittaa ennen kuin aiempi on käsitelty.
Hello. Is it me you're looking for?
Vierailija kirjoitti:
Apaattinen ? Miten edes etsi seuraa.
Töitten parissa tavattiin ja muutama kerta sitten nähtiin. Minkä nyt olen hänet tiennyt, on yleensä näyttänyt melankoliselta. Voi olla, että perusluonne sitä on.-ap
Tuollaiseksi minäkin heittäydyn kun haluan seurustelukumppanista eroon. Ei tarvitse selitellä kun toinen tekee itse pätöksen.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiseksi minäkin heittäydyn kun haluan seurustelukumppanista eroon. Ei tarvitse selitellä kun toinen tekee itse pätöksen.
Eli et koskaan kasvanut kypsäksi, emotionaalisesti älykkääksi ja taitavaksi aikuiseksi vaan jämähdit siihen ikävuoteen n. 15 henkisessä kasvussasi.
Jos mieli on maassa ja muuta henkistä vaivaa, ei ole potentiaalinen seurustelukumppani. Eikös alkuvaihe pitäisi olla sitä parasta mahdollista aikaa?