Lue keskustelun säännöt.
Lapsellisia asioita joita teet/omistat? :D
18.12.2015 |
Mulla on tapana kattoa Pikku Kakkonen aina ku vaan mahdollista.. :D joskus saatan illalla tabletilla kattoo jos en oo ehtiny päivällä. Toinen on "unilelu", tosin en varsinaisesti nuku se kainalossa, mutta nalle on aina mun peittojen välissä yöllä.
Kertokaa omia, en varmana ole ainoa lapsellinen aikuinen? :D
Kommentit (116)
Keräilen Disney-tavaraa,katson piirrettyjä,väritän,nukun nallen kanssa,onhan noita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään ole oppinu takaperinkupparia, ärsyttävää:D:D
Ap
No nyt opetellaan!
Ensinnäkin sulla pitää olla kunnollinen patja, ei mitään vilttiä. Vaan sellainen, ettei satu, jos pikkuisen kopsahtaa. Että uskaltaa ottaa vauhdin kunnolla. Muttei mitään upottavan paksuakaan. Jumppasalin kanveesi tai joku volttirata olisi paras (livahda salaa paikalliselle voimistelusalille ;) Yritys ja erehdys opettaa:
1. menet kyykkyyn silleen pikkuisen jalat levällään, polvet eteenpäin (jos käyt salilla, niin vähän kuin tekisit jotain kyykkäyksiä tanko olalla)
2. laitat kädet pupun korviksi. Eli nostat kädet siihen korvien viereen, kämmenet ylöspäin, peukut melkein kiinni korviin ja pikkuisen taaksepäin kallistettuna, kuin pupu kuuntelisi jotain tarkasti
3. Pistät nepparin tiukasti kiinni! Eli sun leuassa on toinen pää ja rinnassa toinen pää. Naps, ne napsahtaa yhteen, eikä irtoa ennen kuin kuperkeikka on valmis. Tarkista, ettei kieli ole hampaiden välissä.
4. Köyristä selkä oikein kissan köyryyn, eli menet melkein kuin siili palloksi. Nojaat kunnolla eteen päin siinä pallona ja otat vauhtia. Myös tämä kissan köyry säilyy ihan sinne loppuun saakka.
5. sitten rullaat siitä kyykystä vauhdikkaasti siilipallona taaksepäin ja pyörähdät pääsi yli kontilleen.
Jos neppari aukeaa- ei onnistu. Jos kissan köyry ei säily - ei onnistu. Pupunkorvat auttavat siinä, kun pitää päästä sen oman pään yli, eli kädet ottavat vastaan siihen patjaan ja työntävät sut pään yli.
Yleisimmät virheet: selän köyry ei säily, vaan melkein pikemmin ojennetaan kaareksi just ennen pyörähdystä, jolloin ekana maahan osuu pää. auts. Tai yritetään muljauttaa pään yli jotenkin sivukautta, eli ne pupunkorvakädet jää jonnekin ja eihän se kroppa nyt sen pään yli taivu ilman käsien apua ja molskahdetaan kyljelleen.
Ja valitettavasti tämä on hyvin vaikeaa, jos on pikkuisenkaan paksussa kunnossa, kokemuksen syvällä rintaäänellä sanottuna.
T:temppukoulun täti
Voit tehdä alun myös niin, että istut ja jalat koukussa (olet siis pallona pepullasi). Laitat pupunkorvat ja nepparin kiinni ja selän köyryyn. Keinuttelet ees ja taas asennon tiukasti masun lihaksilla säilyttäen ja harjoittelet käsien laittamista lattiaan pään viereen kun olet keinahtanut niskallesi. Näin asento säilyy paremmin, mutta et ehkä saa tarpeeksi vauhtia. Mutta kokeile sopivia tapoja :):):) T: temppukoulun täti
On muuten älyttömän vaikea selittää näyttämättä :D
Av mamma 2 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään ole oppinu takaperinkupparia, ärsyttävää:D:D
ApNo nyt opetellaan!
Ensinnäkin sulla pitää olla kunnollinen patja, ei mitään vilttiä. Vaan sellainen, ettei satu, jos pikkuisen kopsahtaa. Että uskaltaa ottaa vauhdin kunnolla. Muttei mitään upottavan paksuakaan. Jumppasalin kanveesi tai joku volttirata olisi paras (livahda salaa paikalliselle voimistelusalille ;) Yritys ja erehdys opettaa:
1. menet kyykkyyn silleen pikkuisen jalat levällään, polvet eteenpäin (jos käyt salilla, niin vähän kuin tekisit jotain kyykkäyksiä tanko olalla)
2. laitat kädet pupun korviksi. Eli nostat kädet siihen korvien viereen, kämmenet ylöspäin, peukut melkein kiinni korviin ja pikkuisen taaksepäin kallistettuna, kuin pupu kuuntelisi jotain tarkasti
3. Pistät nepparin tiukasti kiinni! Eli sun leuassa on toinen pää ja rinnassa toinen pää. Naps, ne napsahtaa yhteen, eikä irtoa ennen kuin kuperkeikka on valmis. Tarkista, ettei kieli ole hampaiden välissä.
4. Köyristä selkä oikein kissan köyryyn, eli menet melkein kuin siili palloksi. Nojaat kunnolla eteen päin siinä pallona ja otat vauhtia. Myös tämä kissan köyry säilyy ihan sinne loppuun saakka.
5. sitten rullaat siitä kyykystä vauhdikkaasti siilipallona taaksepäin ja pyörähdät pääsi yli kontilleen.
Jos neppari aukeaa- ei onnistu. Jos kissan köyry ei säily - ei onnistu. Pupunkorvat auttavat siinä, kun pitää päästä sen oman pään yli, eli kädet ottavat vastaan siihen patjaan ja työntävät sut pään yli.
Yleisimmät virheet: selän köyry ei säily, vaan melkein pikemmin ojennetaan kaareksi just ennen pyörähdystä, jolloin ekana maahan osuu pää. auts. Tai yritetään muljauttaa pään yli jotenkin sivukautta, eli ne pupunkorvakädet jää jonnekin ja eihän se kroppa nyt sen pään yli taivu ilman käsien apua ja molskahdetaan kyljelleen.
Ja valitettavasti tämä on hyvin vaikeaa, jos on pikkuisenkaan paksussa kunnossa, kokemuksen syvällä rintaäänellä sanottuna.
T:temppukoulun täti
Sori jos kyselen tyhmiä, mut mikä neppari? Saisko saman selkokielellä, kiitos. Tuskin neppari nappia tarkotat.
Marshmallow girl kirjoitti:
Av mamma 2 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään ole oppinu takaperinkupparia, ärsyttävää:D:D
ApNo nyt opetellaan!
Ensinnäkin sulla pitää olla kunnollinen patja, ei mitään vilttiä. Vaan sellainen, ettei satu, jos pikkuisen kopsahtaa. Että uskaltaa ottaa vauhdin kunnolla. Muttei mitään upottavan paksuakaan. Jumppasalin kanveesi tai joku volttirata olisi paras (livahda salaa paikalliselle voimistelusalille ;) Yritys ja erehdys opettaa:
1. menet kyykkyyn silleen pikkuisen jalat levällään, polvet eteenpäin (jos käyt salilla, niin vähän kuin tekisit jotain kyykkäyksiä tanko olalla)
2. laitat kädet pupun korviksi. Eli nostat kädet siihen korvien viereen, kämmenet ylöspäin, peukut melkein kiinni korviin ja pikkuisen taaksepäin kallistettuna, kuin pupu kuuntelisi jotain tarkasti
3. Pistät nepparin tiukasti kiinni! Eli sun leuassa on toinen pää ja rinnassa toinen pää. Naps, ne napsahtaa yhteen, eikä irtoa ennen kuin kuperkeikka on valmis. Tarkista, ettei kieli ole hampaiden välissä.
4. Köyristä selkä oikein kissan köyryyn, eli menet melkein kuin siili palloksi. Nojaat kunnolla eteen päin siinä pallona ja otat vauhtia. Myös tämä kissan köyry säilyy ihan sinne loppuun saakka.
5. sitten rullaat siitä kyykystä vauhdikkaasti siilipallona taaksepäin ja pyörähdät pääsi yli kontilleen.
Jos neppari aukeaa- ei onnistu. Jos kissan köyry ei säily - ei onnistu. Pupunkorvat auttavat siinä, kun pitää päästä sen oman pään yli, eli kädet ottavat vastaan siihen patjaan ja työntävät sut pään yli.
Yleisimmät virheet: selän köyry ei säily, vaan melkein pikemmin ojennetaan kaareksi just ennen pyörähdystä, jolloin ekana maahan osuu pää. auts. Tai yritetään muljauttaa pään yli jotenkin sivukautta, eli ne pupunkorvakädet jää jonnekin ja eihän se kroppa nyt sen pään yli taivu ilman käsien apua ja molskahdetaan kyljelleen.
Ja valitettavasti tämä on hyvin vaikeaa, jos on pikkuisenkaan paksussa kunnossa, kokemuksen syvällä rintaäänellä sanottuna.
T:temppukoulun täti
Sori jos kyselen tyhmiä, mut mikä neppari? Saisko saman selkokielellä, kiitos. Tuskin neppari nappia tarkotat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neppari
Tässä siis leikitään, että nepparin toinen osa on leuan alla ja toinen osa siinä kaulan/rinnan (decolte?) kohdalla ja ne napsautetaan kiinni toisiinsa niin, ettei irtoa helposti.
Jos sulla on lapsia, heidän takeissaan melko varmasti on neppareita, esim. kauluksessa. Ehkä omissasikin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelaan joskus tietokonepelejä.
Mikä tässä on lapsellista? Suurin osa peleistä tehdään aikuisille.
Siinä 30-40 välillä tietokonepelien pelaaminen alkaa vähetä suurimmalla osalla peleistä siihen asti vielä innostuneistakin. Tämä ihan huomiona siitä, miten reaalimaailma nyt sattuu toimimaan.
Pelaan My Litle Ponyn mobiilipeliä. Olen tasolla 76.
N38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukutaan miehen kanssa aina pehmolelut kainalossa, päivittäin jutellaan ja hölmöillään niiden kanssa, joskus istuvat mukana illallispöydässä tai matkustavat Euroopassa meidän mukana :D Meillä ei (vielä) lapsia eikä lemmikkieläimiä, kiireiset työt ja pitkät työpäivät kylläkin. Tänään lähdetään 3 päiväksi reissuun/laskettemaan ja pehmolelut lähtee tietty mukaan :) Joskus katsotaan yhdessä miehen ja pehmoeläinten kanssa jaksotolkulla Luppakorvia sängyssä ipadilta. Ollaan yli 30v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varasin juuri kirjastosta lapsuuteni rakkaimman kuvakirjan, Jakki ja merikotilo, 24 sivua. Fanitan myös Tao Taota ja Barbapapoja. Hypin lätäköihin!
36 v.
Iltaisin pelaan salaa pojan MInecraftia. Teen Lego Technicejä. Luen nuortenkirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan seikkailuleffoja ja Transformerit oli hyviä..
Olen 46v.
Olen iloinen, että mulla on lapsi, koska hänen kanssaan voin taas käydä huvipuistoissa hurvittelemassa. Ostan myös aina rannekkeen myös itselleni. Hoplopissa haluan myös kiipeillä lapsen kanssa enkä vain istu näpyttelemässä älypuhelinta kuten muut äidit.
Omaan lapseen liittymättömiä omia lapsellisuuksia on se, että möksähdän helposti, jos mun tunteita loukataan (koen sen lapsellisuudeksi), turvaudun helposti iskään ja äitiin, jos tarvitsen jotain (ei rahaa, mutta pieniä palveluksia, autokyytiä, leipomisapua, neuvoja, villasukkia ym.)
Mulla on Hello Kitty -alushousut, katson Joulukalenteria, syön suklaavanukkaita, tykkään syödä karkkia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iltaisin pelaan salaa pojan MInecraftia. Teen Lego Technicejä. Luen nuortenkirjoja.
Jaa niin, tuosta alemmasta viestistä tuli mieleen lisäys: minustakin Transformersit ovat mahtavia. Omistan Autobot-logosoljella varustetun vyön. Ja Teräsmies-t-paidan.
Omistan unilelun. Sain sen 6-vuotiaana, ja aina kuljetin sen _kaikkialle_ mukaan. On se vieläkin tärkeä, vaikkei ihan niin tärkeä kuin 20 vuotta sitten.
Katson Disneytä..
Lempilakanoissani on muumeja. Sain ne pari vuotta sitten mieheltäni. En vieläkään tiedä syytä, miksi juuri muumit mutta ihanat lakanat on.
Keräilen pehmoleluja mutta vain tietynlaisia. Eläinpehmiksiä :) Mulla on poro, hirvi, susi, panda ja vaikka mitä muita. Ne on kaikki rivissä nätisti hyllyllä.
Lisäksi pelaan pleikkarilla paljon ja ostin jopa sen pleikkari nelosenkin. Oon 24v nainen. En itse pidä tätä asiaa mitenkään lapsellisena, mutta olen kuullut että moni pitää. Mullekin jotkut kaverit suoraan sanoneet, että on todella epäaikuismaista tämän ikäisen (ja kuulemma vieläpä naisen!) pelata tuollasilla konsoleilla.
Katselen lastenohjelmia ja -elokuvia. Jouluisin on aina pakko katsoa joulupukin kuuma linja. Syön vanukasta (tämän olen oppinut av:lta, että on lapsellista, minusta suklaasta pitämisessä eri muodoissa ei ole mitään lapsellista? :D) Onko nykyään ihmiset muuten jotenkin lapsellisempia kuin ennenvanhaan? Nykyään on ihan normaalia tehdä näitä ketjussa mainittuja asioita, mutta miten ennen, harrastettiinko silloin lapsellisuuksia aikuisena ollenkaan? Olen aina miettinyt :D
Rakastan vieläkin muumeja ja Disney-leffoja.
Olin parin viikon työmatkalla ja mulla oli pehmonalle mukana. Hotellin siivoojat oli aina asettanut sen nätisti nojaamaan tyynyihin keskelle sängynpäätyä. Siellä se odotteli kun tulin duunista. :D
Kävelen jäätyneet vesilätäköt. En voi vastustaa sitä ritinää ja jään hajoamista.
Rakentelen lentokoneiden pienoismalleja ja joskus ostan Korkeajännityksiä.
m35