Minkälaista on jos on oikein hyvä vartalo

Vierailija kirjoitti:

Tässä miesnäkökulma. Olen 179 cm ja 101 kg ja varustettu aika matalilla rasvoilla. ---

Tässä miesnäkökulma. Olen 182 cm ja 64 kg ja varustettu erittäin matalilla rasvoilla. Noilla mitoilla se tarkoittaa sitä, etten herätä mitään huomiota t-paita päällä. Massan vähyydestä on kuittailtu niin kauan kuin olen elänyt, joten siitä ei tarvitse kommentoida: olen varsin hyvin tietoinen jo valmiiksi.

Seksin saaminen on... No, miten sen nyt sanoisi. Ihan yhtä suuren työn takana kuin aina ennenkin. Ainoa havaittu muutos on saatujen naisten laatu: verrattuna aikaan ennen saliharrastuksen aloittamista mimmit ovat nykyään hieman pidempiä ja ennen kaikkea laihempia. Ehkä merkittävin ero on naisten ilmeessä, kun otan paidan pois päältäni. Olen myös havainnut houkuttavani joitakin erikoisryhmiä: lähinnä vatsalihas- ja laihan miehen fetisistit kiinnittävät minuun huomiota.

Käytän niin Tinderiä kuin muutamaa perinteistäkin nettideittipalvelinta. Kuntosalilta en ole koskaan saanut seuraa. Ensimmäiset kaksi vuotta muut miehet naureskelivat selkäni takana treenaamistani. Nyttemmin salilla on alkanut käydä minua laihempia miehiä, ja suurin osa muutenkin on aloittanut sillä salilla treenaamisen vasta minun jälkeeni. Geneettisesti laihana en edelleenkään pysty kilpailemaan niin sanottujen punttisikojen kanssa, mutta vartalon muoto on silti oikea. Näytän todella vahvalta, kun poseeraan esimerkiksi valokuvissa yksin.

Ulkonäöstäni pidän muuten vaihtelevasti huolta. Välillä ajan parran joka päivä, toisinaan parin viikon välein. Seuraa saan ihan yhtä hyvin (tai huonosti) niin univormussa kuin tahritut college-housut jalassa, edellisenä yönä nukutulla t-paidalla ja sotkuisella tukalla. Toiset naiset arvostavat huolitellumpaa lookia, mutta en jaksa niin kauheasti välittää tai panostaa, koska sillä ei tunnu olevan mitään erityistä vaikutusta.

Miehellä naisilta saadun huomion määrittävät 1) geenit, 2) sosiaaliset taidot ja 3) raha (ja valta). Pelkkään ulkonäköönsä panostamalla ei mies vielä saavuta mitään, jos nuo kolme tärkeintä edellytystä eivät ole kunnossa. Siksi miehet panostavat yleensä niin vähän itseensä: monikaan ei koe sitä vaivan arvoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli nuorena täydellinen vartalo. En vaan itse tajunnut sitä, kun kotona aina haukuttiin mun ulkonäköä. Häpesin ja inhosin itseäni, olin mielestäni ruma. Eikä muutenkaan yli 30 vuotta sitten oltu niin vartalokeskeisiä kuin nyt.

Näin tämä täällä Suomessa menee, että mitä paremman näköinen niin sitä enemmän nimitellään ja dissataan. Naisista jollain voi olla pinnan alla suorastaan vihaa kaunista kohtaan. Miehet puolestaan pyrkii sänkyyn, mutta ei ota vakavasti. Jee! Kannattaa olla kateellinen.

up

up

.

Hyvä vartalo on makuasia.

Mulla on hyvä perse (treenattu salilla) ja suhteellisen isot rinnat (omat). Näistä tulee kehuja niin miehiltä kuin naisiltakin. Löytyy myös hieman selluliittia ja pienet vatsamakkarat eli ei todellakaan mikään rasvaton pinkeä bikinikroppa, mutta siihen ei kukaan keskity. Oma vinkkini siis on että treenaa itsellesi hyvä peppu :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sellainen perushyvä nuoren kroppa vaan oikeasti sellainen joka kääntää päät? Onko se koko ajan mielessä, että olen tän porukan vahvin tai kaunein? Toisin sanoen, onko miehelle lihaksikkaasta urheilijakropasta tai naiselle bikinikropasta hyötyä ylläpidon vaatimaan vaivaan nähden? Kuinka paljon se vaatii työtä?

Tässä miesnäkökulma. Olen 179 cm ja 101 kg ja varustettu aika matalilla rasvoilla. Noilla mitoilla se tarkoittaa sitä, että käännän jo t-paita päällä päitä. Kaikkia ei tietenkään kiinnosta, eikä pidäkään, mutta sitten ne lihaksikkaista fysiikoista pitävät mimmit katsovat niiden muidenkin edestä. Seksin saaminen on... No, miten sen nyt sanoisi. Naurettavan helppoa. Jos päättäisin perjantaina klo 18 haluavani seuraa, se on yleensä hoitunut jo klo 21 mennessä, eikä ole edes tarvinnut soittaa kenellekään "vanhalle tutulle".

En käytä Tinderiä enkä todellakaan ravaa baareissa, mutta Instagram on osoittaunut todella vaivattomaksi seuransaantikanavaksi, ellen sitten pyydä salila jotakuta kahville tai "iltateelle". Pelkällä hyvällä fysiikalla ei tietenkään saa huomiota. Lärvin pitää olla kunnossa ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa. Omalla kotisalillani keskityn vain ja ainoastaan treenaamiseen, ja siellä harvemmin kukaan tulee "kysymään neuvoja suorin jaloin maastavetoon", mutta sitten taas random saleilla perse meinaa välillä syttyä tuleen siitä kaikesta vilkuilusta. :D

Ulkonäöstäni pidän muuten vaihtelevasti huolta. Välillä ajan parran joka päivä, toisinaan parin viikon välein. Seuraa olen saanut koirapuistossa tahritut college-housut jalassa, edellisenä yönä nukutulla t-paidalla ja sotkuisella tukalla. Toiset naiset arvostavat huolitellumpaa lookia, mutta en jaksa niin kauheasti välittää tai panostaa. Välillä tykkään näyttää freesiltä, mutta toisinaan laiskuus menee edelle. Jos en jollekin kelpaa niin big fucking deal. Naiset tuntuvat joka tapauksessa aistivan liian yrittämisen ja liian sliipattu ulkokuori ei kauheasti jaksa kiinnostaa. Ihan samalla tavalla kuin miehilläkin.

Osa teistä leimaa minut varmasti yllä olevan perusteella itserakkaaksi kusipääksi. Siitä vain. En kuitenkaan ole sitä, mutta halusin vastata, kun nyt kerran kysyttiin. :) 

 

 

Miltä tuntuu miesten kesken? Ei tarvitse koskaan pelätä saavansa selkään nakkikiskalla?

Se vähän vaihtelee. En juurikaan ravaa yöelämässä, mutta eipä niitä riidanhaastajia oikein ole tullut, koska en käyttäydy provosoivasti tai öykkärimäisesti. Saliympäristössä moni mies tulee kyselemään tekniikkavinkkejä, joita tietenkin mielelläni sitten näytän.

Olen 178/98kg normirasvat. Nopea, kovanyrkkinen, luonnonvahva, peloton 30-v mies. Tiedän että teen tuhoisaa jälkeä paljain käsin tai astalolla. Tuo se tietynlaista itsevarmuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sellainen perushyvä nuoren kroppa vaan oikeasti sellainen joka kääntää päät? Onko se koko ajan mielessä, että olen tän porukan vahvin tai kaunein? Toisin sanoen, onko miehelle lihaksikkaasta urheilijakropasta tai naiselle bikinikropasta hyötyä ylläpidon vaatimaan vaivaan nähden? Kuinka paljon se vaatii työtä?

Tässä miesnäkökulma. Olen 179 cm ja 101 kg ja varustettu aika matalilla rasvoilla. Noilla mitoilla se tarkoittaa sitä, että käännän jo t-paita päällä päitä. Kaikkia ei tietenkään kiinnosta, eikä pidäkään, mutta sitten ne lihaksikkaista fysiikoista pitävät mimmit katsovat niiden muidenkin edestä. Seksin saaminen on... No, miten sen nyt sanoisi. Naurettavan helppoa. Jos päättäisin perjantaina klo 18 haluavani seuraa, se on yleensä hoitunut jo klo 21 mennessä, eikä ole edes tarvinnut soittaa kenellekään "vanhalle tutulle".

En käytä Tinderiä enkä todellakaan ravaa baareissa, mutta Instagram on osoittaunut todella vaivattomaksi seuransaantikanavaksi, ellen sitten pyydä salila jotakuta kahville tai "iltateelle". Pelkällä hyvällä fysiikalla ei tietenkään saa huomiota. Lärvin pitää olla kunnossa ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa. Omalla kotisalillani keskityn vain ja ainoastaan treenaamiseen, ja siellä harvemmin kukaan tulee "kysymään neuvoja suorin jaloin maastavetoon", mutta sitten taas random saleilla perse meinaa välillä syttyä tuleen siitä kaikesta vilkuilusta. :D

Ulkonäöstäni pidän muuten vaihtelevasti huolta. Välillä ajan parran joka päivä, toisinaan parin viikon välein. Seuraa olen saanut koirapuistossa tahritut college-housut jalassa, edellisenä yönä nukutulla t-paidalla ja sotkuisella tukalla. Toiset naiset arvostavat huolitellumpaa lookia, mutta en jaksa niin kauheasti välittää tai panostaa. Välillä tykkään näyttää freesiltä, mutta toisinaan laiskuus menee edelle. Jos en jollekin kelpaa niin big fucking deal. Naiset tuntuvat joka tapauksessa aistivan liian yrittämisen ja liian sliipattu ulkokuori ei kauheasti jaksa kiinnostaa. Ihan samalla tavalla kuin miehilläkin.

Osa teistä leimaa minut varmasti yllä olevan perusteella itserakkaaksi kusipääksi. Siitä vain. En kuitenkaan ole sitä, mutta halusin vastata, kun nyt kerran kysyttiin. :) 

 

 

Miltä tuntuu miesten kesken? Ei tarvitse koskaan pelätä saavansa selkään nakkikiskalla?

Juuri tuollaisille käydään aukomassa päätään ja varmasti vetää häiriköitä puoleensa.

kankea könttihän tuollainen tyyppi on ja ei isot lihakse mitään meinaa jos joku vetää pataan.

kaveri on vähän alle 2m/130kg ja joku tuli kimppuun grillijonossa,kaveri kun sai tyypistä kiinni ja heitti sen grillin seinään,taju pois,sirralla sairaalaan ja kaveri sai tuomion törkeästä pahoinpitelystä koska oli niin paljon isompi.

Tiedän erään naisen millä on ihan mieletön runko,on tissiä,persettä,vartalon muoto on joka suunnasta todella kaunis,mutta naama on kuin petolinnunperse siinä menee kyllä hyvä runko ihan hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän erään naisen millä on ihan mieletön runko,on tissiä,persettä,vartalon muoto on joka suunnasta todella kaunis,mutta naama on kuin petolinnunperse siinä menee kyllä hyvä runko ihan hukkaan.

Tämän asian takia en ole koskaan viitsinyt panostaa vartalooni, en ole kerta kaikkiaan löytänyt sihen mitään motivaatiota koska kasvoni ovat todella epäviehättävät. Minulla on pienet, rumat tihrusilmät syvällä päässä ja lähellä toisiaan, pystymallinen perunanenä, muodoton ja epäsymmetrinen pallonaama roikkuvilla poskillä ja kaiken kukkuraksi siihen päälle vielä pieni ja ja vino suppusuu. Tämä harmittaa todella paljon, edes mallitason vartalo ei koskaan kompensoisi kasvojeni rumuutta. 

Hetkellisiä ilonpilkahduksia ja aivan helvetisti kärsimystä ja kieltäytymistä.

Olin nuorena kaunisvartaloinen, sellainen  pitkä hoikka tiimalasi. Tuntui kyllä mukavalta. Mutta ei siitä sen kummempaa hyötyä ollut. Joku mies joskus totesi, että onpas kaunis vartalo tai runko. Ja erityisesti jäi mieleen eräs selän niksauttaja, joka totesi selkääni käsitellessään, että sinulla onkin mallivartalo. 

Olen nyt viiskymppinen. Vartalo on jonkin verran muuttunut, mutta jumppaamalla se kyllä pysyy aika hyvänä. 

Se on ohimenevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli nuorena täydellinen vartalo. En vaan itse tajunnut sitä, kun kotona aina haukuttiin mun ulkonäköä. Häpesin ja inhosin itseäni, olin mielestäni ruma. Eikä muutenkaan yli 30 vuotta sitten oltu niin vartalokeskeisiä kuin nyt.

Näin tämä täällä Suomessa menee, että mitä paremman näköinen niin sitä enemmän nimitellään ja dissataan. Naisista jollain voi olla pinnan alla suorastaan vihaa kaunista kohtaan. Miehet puolestaan pyrkii sänkyyn, mutta ei ota vakavasti. Jee! Kannattaa olla kateellinen.

Miehenä en allekirjoita tota ollenkaan. Jos yrität kaikkein kovimpia pelimiehiä, niin noinhan siinä käy. Kuitenkin normaalit miehet olisivat erittäin iloisia ja valmiita ottamaan myös vakavasti kauniin ja mukavan naisen.

Niin myös minä. Ongelmani on liika introverttiys, joka ei kaunottaria usein nappaa.

Up

Mun hyvä vartalo on vain sivutuote rugbysta ja fudiksesta. Rakastan noita lajeja enkä pistä pahakseni jos näytän hyvältä niiden ansiosta. En välitä muiden katseista. M29 ja latino

Mä taas itkin peilin edessä mun valtavaa pyllyä, jolle pojat viheltelivät ja joku joskus uskaltautui läpsäisemäänkin. Luulin sitä kiusaamiseksi ja vittuiluksi, mutta sitten kolmekymppisenä mä ymmärsin sen: mun takapuoli oli oikeasti pyöreä ja kaunis ja sopivan lihaksikas. Nykyään se vaan on iso kun lasten myötä se leveni entisestään ja urheilu jäi vähemmälle. Nyt on jo ikävä sitä pyllyä. N35

Naisille melkein mikä tahansa vartalo on hyvä, kunhan ei ole lihava. http://www.vauva.fi/keskustelu/2818254/mies-29v-2v-miettii-mediasta-ja-…

Mitä tulee tuohon miehen vartaloon, pelkkä salillakäynti ei sitä takaa että vartalo olisi esteettinen. Geenit tietysti vaikuttavat tässä ja ison karhunpalveluksen itselleen tekevät kaikki ne miehet, jotka luulevat että penkkiä, kyykkyä ja mavea veivaamalla saa esteettisen vartalon. Sillä tavalla saa kyllä selän lunastuskuntoon ja tehtyä itsensä vaivalloisesti löntystäväksi kaapiksi, mutta esteettinen muoto jää saavuttamatta. Pelkkä paino ja paikkojen pullistuminen ei ole esteettistä.

Perusliikkeillä saa epäsuhtaisesti massaa sinne tänne, mutta vartalon V-muoto ei kunnolla kehity ja kokonaisia lihasryhmiä jää surkealle huomiolle.

Saleilla on vielä ongelmana laitteissa se, että painot liikkuvat ylös todella isoissa harppauksissa, mikä tekee kohtuullisesta etenemisestä hankalaa ja johtaa varmasti monien kohdalla siihen, että osa liikkeistä tehdään puolivillaisesti.

191cm ja 105 kg matalilla rasvoilla. Salilla olen tykännyt aina kovasti käydä ja genetiikka on sellainen, että on lihas tarttunutkin. Työ on sellainen, että isosta koosta ja voimasta on hyötyä monella tapaa. Vaimo tykkää vartalostani. Yleisellä tasolla luulisin kuitenkin, että normaalia lihaksikkaammalle miehille on ne tietyt naiset jotka pitävät paljonkin, mutta suurelle osalle on jo sitten liiankin friikki ja tuollaiseen lihasmassaan yhdistetään lähinnä negatiivisiä mielikuvia. Toisaalta se on ihan sama mitä muut ajattelee, kun itse on tyytyväinen.

Koko ajan mielessä