Lue keskustelun säännöt.
en ymmärrä introverttejä, ekstroverttejä enkä omniverttejä
17.12.2015 |
sanotaan että introvertti viihtyy omissa oloissaan ja väsyy sosiaalisessa kanssakäymisessä. mutta onko sitten niin että introvertit pitäisi jättää aina rauhaan vai puhua harvemmin? jos introvertti ihminen on saanut rauhassa "ladata akkujaan", keskustelu voi (?) eli tosiaan (kysymysmerkki) olla ihan ok.
ekstrovertti siis pitää sosiaalisesta kanssakäymisestä. mutta ei viihdy omissa oloissaan näin olen käsittänyt, joten kannattaisi pysyä kaukana introverteistä... siis koska molemmat (?) vai siis ainoastaan introvertti häiriintyy? vai ei
omnivertti on siis molempia (?) vai onko? mutta eihän tämä tee järkeä... siis onko omnivertti ekstrovertti olematta ekstrovertti eli introvertti muttei kuitenkaan ole introvertti... ei päätä eikä häntää? jos on toinen ei voi olla toinen, koska ovat tavallaan vastakohdat? vai onko jotain mitä en nyt ymmärrä?
Kommentit (25)
Itse olen introvertti. Pidän kyllä sosiaalisesta kanssakäymisestä ja toisinaan suorastaan janoan sitä, mutta samalla myös väsyn sosiaalisesta kanssakäymisestä varsinkin, jos se tapahtuu tuntemattomien keskuudessa tai suuressa joukossa (esim. juhlissa). Esim. omissa häissäni olin aivan puhki siinä klo 17 maissa (vihkitoimitus oli klo 12.30 ja juhlat heti sen jälkeen), mutta kun sain hetken aikaa ladata akkujani hiljaisessa paikassa ja vain oleskella tuoreen mieheni kanssa ilman jatkuvaa sosialisointia, olin taas juhlakunnossa n. tunnin sisällä.
Puhun tietenkin vain omasta puolestani, ja muut introvertit saattavat olla täysin erilaisia. Ekstroverteista ja muista en osaa oikein sanoa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmismieli ei ole mustavalkoinen. Kaikissa on kaikkea eri pitoisuuksina. ;)
Kuka vittu ylipäätään keksi, että on olemassa jotain vitun "introverttejä"?
Siis on olemassa ihmisiä, jotka eivät pidä, tarkemmin ottaen vihaavat muita ihmisiä, he ovat siis misantrooppeja. Sitten on ujoja ihmisiä, jotka eivät osaa sosiaalista kanssakäymistä sekä itsekeskeisiä paskoja, jotka tuijottavat vain ja ainoastaan omaa napaa. Nykyään kaikkia näistä kolmesta nimitetään introverteiksi ikään kuin siinä olisi jotain erityisen hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmismieli ei ole mustavalkoinen. Kaikissa on kaikkea eri pitoisuuksina. ;)
Ja vitut. Ekstrovertti ja introvertti persoonallisuus eroaa selkeästi toisistaan. Jostain vitun syystä kuitenkin yhteiskunta on rakennettu 100% ekstroverttien ehdoilla, joten introverttien elämä on käytännössä tehty saatanan vaikeaksi. Vituttaa tuo mantra jota introverteille toistellaan siinä toivossa että heistä tulisi yhteiskunnan muottiin sulautuvia sosiaalisia "malli-ihmisiä", haista paska!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmismieli ei ole mustavalkoinen. Kaikissa on kaikkea eri pitoisuuksina. ;)
Ja vitut. Ekstrovertti ja introvertti persoonallisuus eroaa selkeästi toisistaan. Jostain vitun syystä kuitenkin yhteiskunta on rakennettu 100% ekstroverttien ehdoilla, joten introverttien elämä on käytännössä tehty saatanan vaikeaksi. Vituttaa tuo mantra jota introverteille toistellaan siinä toivossa että heistä tulisi yhteiskunnan muottiin sulautuvia sosiaalisia "malli-ihmisiä", haista paska!
En tiedä oletko introvertti, mutta aggressiivinen ainakin olet. Ja mustavalkoinen.
Rautalankaa: Harva ihminen on pelkästään intro- tai ekstrovertti. Ainakaan tuntemistani, en tiedä sun maailmasta.
Olen introvetti ja nautin sosiaalisesta kanssakäymisestä. Ilta ystävien kanssa on parasta, mitä elämä voi tarjota. Introverttius tarkoittaa vain sitä, että minun täytyy ladata akkujani yksin sen jälkeen, kun taas ekstrovertille se sosialiseeraus on sitä akkujen lataamista ja yksinolo voi ajan mittaan saada kuupan kireälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmismieli ei ole mustavalkoinen. Kaikissa on kaikkea eri pitoisuuksina. ;)
Ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmismieli ei ole mustavalkoinen. Kaikissa on kaikkea eri pitoisuuksina. ;)
Ei pidä paikkaansa.
Kyllä pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen introvetti ja nautin sosiaalisesta kanssakäymisestä. Ilta ystävien kanssa on parasta, mitä elämä voi tarjota. Introverttius tarkoittaa vain sitä, että minun täytyy ladata akkujani yksin sen jälkeen, kun taas ekstrovertille se sosialiseeraus on sitä akkujen lataamista ja yksinolo voi ajan mittaan saada kuupan kireälle.
Näinpä. Vaikka olenkin introvertti, niin en todellakaan ole mikään erakko enkä jaksaisi ilman mitään sosiaalista elämää. Rakastan nähdä ystäviäni, mutta esim. juhlien jälkeen pitää saada huilia omissa oloissaan.
Ärsyttävää, kun ihmiset kuvittelevat introverttien olevan yksin nurkassaan kyhjöttäviä kummajaisia, jotka vihaavat ihmisiä. No niitäkin on, mutta aika harvassa. Eivät kaikki ekstrovertitkään yleensä halua koko ajan seuraa. Elämä ei ole niin mustavalkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmismieli ei ole mustavalkoinen. Kaikissa on kaikkea eri pitoisuuksina. ;)
Ei pidä paikkaansa.
Kyllä pitää.
Perustele väitteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esimerkiksi ekstrovertistä ja introvertistä käytetään eroa miltä tuntuu kun on väsynyt ja näkee puhelimessaan hyvän ystävän soittavan. Ekstrovertti piristyy, jee, kiva päästä juttelemaan, siitä saa voimaa, introvertti ahdistuu, voi ei, en just nyt jaksa, ei ole voimia. Ihmisten kanssa oleminen tuo toiselle energiaa, toiselta vie. Multa vie muttei aina. Olen kaappi-intro, töissä hyvinkin ekkstrovertti mutta akkuja lataan mielellään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen introvetti ja nautin sosiaalisesta kanssakäymisestä. Ilta ystävien kanssa on parasta, mitä elämä voi tarjota. Introverttius tarkoittaa vain sitä, että minun täytyy ladata akkujani yksin sen jälkeen, kun taas ekstrovertille se sosialiseeraus on sitä akkujen lataamista ja yksinolo voi ajan mittaan saada kuupan kireälle.
Näinpä. Vaikka olenkin introvertti, niin en todellakaan ole mikään erakko enkä jaksaisi ilman mitään sosiaalista elämää. Rakastan nähdä ystäviäni, mutta esim. juhlien jälkeen pitää saada huilia omissa oloissaan.
Ärsyttävää, kun ihmiset kuvittelevat introverttien olevan yksin nurkassaan kyhjöttäviä kummajaisia, jotka vihaavat ihmisiä. No niitäkin on, mutta aika harvassa. Eivät kaikki ekstrovertitkään yleensä halua koko ajan seuraa. Elämä ei ole niin mustavalkoista.
Ei vaan ärsyttävää on se, että ekstrovertit ihmiset yrittävät maalata kuvaa siitä millainen introvertti on niin kuin sinä esimerkiksi teet... ekstrovertit haluavat että introvertit olisivat kaltaisiaan, uskokaa nyt vittu jo niin ei saaatana ole eikä tule olemaan!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmismieli ei ole mustavalkoinen. Kaikissa on kaikkea eri pitoisuuksina. ;)
Hoh hoijaa. Ihminen ei ole vuoropäivinä introvertti ja ekstrovertti vaan kyseessä on käytännössä muuttumaton temperamenttipiirre. Joku voi olla vähemmän ekstrovertti kuin toinen, mutta se ei tarkoita, että hän olisi jotenkin "enemmän introvertti".
Vierailija kirjoitti:
Olen introvetti ja nautin sosiaalisesta kanssakäymisestä. Ilta ystävien kanssa on parasta, mitä elämä voi tarjota. Introverttius tarkoittaa vain sitä, että minun täytyy ladata akkujani yksin sen jälkeen, kun taas ekstrovertille se sosialiseeraus on sitä akkujen lataamista ja yksinolo voi ajan mittaan saada kuupan kireälle.
Mulla sama. Olen lisäksi aika tarkka siitä, kenen seurassa haluan vapaaehtoisesti aikaani viettää. Mulla ei ole isoa kaveripiiriä, pikemminkin muutamia sellaisia ystäviä, joista todella pidän. Aika paljon vietän aikaa facebookissa sen sijaan, että tapaisin ihmisiä livenä. Inhoan puhelimella puhumista, mieluummin laitan viestin.
Joskus tuntuu raskaalta etukäteen ajatus juhlista, illanistujaisista, pikkujouluista ym. Mutta sitten kun menee tai kutsuu ihmisiä kylään, onkin tosi mukavaa tavata, jutella ja nauraa. Mutta nimenomaan sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa viihdyn ja jotka tunnen. Vieraiden ihmisten seura jännittää ja ärsyttää. Varsinkin, jos he ovat ihan eri tyyppisiä ihmisiä kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmismieli ei ole mustavalkoinen. Kaikissa on kaikkea eri pitoisuuksina. ;)
Ja vitut. Ekstrovertti ja introvertti persoonallisuus eroaa selkeästi toisistaan. Jostain vitun syystä kuitenkin yhteiskunta on rakennettu 100% ekstroverttien ehdoilla, joten introverttien elämä on käytännössä tehty saatanan vaikeaksi. Vituttaa tuo mantra jota introverteille toistellaan siinä toivossa että heistä tulisi yhteiskunnan muottiin sulautuvia sosiaalisia "malli-ihmisiä", haista paska!
En tiedä oletko introvertti, mutta aggressiivinen ainakin olet. Ja mustavalkoinen.
Rautalankaa: Harva ihminen on pelkästään intro- tai ekstrovertti. Ainakaan tuntemistani, en tiedä sun maailmasta.
Ihmiset ovat nimenomaan joko introvertteja tai ekstrovertteja. Taipumus voi olla voimakas tai vähäinen, mutta introvertti on aina introvertti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen introvetti ja nautin sosiaalisesta kanssakäymisestä. Ilta ystävien kanssa on parasta, mitä elämä voi tarjota. Introverttius tarkoittaa vain sitä, että minun täytyy ladata akkujani yksin sen jälkeen, kun taas ekstrovertille se sosialiseeraus on sitä akkujen lataamista ja yksinolo voi ajan mittaan saada kuupan kireälle.
Mulla sama. Olen lisäksi aika tarkka siitä, kenen seurassa haluan vapaaehtoisesti aikaani viettää. Mulla ei ole isoa kaveripiiriä, pikemminkin muutamia sellaisia ystäviä, joista todella pidän. Aika paljon vietän aikaa facebookissa sen sijaan, että tapaisin ihmisiä livenä. Inhoan puhelimella puhumista, mieluummin laitan viestin.
Joskus tuntuu raskaalta etukäteen ajatus juhlista, illanistujaisista, pikkujouluista ym. Mutta sitten kun menee tai kutsuu ihmisiä kylään, onkin tosi mukavaa tavata, jutella ja nauraa. Mutta nimenomaan sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa viihdyn ja jotka tunnen. Vieraiden ihmisten seura jännittää ja ärsyttää. Varsinkin, jos he ovat ihan eri tyyppisiä ihmisiä kuin minä.
Just näin. Tuo juhlien murehtiminen etukäteen on todella tuttua, samoin kaveripiirin pitäminen hyvin valikoituna. En jaksa yhtään ikäviä ihmisiä, enkä soita koskaan puhelimella, jos voin sitä välttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmismieli ei ole mustavalkoinen. Kaikissa on kaikkea eri pitoisuuksina. ;)
Ja vitut. Ekstrovertti ja introvertti persoonallisuus eroaa selkeästi toisistaan. Jostain vitun syystä kuitenkin yhteiskunta on rakennettu 100% ekstroverttien ehdoilla, joten introverttien elämä on käytännössä tehty saatanan vaikeaksi. Vituttaa tuo mantra jota introverteille toistellaan siinä toivossa että heistä tulisi yhteiskunnan muottiin sulautuvia sosiaalisia "malli-ihmisiä", haista paska!
En tiedä oletko introvertti, mutta aggressiivinen ainakin olet. Ja mustavalkoinen.
Rautalankaa: Harva ihminen on pelkästään intro- tai ekstrovertti. Ainakaan tuntemistani, en tiedä sun maailmasta.
Ihmiset ovat nimenomaan joko introvertteja tai ekstrovertteja. Taipumus voi olla voimakas tai vähäinen, mutta introvertti on aina introvertti.
Miten esim. vähäinen ekstroverttitaipumus ilmenee? Millainen tällainen persoona on? Oikeasti kiinnostaa!
http://www.16personalities.com/fi
Tuossa linkissä on persoonallisuustesti jossa yksi dimensio on juuri tuo ekstro-introakseli. Minä miellän sen tosiaan akseliksi, joissa molemmissa päissä on puhdas into ja puhdas ekstro, ja suurin osa ihmisistä jossain välillä, enemmän jomman kumman piirteitä. Tunnen yhden testistä 100% ekstrovertin tuloksen saaneen, hän on "yltiösosiaalinen", tykkää olla äänessä ja ihmisten kanssa, selkiyttää ajatuksiaan puhumalla ja ahdistuu yksin.
hä?