Perustele miksi päivähoitorajaus on huono juttu?
Itse näen sen positiivisena asiana. Ei ole valtion ja veronmaksajien homma antaa vanhemmille "lapsivapaata" ja 20h viikossa riittää kyllä työnhakuun..
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain kertoo se, että asiantuntijoiden lausunnot jätettiin täysin vaille huomiota. Vaikka psykologit, lastenpsykiatrit, lapsiasiainvaltuutettu, lastensuojelujärjestöt ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat totesivat rajauksen huonoksi, heitä ei kuunneltu.
Eihän me tarvittaisi vaalejakaan ollenkaan, jos kaikki päätökset tehtäisiin suoraan sen mukaan mitä kunkin alan asiantuntijat (=kyseiseltä alalta palkkansa saavat) suosittavat.
Yleensä on tavattu perustaa poliittiset päätökset asiantuntijoiden lausunnoille, eihän muuten tarvittaisi laisinkaan lakien valmistelua vaan vedettäisiin kaikki mutu-tuntumalla läpi vaan.
Mutta alan johtava asiantuntija Keltikangashan on vuosia puhunut siitä, miten päiväkodin stressi ja pitkät päivät vaikuttavat lapsiin.
Varhaiskasvattajat ammattijärjestönä eivät tässä asiassa ole asiantuntijoita, vaan omien etujensa valvojia. Vähän niin kuin PAM, joka vastustaa kauppojen aukioloaikojen vapauttamista, tietää varmasti paljon myyjien elämän ankeudesta, muttei kuitenkaan ole asiantuntijaorganisaatio vaan etujärjestö.
Tottakai alan ammattilaiset vastustavat ryhmäkokojen kasvattamista säästöjen varjolla, siitähän tässä on kysymys! He ovat jo valmiiksi jaksamisensa äärirajoilla, kuten lapsetkin. Pitääkö tilannetta vielä pahentaa?
Parannetaanko sitä lasten jaksamista niin, että pidetään lapsia hoidossa mahdollisimman pitkään? Asiantuntijoiden mukaan ei varmastikaan. Ja puolipäiväisillä kikkailuhan loppuu uuden lain myötä.
Miten niin?
No laissahan sanotaan, että yhdessä ryhmässä saa enimmillään olla läsnä kolmea hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.
Koska se koskee vain pikkupaikkakuntia. Isoissa kaupungeissa työttömillä on aika usein keikkoja ja kukaan ei tiedä naapureiden asioista. Eli miten todistetaan ettei jonkun lapsi ole hoitopaikkaan oikeutettu? Pikkupaikkakunnilla työtön on yleensä pitkiä jaksoja työtön ja naapurit ja päiväkodin tädit tietää kaikki kakkia koskevat asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kaikki rajaukset pitää poistaa ja kaikille pitää tarjota rajaton oikeus päivähoitoon. Ei ikärajoja, ei tuntirajoja, ja laskutus todellisten kustannusten mukaan.
Jos pitäisi maksaa todellisten kustannuksien mukaan, menisi kahdesta lapsestani hoitomaksua noin 2 000 euroa. Mulla on nettopalkka 2300, ja olen keskimääräistä parempituloinen nainen yksityisellä sektorilla. Voidaan koettaa, mutta mun verokertymällä ei enää sen jälkeen makseta sen paremmin omien lasteni hoitoa kuin työttömien hoitajien tökäreitäkään. Sinänsä uskon kyllä, että osaisin korkeakoulutettuna ihmisenä laulaa ja askarrella lasteni kanssa, mutta yhteiskunnan kannalta vähän kökkö juttu.
Näinpä. Nämä "jokainen maksakoon terveydenhuollon ja kaiken itse"-tyypit eivät ihan ymmärrä kokonaiskuvaa. Ja Suomen korkeaa verotusta.
Ei tarvittaisi näin korkeaa verotusta, jos päivähoito maksettaisiin käytön mukaan todellisten kustannusten perusteella.
Sittenpä monilla pienituloisilla ei olisi varaa lapsiin taikka työssäkäyntiin. Jes, mahtavaa uusliberalistista unelmaa, mitä siitä että syntyvyys laskee ja Suomi syöksyy entisestään.
Onko se sitten järkevää että käydään töissä joka tuottaa vähemmän kuin mitä hoidon todelliset kustannukset ovat? Vaikka kustannukset maksaisikin joku muu.
Lakataanpa sitten tekemästä mm. siivoustyötä tai kaupan alan töitä ja katsotaan, miten homma pyörii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kaikki rajaukset pitää poistaa ja kaikille pitää tarjota rajaton oikeus päivähoitoon. Ei ikärajoja, ei tuntirajoja, ja laskutus todellisten kustannusten mukaan.
Jos pitäisi maksaa todellisten kustannuksien mukaan, menisi kahdesta lapsestani hoitomaksua noin 2 000 euroa. Mulla on nettopalkka 2300, ja olen keskimääräistä parempituloinen nainen yksityisellä sektorilla. Voidaan koettaa, mutta mun verokertymällä ei enää sen jälkeen makseta sen paremmin omien lasteni hoitoa kuin työttömien hoitajien tökäreitäkään. Sinänsä uskon kyllä, että osaisin korkeakoulutettuna ihmisenä laulaa ja askarrella lasteni kanssa, mutta yhteiskunnan kannalta vähän kökkö juttu.
Näinpä. Nämä "jokainen maksakoon terveydenhuollon ja kaiken itse"-tyypit eivät ihan ymmärrä kokonaiskuvaa. Ja Suomen korkeaa verotusta.
Ei tarvittaisi näin korkeaa verotusta, jos päivähoito maksettaisiin käytön mukaan todellisten kustannusten perusteella.
Sittenpä monilla pienituloisilla ei olisi varaa lapsiin taikka työssäkäyntiin. Jes, mahtavaa uusliberalistista unelmaa, mitä siitä että syntyvyys laskee ja Suomi syöksyy entisestään.
Onko se sitten järkevää että käydään töissä joka tuottaa vähemmän kuin mitä hoidon todelliset kustannukset ovat? Vaikka kustannukset maksaisikin joku muu.
Sanotaan näin, että järkevää ei ainakaan ole olla käymättä töissä tai kannustaa yhtäkään naista olemaan käymättä töissä.
Ihmiset ovat niin naiiveja kuvitellessaan, että kun näiden "laiskojen luusereiden" lapset poistuvat päiväkodeista, on heille yhtäkkiä Oikeina Työssäkäyvinä Veronmaksajina tie auki taivasta myöden ja mahdollisuus valita päiväkoti aivan vapaasti. Nyt haetaan kuitenkin säästöjä, joka tarkoittaa sitä, että päivähoitopaikkojen määrää leikataan vähintään samassa suhteessa. Se tarkoittaa monille sitä, että lähipäiväkoti lakkautetaan, rakennetaan isompia yksiköitä ja päivähoitopaikan saaminen ei helpotu tippaakaan, koska lapsiluvun pudotessa sadasta yhdeksäänkymmeneen tippuvat myös päivähoitopaikat samassa suhteessa.
Hyvä että saadaan virikelapset pois hoidosta vaikka säästöjä ei syntyisikään. Ja toivonmukaan huono-osaisten lapset pääsevät sosiaalitomen piiriin ja saavat sitä kautta muuta laitoshoitoa. Huono juttu sitten onkin tuo ryhmäkokojen kasvatus ja siihen pitäisi puuttua muutoksen myötä välittömästi.
● Vanhemmat ovat vähä-osaisia/alkkiksia/masentuneita
- 8h/pv virikehoitoa ei lasta pelasta. Tarvitaan järeämpiä tukitoimia terveydenhuollosta esim.
● työhaastattelu onkin klo 16
- uskon, että jos ketään sukulaista/kummia/ystävää ei saa lapsenvahdiksi, voi hoitopäivää venyttää tai käyttää yhdellä viikolla 4h x 5 sijaan 8h x 3 hoitomallia. Pääsee työhaastatteluun.
● En selviä vauvan ja isomman lapsen kanssa kotona, mies tekee pitkää päivää töissä ja sukulaiset asuvat kaukana
- Älä luomaan niitä tukiverkostoja. Mieti jaksanko lapsesi hoitaa; lapsille etsitään kyllä hyvät kodit jos et itse jaksa.
● 4v lapsi kaipaa kavereita, 20h viikossa ei riitä yhteisleikkiin
-Menkää puistoon/kerhoon/kyläilkää lapsiperheiden luona. Vauvakin sosialisoitui ja äiti ja esikoinen virkistyvät. Jos olet masentunut/pelkäät ihmisiä kts. ylin kohta tai laita puolisosi puistoon lapsen kanssa.
● Haluan kahvitella vauvan ja toisten vauvaperheiden kanssa Starbuck'sussa, taaperoa ei voi ottaa mukaan
- osta erikoiskahvikone ja kutsu lapsiperheet kylään nyyttärimeiningillä: isommat lapset saavat seuraa ja voitte matkia lattea ja imettää mukavassa seurassa.
● Haluan lapsivapaata asioiden hoitoon/manikyyriin jne.
- 20h/viikko riittää tähän vallan mainiosti.
Että huono-osaisilta lapset sijoitukseen ennemmin kuin päiväkotiin? Huh huh.
- Muutama vuosi sitten ruotsalaisprofessori Bengt-Erik Andersson julkaisi päivähoidon vaikutuksia selvittäneen tutkimuksensa tulokset.
Andersson ja hänen tutkimusryhmänsä seurasivat yli 20 vuoden ajan sekä päivähoidossa olleita lapsia että kotona hoidettuja lapsia. Tutkimusryhmää kiinnostivat muun muassa lasten koulumenestys ja sosiaaliset kyvyt.
Tulokset hätkähdyttävät. Alle yksivuotiaana päivähoidossa aloittaneista 70 prosenttia menestyi myöhemmin hyvin tai erittäin hyvin. Kotona koulun alkuun saakka olleiden ikätoverien keskuudessa luku oli 38 prosenttia.
Mitä aikaisemmin päivähoito aloitettiin, sitä todennäköisempää oli pärjääminen. Ja kyseessä oli siis menestyminen elämässä yleensä, ei todennäköisyys päätyä ison Mersun rattiin. (teksti Jarkko Tontin kirjoituksesta)
- Tutkimuksessa tarkasteltiin 0-2 -vuotiaana saadun päiväkotihoidon vaikutuksia näiden lasten sosiaalisiin, kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin taitoihin sekä koulumenestykseen, kun lapset ovat 2-3 tai 5-10 -vuotiaita. Tutkijat havaitsivat, että kotihoidon korvaaminen päivähoidolla jopa parantaa lasten kehitystä lukuisilla mittareilla lyhyellä tähtäimellä, eikä pidemmälläkään aikavälillä ole havaittavissa haittoja. Tutkimuksessa seurattiin myös vanhempien ajankäyttöä. Tutkijat havaitsivat, että töihin mentyään vanhemmat leikkivät lastensa kanssa aktiivisemmin vapaa-ajalla kotona kuin ennen. Tärkeä havainto on myös, että päiväkotihoidon edut riippuivat huomattavasti perhetaustasta. Esimerkiksi matalan koulutustason perheiden lapset hyötyivät vauvaiän päiväkotihoidosta vielä pidemmälläkin aikavälillä. Tulokset selittyvät hyvin intuitiolla. Päiväkotihoidon ja kotihoidon hyödyt ja haitat riippuvat sekä koti- että päiväkotihoidon tasosta. Päiväkotihoito on sekä Saksassa että Suomessa laadukasta, opettajat ovat korkeasti koulutettuja, ja tarkan sääntelyn takia myös päiväkotien erot ovat suhteellisen pieniä. Sen sijaan kotihoidon taso vaihtelee huomattavasti. (Lähde VTT, Janne Tukiainen, erikoistutkija)
- MLL vastustaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tarkastelee varhaiskasvatusta vain työn ja perheen yhteensovittamisen välineenä. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja lapsen yksilölliset tarpeet jäävät sivurooliin. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja sillä on monia muitakin tärkeitä tehtäviä kuin työn ja perheen yhteensovittaminen. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen vertaissuhteiden muodostumiselle ja ylläpitämiselle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Varhaiskasvatus tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista. (lähde:MLL)
- Tutkimustulokset eivät vahvista sitä väitettä, että lapsen kiintymyssuhde vanhempiin häiriytyisi, jos lapsi aloittaa päivähoidon alle kolmevuotiaan", Suhonen täsmentää.
Yleensä kotihoitoa ei pidetä ongelmallisena. Käännetään vaihteeksi asetelma ympäri: voiko liika kotihoito olla lapselle haitaksi?
"Ennen perheet olivat suuria ja lapset oppivat toinen toisiltaan asioita. Näin ei tapahdu nykyään pienissä ydinperheissä. Lapset eivät saa kokemuksia ryhmässä olemisesta", Suhonen sanoo.
Varsinkin leikki-iässä on lapsen kehitykselle hyväksi, että hän pääsee opettelemaan toisten lasten kanssa toimimista.
"Jos lapsi on osallistunut leikki-iässä ryhmämuotoiseen hoitoon, hän pärjää paremmin koulussa kuin kotona ollut lapsi. Ryhmähoidossa olleiden lapsien sosiaaliset taidot ovat usein paremmat. He osaavat toimia ryhmässä ja ottaa vastaan ohjeita", Suhonen kertoo.
Päiväkodin positiiviset vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan leikki-ikäisiin.
"Tutkin väitöskirjassani erityistä tukea tarvitsevien lasten sopeutumista päiväkotihoitoon. Tutkimusten mukaan myös taaperoiden kehitystä tukisi se, että he saisivat olla hyvin järjestetyssä vertaisryhmässä" (Lähde: päiväkotihoidosta väitöskirjan kirjoittanut filosofian tohtori Eira Suhonen)
Vierailija kirjoitti:
● Vanhemmat ovat vähä-osaisia/alkkiksia/masentuneita
- 8h/pv virikehoitoa ei lasta pelasta. Tarvitaan järeämpiä tukitoimia terveydenhuollosta esim.● työhaastattelu onkin klo 16
- uskon, että jos ketään sukulaista/kummia/ystävää ei saa lapsenvahdiksi, voi hoitopäivää venyttää tai käyttää yhdellä viikolla 4h x 5 sijaan 8h x 3 hoitomallia. Pääsee työhaastatteluun.● En selviä vauvan ja isomman lapsen kanssa kotona, mies tekee pitkää päivää töissä ja sukulaiset asuvat kaukana
- Älä luomaan niitä tukiverkostoja. Mieti jaksanko lapsesi hoitaa; lapsille etsitään kyllä hyvät kodit jos et itse jaksa.● 4v lapsi kaipaa kavereita, 20h viikossa ei riitä yhteisleikkiin
-Menkää puistoon/kerhoon/kyläilkää lapsiperheiden luona. Vauvakin sosialisoitui ja äiti ja esikoinen virkistyvät. Jos olet masentunut/pelkäät ihmisiä kts. ylin kohta tai laita puolisosi puistoon lapsen kanssa.● Haluan kahvitella vauvan ja toisten vauvaperheiden kanssa Starbuck'sussa, taaperoa ei voi ottaa mukaan
- osta erikoiskahvikone ja kutsu lapsiperheet kylään nyyttärimeiningillä: isommat lapset saavat seuraa ja voitte matkia lattea ja imettää mukavassa seurassa.● Haluan lapsivapaata asioiden hoitoon/manikyyriin jne.
- 20h/viikko riittää tähän vallan mainiosti.
Jännästi tässä lähdetään siitä oletuksesta, että äiti on laiska lusmuilija eikä taaskaan mietitä yhtään, miten tämä päätös vaikuttaa miehiin, ja miten he voisivat kantaa vastuunsa tässä tilanteessa.
Nainen on naiselle susi.
Vierailija kirjoitti:
● Vanhemmat ovat vähä-osaisia/alkkiksia/masentuneita
- 8h/pv virikehoitoa ei lasta pelasta. Tarvitaan järeämpiä tukitoimia terveydenhuollosta esim.● työhaastattelu onkin klo 16
- uskon, että jos ketään sukulaista/kummia/ystävää ei saa lapsenvahdiksi, voi hoitopäivää venyttää tai käyttää yhdellä viikolla 4h x 5 sijaan 8h x 3 hoitomallia. Pääsee työhaastatteluun.● En selviä vauvan ja isomman lapsen kanssa kotona, mies tekee pitkää päivää töissä ja sukulaiset asuvat kaukana
- Älä luomaan niitä tukiverkostoja. Mieti jaksanko lapsesi hoitaa; lapsille etsitään kyllä hyvät kodit jos et itse jaksa.● 4v lapsi kaipaa kavereita, 20h viikossa ei riitä yhteisleikkiin
-Menkää puistoon/kerhoon/kyläilkää lapsiperheiden luona. Vauvakin sosialisoitui ja äiti ja esikoinen virkistyvät. Jos olet masentunut/pelkäät ihmisiä kts. ylin kohta tai laita puolisosi puistoon lapsen kanssa.● Haluan kahvitella vauvan ja toisten vauvaperheiden kanssa Starbuck'sussa, taaperoa ei voi ottaa mukaan
- osta erikoiskahvikone ja kutsu lapsiperheet kylään nyyttärimeiningillä: isommat lapset saavat seuraa ja voitte matkia lattea ja imettää mukavassa seurassa.● Haluan lapsivapaata asioiden hoitoon/manikyyriin jne.
- 20h/viikko riittää tähän vallan mainiosti.
Aamen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kaikki rajaukset pitää poistaa ja kaikille pitää tarjota rajaton oikeus päivähoitoon. Ei ikärajoja, ei tuntirajoja, ja laskutus todellisten kustannusten mukaan.
Jos pitäisi maksaa todellisten kustannuksien mukaan, menisi kahdesta lapsestani hoitomaksua noin 2 000 euroa. Mulla on nettopalkka 2300, ja olen keskimääräistä parempituloinen nainen yksityisellä sektorilla. Voidaan koettaa, mutta mun verokertymällä ei enää sen jälkeen makseta sen paremmin omien lasteni hoitoa kuin työttömien hoitajien tökäreitäkään. Sinänsä uskon kyllä, että osaisin korkeakoulutettuna ihmisenä laulaa ja askarrella lasteni kanssa, mutta yhteiskunnan kannalta vähän kökkö juttu.
Näinpä. Nämä "jokainen maksakoon terveydenhuollon ja kaiken itse"-tyypit eivät ihan ymmärrä kokonaiskuvaa. Ja Suomen korkeaa verotusta.
Ei tarvittaisi näin korkeaa verotusta, jos päivähoito maksettaisiin käytön mukaan todellisten kustannusten perusteella.
Sittenpä monilla pienituloisilla ei olisi varaa lapsiin taikka työssäkäyntiin. Jes, mahtavaa uusliberalistista unelmaa, mitä siitä että syntyvyys laskee ja Suomi syöksyy entisestään.
Onko se sitten järkevää että käydään töissä joka tuottaa vähemmän kuin mitä hoidon todelliset kustannukset ovat? Vaikka kustannukset maksaisikin joku muu.
Sanotaan näin, että järkevää ei ainakaan ole olla käymättä töissä tai kannustaa yhtäkään naista olemaan käymättä töissä.
Jos työ tuottaa 100 ja työn aikainen hoito maksaa 120 niin silloin työssäkäynti ei ole kannattavaa. Vaikka vanhemmat maksaisivatkin hoidosta vain 30 ja yhteiskunta loput 90.
Eli silloin pitää miettiä miten voisi joko nostaa oman työn tuottavuutta tai järjestellä hoito vähemän resursseja kuluttavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
● Vanhemmat ovat vähä-osaisia/alkkiksia/masentuneita
- 8h/pv virikehoitoa ei lasta pelasta. Tarvitaan järeämpiä tukitoimia terveydenhuollosta esim.● työhaastattelu onkin klo 16
- uskon, että jos ketään sukulaista/kummia/ystävää ei saa lapsenvahdiksi, voi hoitopäivää venyttää tai käyttää yhdellä viikolla 4h x 5 sijaan 8h x 3 hoitomallia. Pääsee työhaastatteluun.● En selviä vauvan ja isomman lapsen kanssa kotona, mies tekee pitkää päivää töissä ja sukulaiset asuvat kaukana
- Älä luomaan niitä tukiverkostoja. Mieti jaksanko lapsesi hoitaa; lapsille etsitään kyllä hyvät kodit jos et itse jaksa.● 4v lapsi kaipaa kavereita, 20h viikossa ei riitä yhteisleikkiin
-Menkää puistoon/kerhoon/kyläilkää lapsiperheiden luona. Vauvakin sosialisoitui ja äiti ja esikoinen virkistyvät. Jos olet masentunut/pelkäät ihmisiä kts. ylin kohta tai laita puolisosi puistoon lapsen kanssa.● Haluan kahvitella vauvan ja toisten vauvaperheiden kanssa Starbuck'sussa, taaperoa ei voi ottaa mukaan
- osta erikoiskahvikone ja kutsu lapsiperheet kylään nyyttärimeiningillä: isommat lapset saavat seuraa ja voitte matkia lattea ja imettää mukavassa seurassa.● Haluan lapsivapaata asioiden hoitoon/manikyyriin jne.
- 20h/viikko riittää tähän vallan mainiosti.Jännästi tässä lähdetään siitä oletuksesta, että äiti on laiska lusmuilija eikä taaskaan mietitä yhtään, miten tämä päätös vaikuttaa miehiin, ja miten he voisivat kantaa vastuunsa tässä tilanteessa.
Nainen on naiselle susi.
No mutta tuossahan oli että mies hoitaa lapsen sosialisoimisen jos puoliso on masentunut/pelkäät sosiaalisia tilanteita? Ja mies voi myös tehdä lyhyempää työpäivää ja aina voi muuttaa halvempaan asuntoon jos rahat tiukilla.
Omana lisäyksenä listaan on että toi lainattu viestihän juuri kannustaa isää ottamaan vastuun eikä jättämään kasvatusvastuuta äidin ja päiväkodin vastuulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kaikki rajaukset pitää poistaa ja kaikille pitää tarjota rajaton oikeus päivähoitoon. Ei ikärajoja, ei tuntirajoja, ja laskutus todellisten kustannusten mukaan.
Jos pitäisi maksaa todellisten kustannuksien mukaan, menisi kahdesta lapsestani hoitomaksua noin 2 000 euroa. Mulla on nettopalkka 2300, ja olen keskimääräistä parempituloinen nainen yksityisellä sektorilla. Voidaan koettaa, mutta mun verokertymällä ei enää sen jälkeen makseta sen paremmin omien lasteni hoitoa kuin työttömien hoitajien tökäreitäkään. Sinänsä uskon kyllä, että osaisin korkeakoulutettuna ihmisenä laulaa ja askarrella lasteni kanssa, mutta yhteiskunnan kannalta vähän kökkö juttu.
Näinpä. Nämä "jokainen maksakoon terveydenhuollon ja kaiken itse"-tyypit eivät ihan ymmärrä kokonaiskuvaa. Ja Suomen korkeaa verotusta.
Ei tarvittaisi näin korkeaa verotusta, jos päivähoito maksettaisiin käytön mukaan todellisten kustannusten perusteella.
Sittenpä monilla pienituloisilla ei olisi varaa lapsiin taikka työssäkäyntiin. Jes, mahtavaa uusliberalistista unelmaa, mitä siitä että syntyvyys laskee ja Suomi syöksyy entisestään.
Onko se sitten järkevää että käydään töissä joka tuottaa vähemmän kuin mitä hoidon todelliset kustannukset ovat? Vaikka kustannukset maksaisikin joku muu.
Sanotaan näin, että järkevää ei ainakaan ole olla käymättä töissä tai kannustaa yhtäkään naista olemaan käymättä töissä.
Jos työ tuottaa 100 ja työn aikainen hoito maksaa 120 niin silloin työssäkäynti ei ole kannattavaa. Vaikka vanhemmat maksaisivatkin hoidosta vain 30 ja yhteiskunta loput 90.
Eli silloin pitää miettiä miten voisi joko nostaa oman työn tuottavuutta tai järjestellä hoito vähemän resursseja kuluttavaksi.
Miten työn tuottavuus lasketaan? Eikö palveluiden tai siisteyden tuottaminen ole jo jotain arvoltaan? Mitä vittua nyt taas? Vai tarkoitatko tuottavuudella vain osakkeenomistajille tuotettua voittoa?
"- 8h/pv virikehoitoa ei lasta pelasta. Tarvitaan järeämpiä tukitoimia terveydenhuollosta esim."
No kun se "virikehoito" on tutkitusti tehokas lastensuojelun avohuollon tukitoimi. On totta, että se on joskus liian lievä interventio, mutta on myös paljon tapauksia, joissa esimerkiksi huostaanotto on aivan ylilyödyn voimakas tapa puuttua tilanteeseen. Ihmisiltä puuttuu monesti ymmärrys sen suhteen, että ongelmia on kovin monentasoisia eikä keskivaikeasti masentunutta äitiä tarvitse "ampua tykillä", vaan hänen perheelleen on monesti aivan riittävän hyvä vaihtoehto, että äiti saa 8 h/pvä levätä ja tehdä hyvinvointiaan tukevia asioita ja lapset puolestaan saavat ikätasolleen sopivaa ohjelmaa, joka kehittää heitä monella tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kaikki rajaukset pitää poistaa ja kaikille pitää tarjota rajaton oikeus päivähoitoon. Ei ikärajoja, ei tuntirajoja, ja laskutus todellisten kustannusten mukaan.
Jos pitäisi maksaa todellisten kustannuksien mukaan, menisi kahdesta lapsestani hoitomaksua noin 2 000 euroa. Mulla on nettopalkka 2300, ja olen keskimääräistä parempituloinen nainen yksityisellä sektorilla. Voidaan koettaa, mutta mun verokertymällä ei enää sen jälkeen makseta sen paremmin omien lasteni hoitoa kuin työttömien hoitajien tökäreitäkään. Sinänsä uskon kyllä, että osaisin korkeakoulutettuna ihmisenä laulaa ja askarrella lasteni kanssa, mutta yhteiskunnan kannalta vähän kökkö juttu.
Näinpä. Nämä "jokainen maksakoon terveydenhuollon ja kaiken itse"-tyypit eivät ihan ymmärrä kokonaiskuvaa. Ja Suomen korkeaa verotusta.
Ei tarvittaisi näin korkeaa verotusta, jos päivähoito maksettaisiin käytön mukaan todellisten kustannusten perusteella.
Sittenpä monilla pienituloisilla ei olisi varaa lapsiin taikka työssäkäyntiin. Jes, mahtavaa uusliberalistista unelmaa, mitä siitä että syntyvyys laskee ja Suomi syöksyy entisestään.
Onko se sitten järkevää että käydään töissä joka tuottaa vähemmän kuin mitä hoidon todelliset kustannukset ovat? Vaikka kustannukset maksaisikin joku muu.
Sanotaan näin, että järkevää ei ainakaan ole olla käymättä töissä tai kannustaa yhtäkään naista olemaan käymättä töissä.
Jos työ tuottaa 100 ja työn aikainen hoito maksaa 120 niin silloin työssäkäynti ei ole kannattavaa. Vaikka vanhemmat maksaisivatkin hoidosta vain 30 ja yhteiskunta loput 90.
Eli silloin pitää miettiä miten voisi joko nostaa oman työn tuottavuutta tai järjestellä hoito vähemän resursseja kuluttavaksi.
Miten työn tuottavuus lasketaan? Eikö palveluiden tai siisteyden tuottaminen ole jo jotain arvoltaan? Mitä vittua nyt taas? Vai tarkoitatko tuottavuudella vain osakkeenomistajille tuotettua voittoa?
Myös päiväkoti tuottaa palvelua. Jos päiväkodin tuottaman palvelun kustannukset ovat isommat kuin mitä esim siivoustyöstä maksetaan, yhtälö ei ole oikeinpäin.
Vierailija kirjoitti:
"- 8h/pv virikehoitoa ei lasta pelasta. Tarvitaan järeämpiä tukitoimia terveydenhuollosta esim."
No kun se "virikehoito" on tutkitusti tehokas lastensuojelun avohuollon tukitoimi. On totta, että se on joskus liian lievä interventio, mutta on myös paljon tapauksia, joissa esimerkiksi huostaanotto on aivan ylilyödyn voimakas tapa puuttua tilanteeseen. Ihmisiltä puuttuu monesti ymmärrys sen suhteen, että ongelmia on kovin monentasoisia eikä keskivaikeasti masentunutta äitiä tarvitse "ampua tykillä", vaan hänen perheelleen on monesti aivan riittävän hyvä vaihtoehto, että äiti saa 8 h/pvä levätä ja tehdä hyvinvointiaan tukevia asioita ja lapset puolestaan saavat ikätasolleen sopivaa ohjelmaa, joka kehittää heitä monella tasolla.
Mitäköhän noi hyvinvointiaan tukevat asiat on? Ei ainakaan lenkkeily ja itsensä motivoiminen. Kyllä se telkun katseluun taitaa kulua.
Eikös siitäkin ole ollut puhetta että sosiaalitoimen piirissä olevat voisivat saada tukitoimena erityisluvan olla päivähoidossa kokopäiväisesti.
Se ei kyllä tilannetta paranna että lapset on päiväkodissa kun äiti masentelee toimettomana kotona. Ennemmin vanhempi tarvitsisi psykiatriasta apua ongelmiinsa, mutta sehän maksaa joten on kätevämpää hoitaa lapset päiväkodissa ja antaa huonon tilanteen jatkua. On myös lasta kohtaannvääriin tuntea viikonloppuisin ja lomalla turvattomuutta kun päivähoitoa ei ole. Kyllä lapsen hyvinvointi pitäisi taata muilla keinoilla.
Vierailija kirjoitti:
"- 8h/pv virikehoitoa ei lasta pelasta. Tarvitaan järeämpiä tukitoimia terveydenhuollosta esim."
No kun se "virikehoito" on tutkitusti tehokas lastensuojelun avohuollon tukitoimi. On totta, että se on joskus liian lievä interventio, mutta on myös paljon tapauksia, joissa esimerkiksi huostaanotto on aivan ylilyödyn voimakas tapa puuttua tilanteeseen. Ihmisiltä puuttuu monesti ymmärrys sen suhteen, että ongelmia on kovin monentasoisia eikä keskivaikeasti masentunutta äitiä tarvitse "ampua tykillä", vaan hänen perheelleen on monesti aivan riittävän hyvä vaihtoehto, että äiti saa 8 h/pvä levätä ja tehdä hyvinvointiaan tukevia asioita ja lapset puolestaan saavat ikätasolleen sopivaa ohjelmaa, joka kehittää heitä monella tasolla.
On joo helppo lykätä lapsi päiväkotiin kun vanhempi on masentunut. Herää kuitenkin kysymys että jos vanhempi pystyy lapset aamulla pukemaan ja päiväkotiin raijaamaan, onko tämä tukitoimi tarpeellinen ja hyötyykö siitä kukaan? Lapsi on 8h erossa vanhemmistaan ja illan vuorovaikutukseen kykenemättömän, masentuneen aikuisen kanssa. Ei minusta toimivaa. Toki masennuksesta toivutaan, niinkuin monista muistakin sairauksista, mutta miksi hoito lähtee siitä, että lapsi laitetaan päiväkotiin.
Äitini oli masentunut kun synnyin v. -90. Ei meitä lapsia silloin päivähoitoon laitettu, äiti kertoo että oli pakko nousta sängystä, touhuta lasten kanssa ja hoitaa kotia, se itseasiassa häntä auttoi toipumaan. Tosin äitini masennus johtui isäni traagisesta kuolemasta, ei ehkä ihan verrattavissa nykypäivän masentuneisiin mutta.. ymmärrätte mitä ajan takaa.
Monissa masentuneissaKIN perheissä on kaksi vanhempaa. Toinen vanhempi käy töissä ja toinen on sairaslomalla. Kun lapsi ei ole VIRIKEHOIDOSSA!!!!111, on kotona silti ainakin toinen terve vanhempi.
Onko se sitten järkevää että käydään töissä joka tuottaa vähemmän kuin mitä hoidon todelliset kustannukset ovat? Vaikka kustannukset maksaisikin joku muu.