Missä vaiheessa opiskelijoista on tullut köyhiä?
Monet täällä olisi valmiit antamaan Jouluapua köyhille opiskelijoille. Missä vaiheessa opiskelijoista on tullut köyhiä?.
Itse opiskelin 80-luvun puolivälistä 90-luvun alkuun. Kaikki ottivat opintolainan ja kesät tehtiin hanttihommia. Kotoa ei kukaan saanut rahaa. Ruuassa pihistettiin, mutta omi rahaa käydä viihteellä ja matkustaa. Köyhyydestä ei ollut tietoakaan. Milloin tämä on muuttunut vai onko?
Kommentit (28)
No kyllä minä ainakin itseni köyhäksi lasken. Koulua takana nelisen kuukautta ja minulla on jo 1 600 e lainaa. Ilman lainaa en pärjäisi. Ahdistaa.
Omalla kurssillani (hoitoala) moni opiskelee uutta tutkintoa koska edellisellä ei saa töitä, ja useilla on lapsia, joten keskiverto opiskelija ei todellakaan ole enää nuori ja lapseton. Mieskin on voinut jäädä työttömäksi. Meillä on kaikilla jo töitä, niitä tehdään minkä ehditään, koulussa käydään vaan pakolliset ja usein niillekin tullaan suoraan yövuorosta tai jatketaan suoraan iltavuoroon. Se vaan ei riitä, kun on monta suuta ruokittavana ja asuntokaan ei voi olla mikään peräkammari solukämpästä. Harjoittelut on pitkiä eikä niiltä ajoilta saa palkkaa, ja on todella vaikeaa yhdistää kolmivuorotyö kolmivuorotyönä tehtävään harjoitteluun. Opintotuki ei ole yhtään suurempi vaikka olisi montakin lasta, ja harjoittelujen aikana sitä tajuaa että pelkällä opintotuella + lainalla on käytännössä hyvin hankala selvitä. Minulla on niin hyvä työnantaja, että saan aloittaa iltavuoron myöhempään jos olen aamuvuoron harjoittelussa, ja muutenkin vuoroissa joustetaan, mutta siinä kyllä mennään jo ihan oman kestävyyden äärirajoilla.
Että meidän luokasta ainakin löytyy aidosti köyhiä opiskelijoita. Mielenkiintoista kyllä, kukaan meistä ei taida olla minkään jouluavun piirissä, en minäkään, koska tuntuu että ne on tarkoitettu niille joilla on ihan oikea hätä eikä meillä ainakaan vielä ole ihan niin suuri hätä.
Mies työtön ja kelahakemus työttömyysturvaa varten junnaa erittäin pahasti. Opintotukeni on 440 ja palkka täyspäiväsestä työharjoittelusta 500 euroa. Että joo. Halleluja asutaan 24 neliön yksiökopissa, koska vuokra vaan 450 e.
90-luvun laman jälkeen varmaankin. Asunnot yliopistokaupungeissa ja varsinkin Helsingissä sikahintaisia. Lainaa pitäisi ottaa, paitsi jos on toiminut järkevästi ja menettää luottotietonsa opiskeluajaksi ja saa ne rahat sossusta. Lainan takaisinmaksukyvystä ei ole mitään takeita, vaikka opiskelee ns. "hyvin työllistävää alaa".
Pari opiskelukaveria pärjää hyvin, asuvat kuitenkin vanhempiensa velattomissa sijoitusasunnoissa. Tavallinen opiskelija on hemmetin köyhä.
Ei sinänsä, vielä pärjää, dyykkaamalla ja pakastimella ja tarjouksista ostamalla. Joku jouluapu olisi aika ihanaa, mutta ilmankin selviää.
Minäkin olen perheellinen opiskelija. Miehellä on pienet tulot, nettona n. 1600e ja itse sain ekat 4v vain opintorahan ja -lainan. Nyt saan onneksi tehdä oman alan töitä ja teenkin koulun ohella ja lomat. Ennen sitä oli kuitenkin todella tiukkaa, elättää isoa perhettä pelkästään miehen palkalla, toki myös asumistukea saimme. Opintolainaa nyt n. 18000e, kaiken otin mitä sain. Nyt on tukikuukaudet loppu niin ei enempää lainaakaan tipu. Onneksi työllistyminen on sentään varmaa.
En kuitenkaan ole itseäni missään vaiheessa varsinaisesti köyhäksi tuntenut.
Kaikki oli paremmin silloin joskus. Työllistyminen oli paljon varmempaa, ei tarvinnut arpoa ottaako opintolainaa vai ei. Hanttihommiakin löytyi paljon helpommin. Nykyään niitä ei riitä edes työttömille.
Opiskelijat EI OLE köyhiä: muotivaatteet, tupakointi, jatkuva dokaaminen, monilla kalliit autot...
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat EI OLE köyhiä: muotivaatteet, tupakointi, jatkuva dokaaminen, monilla kalliit autot...
No johan yleistät. Minulla ei ole mitään edellämainituista.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat EI OLE köyhiä: muotivaatteet, tupakointi, jatkuva dokaaminen, monilla kalliit autot...
Tarkoitit varmaan että rikkaiden perheiden lapset ei ole köyhiä. Vai miten muuten tarkalleen ottaen ajattelit, että opiskeleva ihminen ostaa kalliita autoja jos ei isukin rahoilla?
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat EI OLE köyhiä: muotivaatteet, tupakointi, jatkuva dokaaminen, monilla kalliit autot...
En tunne yhtään tälläistä tyyppiä, sä sekotat nyt johki jenkkisarjaan. Toki parilla kaverilla on yrittäjävanhemmat, jotka tukevat heitä ja oikein tyrkyttävät muotitamineita lahjaksi. Mutta ei kalliita autoja, tupakointia tai jatkuvaa dokaamista.
Vierailija kirjoitti:
Monet täällä olisi valmiit antamaan Jouluapua köyhille opiskelijoille. Missä vaiheessa opiskelijoista on tullut köyhiä?.
Itse opiskelin 80-luvun puolivälistä 90-luvun alkuun. Kaikki ottivat opintolainan ja kesät tehtiin hanttihommia. Kotoa ei kukaan saanut rahaa. Ruuassa pihistettiin, mutta omi rahaa käydä viihteellä ja matkustaa. Köyhyydestä ei ollut tietoakaan. Milloin tämä on muuttunut vai onko?
90 luvun alussa kaikki muuttui, ei ollut töitä tarjolla ja lainat markkinahintaisia. Valmistuin -97 ja monella siirtyi valmistuminenkin siksi että ei saanut työharjoittelupaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Omalla kurssillani (hoitoala) moni opiskelee uutta tutkintoa koska edellisellä ei saa töitä, ja useilla on lapsia, joten keskiverto opiskelija ei todellakaan ole enää nuori ja lapseton. Mieskin on voinut jäädä työttömäksi. Meillä on kaikilla jo töitä, niitä tehdään minkä ehditään, koulussa käydään vaan pakolliset ja usein niillekin tullaan suoraan yövuorosta tai jatketaan suoraan iltavuoroon. Se vaan ei riitä, kun on monta suuta ruokittavana ja asuntokaan ei voi olla mikään peräkammari solukämpästä. Harjoittelut on pitkiä eikä niiltä ajoilta saa palkkaa, ja on todella vaikeaa yhdistää kolmivuorotyö kolmivuorotyönä tehtävään harjoitteluun. Opintotuki ei ole yhtään suurempi vaikka olisi montakin lasta, ja harjoittelujen aikana sitä tajuaa että pelkällä opintotuella + lainalla on käytännössä hyvin hankala selvitä. Minulla on niin hyvä työnantaja, että saan aloittaa iltavuoron myöhempään jos olen aamuvuoron harjoittelussa, ja muutenkin vuoroissa joustetaan, mutta siinä kyllä mennään jo ihan oman kestävyyden äärirajoilla.
Että meidän luokasta ainakin löytyy aidosti köyhiä opiskelijoita. Mielenkiintoista kyllä, kukaan meistä ei taida olla minkään jouluavun piirissä, en minäkään, koska tuntuu että ne on tarkoitettu niille joilla on ihan oikea hätä eikä meillä ainakaan vielä ole ihan niin suuri hätä.
Ap on opiskellut myös kolmen lapsen äitinä ja tehnyt silloin myös palkattomia harjoitteluita. Silloinkin oli rahaa, kun sai vielä opintotukeakin. Mikä tuossa nyt on niin hel..tin vaikeaa?
Ap, kerro toki paljonko sait kuukaudessa rahaa ja paljonko oli menot. Kiinnostaa ihan todella paljon, että miten maksoit asumisen, kolmen lapsen päivähoidon, ruuat ja vaatteet ja vielä jäi matkusteluunkin rahaa lasten kanssa.
Vastaushan ei ole että miehen palkalla, eihän, joten moni varmasti saisi vinkkiä siitä, miten muutaman hassun satasen saa riittämään monen ihmisen menoihin.
Tietenkin opiskelijan rahatilanteeseen vaikuttavat muutkin asiat kuin opiskelu. Tärkein on varmasti se, onko opiskelijalla muita tuloja kuten ansiotuloja tai pääomatuloja. Lisäksi vaikuttavat mahdolliset säästöt ja perinnöt. Vanhempien antama taloudellinen tuki voi joillekin opiskelijoille olla merkittävä. Lisäksi vaikuttaa asumismuoto ja paikkakunta. Esim Vantaan Martinlaaksoon ollaan rakentamassa 15 neliön kopperoita, joissa "edullinen" vuokra on 500 €/kk. Ja tottakai myös opiskelijan elämään vaikuttaa muiden taloudessa asuvien tulot ja lukumäärä. Jos on puoliso ihan hyväpalkkaisessa työssä, niin opiskelijalla voi hyvinkin olla varaa ihan keskiluokkaisee elämään opiskelusta huolimatta.
Köyhimpiä opiskelijoita ovat yksin vuokralla asuvat, joilla ei ole muita tuloja eikä muuta varallisuutta kuin opintotuki ja mahdollinen opintolaina.
Etenkin yliopisto-opiskelijat ovat ihan tutkitusti rikkaammista perheistä, oikislaisten vanhemmat ostavat lapsilleen opiskelukämppiä Helsingin keskustasta jne.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin opiskelijan rahatilanteeseen vaikuttavat muutkin asiat kuin opiskelu. Tärkein on varmasti se, onko opiskelijalla muita tuloja kuten ansiotuloja tai pääomatuloja. Lisäksi vaikuttavat mahdolliset säästöt ja perinnöt. Vanhempien antama taloudellinen tuki voi joillekin opiskelijoille olla merkittävä. Lisäksi vaikuttaa asumismuoto ja paikkakunta. Esim Vantaan Martinlaaksoon ollaan rakentamassa 15 neliön kopperoita, joissa "edullinen" vuokra on 500 €/kk. Ja tottakai myös opiskelijan elämään vaikuttaa muiden taloudessa asuvien tulot ja lukumäärä. Jos on puoliso ihan hyväpalkkaisessa työssä, niin opiskelijalla voi hyvinkin olla varaa ihan keskiluokkaisee elämään opiskelusta huolimatta.
Köyhimpiä opiskelijoita ovat yksin vuokralla asuvat, joilla ei ole muita tuloja eikä muuta varallisuutta kuin opintotuki ja mahdollinen opintolaina.
Jep. Mä olen tosi onnekas, kaupungin kämppä, vuokra ~500, onneks mulla on ihania naapureita. Kutsuvat mut välillä syömään ja tuovat ruuantähteitä, vastapainoksi sitten annan lapsille apua läksyissä :D
Just joo. Mä olen hiljaittain valmistunut yliopistosta. Opinnot venyivät, koska piti tehdä paljon töitä, jotta sain vuokran maksettua. Asuin Hoasin yksiössä, josta sain lähteä 2v jälkeen, koska asumisaika oli rajoitettu ja siitä lähtien olen joutunut maksamaan 650e vuokraa. En olisi millään pärjännyt lainalla ja opintotuella. Niska limassa olen kirjoittanut gradua ja työskennellyt duunarina pienellä palkalla. Nyt kela karhuaa vielä lähes 2000e takaisin. Kunnon kiitos tutkinnon suorittamisesta ja oman alan työn saannista. Olisi pitänyt varmaan vielä loppuvuosi painaa duunarihommia, niin tulorajaa ei olisi pienennetty valmistumisen vuoksi. Ettei vaan pääsisi rahan makuun vielä hetkeen...
Opiskelijat on pakotettu köyhyyteen. Yhä harvempi työnantaja tekee enää työsopimuksia niin pienellä viikkotunnilla, mitä kela edellyttäisi. Tuet ei riitä pk-seudulla elämiseen eli pakko venyttää opintoja ja maksaa eläminen työnteolla. Kaikilla ei ole rikkaita vanhempia.
Muuttui itse asiassa 90-luvun laman jälkeen. Ymmärrettiin, että mikään koulutus - muutamaa poikkeusta lukuunottamatta - ei tarkoita, että valmistumisen jälkeen pääsisi töihinkin. Ts opintolainan nostamisesta tuli riski. Samoihin aikoihin myös erilaiset keikkaduuni talkoivat olla kiven takana eli läheskään kaikki opiskelijat eivät pystyneet rahoittamaan opintojaan työnteolla. Sitten tuli hetkeksi aikaa nousukausi, mutta nyt ollaan taas yhtä huonossa tilanteessa.