Julkinen oikeusavustaja = asiatonta kohtelua
Olen neljä kertaa elämäni aikana tarvinnut lakimiehen apua. Kolmessa tapauksessa on ollut kyse rikosasiasta, joissa olen ollut uhri / uhrin huoltaja ja yksi oli riitatilanne. Noissa rikosjutuissa olen käyttänyt julkisen oikeusavustajan palvelua. Kaikkia noita kolmea tapausta yhdistää lakimiehen ylimielinen ja epäasiallinen käytös. Kuuluukohan se aina automaattisesti tuohon julkisen oikeusavun pakettiin, että kohdellaan sitten ns. roskaväkenä. Ymmärrän kyllä, että saattavat työssänsä kohdata kaikennäköistä, mutta tuntuu tosi pahalta saada rikoksen uhrina / huoltajana kurjaa kohtelua.
Kommentit (23)
No mitä, miksi tuli miinuksia?? Tottahan se on ettei sitä moni joudu koskaan kyseisiä palveluja käyttämään, ei niitä kalliimpia puille paljaille nylkeviä kuin ei myöskään valtion tarjoilemia halpaversioita. Mitä ihmettä siis, kunhan vaan totesin faktan.
Kerran tarvitsin oikeusavustajaa ja homma oli kusetusta; puhelimessa luvattiin tunnin kestävää ja sympaattista istuntoa. Kun sitten menin paikalle, siellä oli joku ynseä mulkvisti, joka ei edes perehtynyt itse asiaan, vaan heitti heti kätensä ilmaan ja väitti suoralta kädeltä että ihan muut suositellut oikeusavustajat eivät myöskään voisi ottaa asiaa hoitaakseen. En tuolloin tehnyt valitusta ja kun siitä on jo niin pitkä aika, en sitä ole sitten enää miettinyt kun en ole halunnut saada näitä ihmisiä tuntemaan itseään tärkeämmäksi kuin ovat.
Olin siis silloin epäiltynä uhrittomasta rikoksesta, jolla ei ollut yhtään asianomistajaa.
-Mies 29v + 1v-
Vierailija kirjoitti:
Herää kysymys kuinka olet niin moneen otteeseen tarvinnut sellaista palvelua... No, kaikenlaistahan voi toki sattua, en minä sillä, enkä voi tietää kuvioitasi, mutta ehkäpä siinä vaiheessa jos raastupa alkaa olla sulle tuttu kuin lähimarket, niin voisi miettiä onko mahdollisesti omissa toimissa jotain viilaamisen varaa. :)
Sinäpä osuit nyt oikein asian ytimeen. Kun parikymppisenä jouduin poliisiopiskelijan ahdistelemaksi, kymmenen vuotta myöhemmin toisen sekopään ja tosiaankin... Viisitoistavuotta myöhemmin viimeisestä, kun lapseni pahoinpideltiin, olisi tässä minulla varmaan korkea aika katsoa peiliin... ;)
Ap
Olen tarvinnut vain kerran oikeusavustajaa (minut yritettiin raiskata ja vein jutun poliisille ja siitä oikeuteen). Kohtelu oli oikein asiallista. Oikeusavustajani oli nuori mies, joka heti sanoi että jos haluan, voidaan oikeusavustajaksi vaihtaa nainen. Että kyllä hän ymmärtää sen koska jouduttiin kuitenkin käymään läpi kipeitä ja intiimejä asioita. En vaihtanut ja hyvä niin koska tyyppi oli todella mukava.
Jouduttiin sitten vielä hovioikeuteenkin ja sielläkin käytös oli todella asiasta ja mukavaa.
Yhden läheiseni perunkirjoitus tehtiin julkisella puolella, kun kyseinen läheinen oli varaton. Todella ynseää oli tosiaan kohtelu - silmien pyörittelyä, tiuskimista ja huokailua, ihan kuin oltaisiin tahallaan tultu haaskaamaan aikaa. Luulisi, että omaisensa menettäneitä voisi kohdella edes pikkuruisen sympatianmurusen kanssa, mutta ei.
Mies 29v kirjoitti:
Kerran tarvitsin oikeusavustajaa ja homma oli kusetusta; puhelimessa luvattiin tunnin kestävää ja sympaattista istuntoa. Kun sitten menin paikalle, siellä oli joku ynseä mulkvisti, joka ei edes perehtynyt itse asiaan, vaan heitti heti kätensä ilmaan ja väitti suoralta kädeltä että ihan muut suositellut oikeusavustajat eivät myöskään voisi ottaa asiaa hoitaakseen. En tuolloin tehnyt valitusta ja kun siitä on jo niin pitkä aika, en sitä ole sitten enää miettinyt kun en ole halunnut saada näitä ihmisiä tuntemaan itseään tärkeämmäksi kuin ovat.
Olin siis silloin epäiltynä uhrittomasta rikoksesta, jolla ei ollut yhtään asianomistajaa.
-Mies 29v + 1v-
Joo jotain tuommoista se omakin kokemus on, eli kaikkea muuta kuin auttamista. Kokemuksena näiden kanssa asiointi on ollut huomattavasti traumaattisempaa, kuin ynseän poliisin kuulusteluissa käyminen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Yhden läheiseni perunkirjoitus tehtiin julkisella puolella, kun kyseinen läheinen oli varaton. Todella ynseää oli tosiaan kohtelu - silmien pyörittelyä, tiuskimista ja huokailua, ihan kuin oltaisiin tahallaan tultu haaskaamaan aikaa. Luulisi, että omaisensa menettäneitä voisi kohdella edes pikkuruisen sympatianmurusen kanssa, mutta ei.
Kuulostaa tutulta: tiuskimista, päin naamaa nauramista... Kaikin puolin passiivisaggressiivista kohtelua, jolle emme takuulla antaneet mitään aihetta. Juteltiin miehen kanssa avustajalta lähtiessä, kannattaakohan tuota edes pyytää vaihtoon, jos siellä kaikki ovat samanlaisia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen tarvinnut vain kerran oikeusavustajaa (minut yritettiin raiskata ja vein jutun poliisille ja siitä oikeuteen). Kohtelu oli oikein asiallista. Oikeusavustajani oli nuori mies, joka heti sanoi että jos haluan, voidaan oikeusavustajaksi vaihtaa nainen. Että kyllä hän ymmärtää sen koska jouduttiin kuitenkin käymään läpi kipeitä ja intiimejä asioita. En vaihtanut ja hyvä niin koska tyyppi oli todella mukava.
Jouduttiin sitten vielä hovioikeuteenkin ja sielläkin käytös oli todella asiasta ja mukavaa.
Voi kun samanlainen olisi sattunut omallekin kohdalle. On takki muutenkin niin tyhjä tästä tapauksesta, eikä tuo "puolustajan" suhtautuminen taakkaa mitenkään kevennä.
Ap
Ihmettelen, että teillä ei ole kotivakuutusta. Siihen kun saa oikeuskuluvakuutuksen, joka tosin korvaa vain pieniä juttuja, mutta pahoinpitelyt jne. on sellaisia, että vakuutuksella saa oikean asianajajan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, että teillä ei ole kotivakuutusta. Siihen kun saa oikeuskuluvakuutuksen, joka tosin korvaa vain pieniä juttuja, mutta pahoinpitelyt jne. on sellaisia, että vakuutuksella saa oikean asianajajan.
Kerran tuli oikeusturvavakuutuksella riideltyä oikeudessa ja ei se mihinkään riittänyt. Maksettavaa tuli sen päälle vielä 18 000 euroa, vaikka voitettiin juttu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, että teillä ei ole kotivakuutusta. Siihen kun saa oikeuskuluvakuutuksen, joka tosin korvaa vain pieniä juttuja, mutta pahoinpitelyt jne. on sellaisia, että vakuutuksella saa oikean asianajajan.
Kerran tuli oikeusturvavakuutuksella riideltyä oikeudessa ja ei se mihinkään riittänyt. Maksettavaa tuli sen päälle vielä 18 000 euroa, vaikka voitettiin juttu.
Ap
Mielenkiintoista, sillä keskimääräinen tuntihinta on 300 e ja tuohon kertomaasi summaan niitä tunteja kertyi 90. Siihen sitten päälle peruskorvaus eli noin 8500 e vakuutusyhtiöltä. Ei siis mikään ihan pikkujuttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, että teillä ei ole kotivakuutusta. Siihen kun saa oikeuskuluvakuutuksen, joka tosin korvaa vain pieniä juttuja, mutta pahoinpitelyt jne. on sellaisia, että vakuutuksella saa oikean asianajajan.
Kerran tuli oikeusturvavakuutuksella riideltyä oikeudessa ja ei se mihinkään riittänyt. Maksettavaa tuli sen päälle vielä 18 000 euroa, vaikka voitettiin juttu.
Ap
Mielenkiintoista, sillä keskimääräinen tuntihinta on 300 e ja tuohon kertomaasi summaan niitä tunteja kertyi 90. Siihen sitten päälle peruskorvaus eli noin 8500 e vakuutusyhtiöltä. Ei siis mikään ihan pikkujuttu?
Ei ollut edes noin kova tuntihinta, reilussa parissa sadassa liikkui. Talokauppariita, jossa vastapuolella sukulaismies maksuttomana lakimiehenä ja taktiikkana saada meille mahdollisimman paljon rahanmenoa. No sehän onnistui.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Herää kysymys kuinka olet niin moneen otteeseen tarvinnut sellaista palvelua... No, kaikenlaistahan voi toki sattua, en minä sillä, enkä voi tietää kuvioitasi, mutta ehkäpä siinä vaiheessa jos raastupa alkaa olla sulle tuttu kuin lähimarket, niin voisi miettiä onko mahdollisesti omissa toimissa jotain viilaamisen varaa. :)
Kiitos vinkistä, lopetankin köyhänä työttömänä huonolla (=halvalla) alueella elämisen ja muutunkin tästä kokoosmuslaiseksi huippumenestyjäksi, joka takoo tulosta ja innovaatioita kiihtyvällä tahdilla. Kuinka olinkin tyhmä kun en edes tuota tajunnut! Kiitos AV, kohta bussikortti vaihtuu Ferrariin ja vuokraluukku omistuskartanoon, kaikki heti kun tajusin lopettaa köyhänä olon! Eihän se sen vaikeampaa ollut :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää kysymys kuinka olet niin moneen otteeseen tarvinnut sellaista palvelua... No, kaikenlaistahan voi toki sattua, en minä sillä, enkä voi tietää kuvioitasi, mutta ehkäpä siinä vaiheessa jos raastupa alkaa olla sulle tuttu kuin lähimarket, niin voisi miettiä onko mahdollisesti omissa toimissa jotain viilaamisen varaa. :)
Kiitos vinkistä, lopetankin köyhänä työttömänä huonolla (=halvalla) alueella elämisen ja muutunkin tästä kokoosmuslaiseksi huippumenestyjäksi, joka takoo tulosta ja innovaatioita kiihtyvällä tahdilla. Kuinka olinkin tyhmä kun en edes tuota tajunnut! Kiitos AV, kohta bussikortti vaihtuu Ferrariin ja vuokraluukku omistuskartanoon, kaikki heti kun tajusin lopettaa köyhänä olon! Eihän se sen vaikeampaa ollut :)
Hox hox, onko sun ymmärryksesi yleensäkin tuolla tasolla? Koita nyt sisäistää mistä tekstissäni oli kyse; ei ollut kyse siitä maksaako henkilö lakimiehen omasta pussistaan vai maksaako sen hänelle valtio, se on tässä epärelevanttia, vaan kyse oli "elämäntavasta", joka johtaa lakimiehen juttusille tämän tästä, koska monelle alue pysyy omakohtaisesti tarkasteltuna vieraana läpi koko elämän. Noin. Kuule menikö se nyt sinne jakeluun? Ratakiskoa sulle saa siinä tapauksessa vääntää joku toinen, minä en viitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, että teillä ei ole kotivakuutusta. Siihen kun saa oikeuskuluvakuutuksen, joka tosin korvaa vain pieniä juttuja, mutta pahoinpitelyt jne. on sellaisia, että vakuutuksella saa oikean asianajajan.
Kerran tuli oikeusturvavakuutuksella riideltyä oikeudessa ja ei se mihinkään riittänyt. Maksettavaa tuli sen päälle vielä 18 000 euroa, vaikka voitettiin juttu.
Ap
Mielenkiintoista, sillä keskimääräinen tuntihinta on 300 e ja tuohon kertomaasi summaan niitä tunteja kertyi 90. Siihen sitten päälle peruskorvaus eli noin 8500 e vakuutusyhtiöltä. Ei siis mikään ihan pikkujuttu?
Ei ollut edes noin kova tuntihinta, reilussa parissa sadassa liikkui. Talokauppariita, jossa vastapuolella sukulaismies maksuttomana lakimiehenä ja taktiikkana saada meille mahdollisimman paljon rahanmenoa. No sehän onnistui.
Ap
Eihän teille tule yhtään sen enempää rahanmenoa, koska te päätätte, mitä laitatte lakimiehen tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää kysymys kuinka olet niin moneen otteeseen tarvinnut sellaista palvelua... No, kaikenlaistahan voi toki sattua, en minä sillä, enkä voi tietää kuvioitasi, mutta ehkäpä siinä vaiheessa jos raastupa alkaa olla sulle tuttu kuin lähimarket, niin voisi miettiä onko mahdollisesti omissa toimissa jotain viilaamisen varaa. :)
Kiitos vinkistä, lopetankin köyhänä työttömänä huonolla (=halvalla) alueella elämisen ja muutunkin tästä kokoosmuslaiseksi huippumenestyjäksi, joka takoo tulosta ja innovaatioita kiihtyvällä tahdilla. Kuinka olinkin tyhmä kun en edes tuota tajunnut! Kiitos AV, kohta bussikortti vaihtuu Ferrariin ja vuokraluukku omistuskartanoon, kaikki heti kun tajusin lopettaa köyhänä olon! Eihän se sen vaikeampaa ollut :)
Hox hox, onko sun ymmärryksesi yleensäkin tuolla tasolla? Koita nyt sisäistää mistä tekstissäni oli kyse; ei ollut kyse siitä maksaako henkilö lakimiehen omasta pussistaan vai maksaako sen hänelle valtio, se on tässä epärelevanttia, vaan kyse oli "elämäntavasta", joka johtaa lakimiehen juttusille tämän tästä, koska monelle alue pysyy omakohtaisesti tarkasteltuna vieraana läpi koko elämän. Noin. Kuule menikö se nyt sinne jakeluun? Ratakiskoa sulle saa siinä tapauksessa vääntää joku toinen, minä en viitsi.
Menepäs moukka siitä muualle mesoamaan. Väärä keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, että teillä ei ole kotivakuutusta. Siihen kun saa oikeuskuluvakuutuksen, joka tosin korvaa vain pieniä juttuja, mutta pahoinpitelyt jne. on sellaisia, että vakuutuksella saa oikean asianajajan.
Kerran tuli oikeusturvavakuutuksella riideltyä oikeudessa ja ei se mihinkään riittänyt. Maksettavaa tuli sen päälle vielä 18 000 euroa, vaikka voitettiin juttu.
Ap
Mielenkiintoista, sillä keskimääräinen tuntihinta on 300 e ja tuohon kertomaasi summaan niitä tunteja kertyi 90. Siihen sitten päälle peruskorvaus eli noin 8500 e vakuutusyhtiöltä. Ei siis mikään ihan pikkujuttu?
Ei ollut edes noin kova tuntihinta, reilussa parissa sadassa liikkui. Talokauppariita, jossa vastapuolella sukulaismies maksuttomana lakimiehenä ja taktiikkana saada meille mahdollisimman paljon rahanmenoa. No sehän onnistui.
Ap
Eihän teille tule yhtään sen enempää rahanmenoa, koska te päätätte, mitä laitatte lakimiehen tekemään.
Juu juu, jutun hoitaminen kannattaakin jättää kesken, niin pääsee häviön myötä maksamaan vielä vastapuolenkin kulut. Vastapuolen lakimiehellä oli kyllä tarkoitus saada meistä maksajia hänenkin laskullensa, jota ei kuitenkaan sukulaisiltaan perinyt. Sitä ratakiskoa...
Mutta, jospa pysyttäisiin tästä eteenpäin asiassa?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää kysymys kuinka olet niin moneen otteeseen tarvinnut sellaista palvelua... No, kaikenlaistahan voi toki sattua, en minä sillä, enkä voi tietää kuvioitasi, mutta ehkäpä siinä vaiheessa jos raastupa alkaa olla sulle tuttu kuin lähimarket, niin voisi miettiä onko mahdollisesti omissa toimissa jotain viilaamisen varaa. :)
Kiitos vinkistä, lopetankin köyhänä työttömänä huonolla (=halvalla) alueella elämisen ja muutunkin tästä kokoosmuslaiseksi huippumenestyjäksi, joka takoo tulosta ja innovaatioita kiihtyvällä tahdilla. Kuinka olinkin tyhmä kun en edes tuota tajunnut! Kiitos AV, kohta bussikortti vaihtuu Ferrariin ja vuokraluukku omistuskartanoon, kaikki heti kun tajusin lopettaa köyhänä olon! Eihän se sen vaikeampaa ollut :)
Hox hox, onko sun ymmärryksesi yleensäkin tuolla tasolla? Koita nyt sisäistää mistä tekstissäni oli kyse; ei ollut kyse siitä maksaako henkilö lakimiehen omasta pussistaan vai maksaako sen hänelle valtio, se on tässä epärelevanttia, vaan kyse oli "elämäntavasta", joka johtaa lakimiehen juttusille tämän tästä, koska monelle alue pysyy omakohtaisesti tarkasteltuna vieraana läpi koko elämän. Noin. Kuule menikö se nyt sinne jakeluun? Ratakiskoa sulle saa siinä tapauksessa vääntää joku toinen, minä en viitsi.
Menepäs moukka siitä muualle mesoamaan. Väärä keskustelu.
Olen juuri siellä missä haluan olla ja jos tässä joku on moukka, niin se ei todellakaan ole täällä päässä. Katsonpa vain velvollisuudekseni yrittää saada selkeästi sisälukutaidottoman ihmisen käsittämään edes auttavasti oikein sen mitä viestini sisältö tarkoitti. Moni muu sen tuntui tajuavan kyllä ilman minkäänlaista ongelmaa, mutta av:lla pyöri totisesti sakkia niin laidasta laitaan.
Julkisen oikeusavustajan asiakkaina on paljon jos jonkinmoista juopporallia, joten ymmärrän lakimiesten turhautumisen. Monelle lakimiehelle julkisen oikeusavustajan duuni on pakollinen välivaihe joka antaa tarpeeksi kokemusta parempiin duuneihin.
Tietenkin avustajien tulisi käyttäytyä kaikin puolin asiallisesti ja ystävällisesti asiakkaitaan kohtaan, mutta kyllä se asiakaskunta kyynistää kenet tahansa. Ihminenhän joutuu usein tekemisiin oikeusavustajan ja tuomioistuimen kanssa vain kuin asiat ovet todella huonosti. Ja joillakin tuppaa olemaan asiat huonosti 25:n eri syytekohdan verran.
Herää kysymys kuinka olet niin moneen otteeseen tarvinnut sellaista palvelua... No, kaikenlaistahan voi toki sattua, en minä sillä, enkä voi tietää kuvioitasi, mutta ehkäpä siinä vaiheessa jos raastupa alkaa olla sulle tuttu kuin lähimarket, niin voisi miettiä onko mahdollisesti omissa toimissa jotain viilaamisen varaa. :)