Miksi opiskelijoiden on otettava lainaa?

Vierailija kirjoitti:

Ap, hae amk:n lvi-opintoihin?

Opiskelen jo. :) asennustouhut vaan olis ollut mukavampia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun joka kuussa on 10 000 työpaikkaa vapaana, niin vuodessa se tekee jo 120 000 työpaikkaa. Jospa, jospa olisi "pieni" mahdollisuus sitten itsekin saada niistä se yksi paikka.

 

Meinaatko, että ne paikat vaihtuu kuukausittain? Vau, palstalaisten tyhmyys ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä minua.

Meillä se hakuaika on viikosta kahteen ja sitten päätetään kuka otetaan.

Seuraavassa kuussa se haku on jo sitten mahdollisesti aivan eri työtehtävään, eli uusi työpaikka.

Luuletko, että tarvitsen tekijän paikkaamaan edellistä lähtijää, että sitä samaa paikkaa vuosi haetaan?

Tämä oma näkökantani esimiesnäkökulmasta. 

En käsitä mitä hyötyä siitä olisi yritykselle hakea koko vuosi työntekijää? Hirveä määrä soittelijoita, jotka häiritsevät työntekoa. Juu, kyllä ne soittelee fiksuna, vaikka laittaisit hakemukseen, että ottavat yhteyttä sähköpostilla. 

 

Osa ilmoituksista on vain mainosmielessä, ilman että on tarkoitustakaan palkata ketään. Ei puhelinumeroa, pelkkä sähköpostiosoite tai nettihakulomakkeen osoite. Sama ilmoitus kuukaudesta toiseen, joskus pieni tauko ja taas ilmoitetaan.

Osa paikoista on sellaisia, että vaikka niihin oikeasti palkataankin työntekijöitä, vaihtuvuus on suurta. Sitä voi itse kukin miettiä, miksi näin on. "Hyvänä" esimerkkinä lukuisat telemarkkinointifirmat. Osa avoimista paikoista taas on jotain tyyliin kotikutsumyyntiä.

Loppuihin, oikeisiin työpaikkoihin on hakijoita kymmeniä tai jopa satoja per paikka. Ymmärtänet, mitä se tarkoittaa.

Tuntuu että aika monella on hukassa se, mitä opintolainan valtiontakaus tarkoittaa.

Se ei todellakaan tarkoita sitä, että lainan voi jättää maksamatta, ja valtio maksaisi pankille ilman seurauksia. Jos opiskelija jättää opintolainan maksamatta pankille, niin Kela eli valtio maksaa sen aluksi pankille. Sen jälkeen opiskelija onkin velkaa Kelalle kyseisen lainasumman, ja joutuu maksamaan sen vielä takaisin 7 prosentin korolla. Ja jos ei pysty maksamaan, niin laina meneekin ulosottoon ja sitä myöten katoavat luottotiedot. Eli korkojen kanssa lainan meneminen valtiontakaukseen tulee todella kalliiksi.

Tarvitseeko vielä ihmetellä, että miksi niin moni opiskelija välttelee opintolainaa? Valtiontakaus ei ole mikään taikatemppu, jolla laina katoaa ilmaan, vaan se on pelkästään pankkien turvaksi kehitetty ratkaisu.

Jos valtio elättäisi kun haluaa opiskella, en kävisi töissä, koska opiskelu on paljon hauskempaa. Työtön taas on työnhakija saadakseen tukea ja siis periaatteessa haluaisi tehdä työtä.

Harvassa maassa maailmassa on yhtä hyvät yleiset tuet opiskelijalle kuin Suomessa. Osassa maita pienituloisten vanhempien lapselle tuki saattaa olla suurempi kuin Suomessa, mutta keskituloisten lapset eivät saa mitään tukea tai ainakin tuki on selvästi pienempi. Näin on esimerkiksi Saksassa. Tällöin nuoren on vaikea opiskella, jos vanhemmat eivät ole halukkaita tukemaan taloudellisesti ja vanhempien sananvalta siihen, mitä nuori saa opiskella on melkoisen suuri.

Ei tarvitse ottaa lainaa. Elää vain nuukasti pelkästään opintorahalla ja asumislisällä. Sitä leveämmältä tuntuu leipä opintojen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse ottaa lainaa. Elää vain nuukasti pelkästään opintorahalla ja asumislisällä. Sitä leveämmältä tuntuu leipä opintojen jälkeen.

Varmasti tuntuu, kun isoissa kaupungeissa pelkkä vuokra vie koko opintorahan asumislisineen...

Mutta se velvollisuus elättää lapsensa pitäisi olla pidempi. Tosiaan vaikka 22-vuotiaaksi asti. Tietysti sillä lisäyksellä, että mikäli lapsi ei itse ansaitse tarvittavaa elatusta. (Tällöin vanhemmat elättäusivät.työttömän tai opiskelevan lapsensa)

Mitä järkeä on laittaa yhteiskunnan rahaa nuoren itsenäistymiseen. Itsenäistykööt ja muuttakoot omilleen sitten, kun siihen on varaa. Riittää, kun opetys on ilmaista.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse ottaa lainaa. Elää vain nuukasti pelkästään opintorahalla ja asumislisällä. Sitä leveämmältä tuntuu leipä opintojen jälkeen.

Lol. Opintoraha ja asumislisä verojen jälkeen 469 euroa. Halvimmatkin solukämpät lähtevät kahdesta ja puolesta sadasta kuussa, mutta tavallisempaa lienee maksaa jotakin 350-500e/kk kämpästä. Leivättömien vuosien jälkeen tuntunee kyllä mikä tahansa käntty leviältä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta se velvollisuus elättää lapsensa pitäisi olla pidempi. Tosiaan vaikka 22-vuotiaaksi asti. Tietysti sillä lisäyksellä, että mikäli lapsi ei itse ansaitse tarvittavaa elatusta. (Tällöin vanhemmat elättäusivät.työttömän tai opiskelevan lapsensa)

Mitä järkeä on laittaa yhteiskunnan rahaa nuoren itsenäistymiseen. Itsenäistykööt ja muuttakoot omilleen sitten, kun siihen on varaa. Riittää, kun opetys on ilmaista.

Luuletko että kaikilla vanhemmilla on varaa elättää aikuista lastaan kun lapsilisien maksukin lopetaan lapsen täytettyä 17v.

Vierailija kirjoitti:

Harvassa maassa maailmassa on yhtä hyvät yleiset tuet opiskelijalle kuin Suomessa. Osassa maita pienituloisten vanhempien lapselle tuki saattaa olla suurempi kuin Suomessa, mutta keskituloisten lapset eivät saa mitään tukea tai ainakin tuki on selvästi pienempi. Näin on esimerkiksi Saksassa. Tällöin nuoren on vaikea opiskella, jos vanhemmat eivät ole halukkaita tukemaan taloudellisesti ja vanhempien sananvalta siihen, mitä nuori saa opiskella on melkoisen suuri.

Entä muut verovaroin kustannetut palvelut, harvassa taitaa olla nekin maat joissa tuet ja palvelut olisivat yhtä hyviä kuin Suomessa. Ja vastineeksi siitä maksetaan todella korkeita veroja. Niitä maksavat opiskelijoiden vanhempien lisäksi opiskelijat itse.

Opiskelijoiden asiat ovat Suomessa hyvin, en kiistä sitä. Ongelma on opiskelijan tuet suhteutettuna muihin tukiin. Kuten joku sanoi, opiskelijat ovat ainoita joiden oletetaan rahoittavan elämisensä lainalla, suorastaan kehotetaan siihen. Siihen nähden tuntuu aika epäreilulta, että itse asiansa sössinyt elämäntapatyötön saa verovaroilla paljon leveämmän elämän ja varmemman toimeentulon kuin opiskelija.

Vierailija kirjoitti:

Miksi opiskelijoita ei tueta enemmän? Entä jos valmistuttuaan ei saa töitä? Miten laina maksetaan takaisin?

Opiskelijoitahan tuetaan Suomessa aika hyvin,kun opiskelu ei itsessään maksa mitään(siis kouluissa ei ole lukukausimaksuja),on opintotuki ja valtio takaa opintolainan,jota ei ole kiire maksaa takaisin.Voihan sen lainan jättää ottamatta,jos vaikka pystyy tekemään töitä opintojen ohessa,mutta millä  tavalla opiskelijoita pitäisi tukea vielä nykyistä enemmän ja mistä rahat siihen saataisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä sitä työllistymisen todennäköisyyttä kun valitsee mitä lähtee opiskelemaan. Ja jos ei sitten työllistykään sille alalle minne valmistui, niin ehkä jonnekin muualle

Niinpä, työllistyminen on nykyään todella helppoa, ja työllistäville aloille pääsee helposti opiskelemaan kunhan vaan valitsee oikein.

 

Mutta vakavissaan, ap on oikeilla jäljillä. Opiskelijat on AINOA ryhmä Suomessa, joka joutuu ottamaan lainaa perustoimeentulonsa turvaamiseksi. Nykyään moni opiskelija hankkiutuu tahallisesti luottotiedottomaksi, jotta saa toimeentulotukea eikä joudu nostamaan lainaa elääkseen.

Lainaa otettiin 80-luvullakin, eikä me edes tajuttu kitistä asiasta.

Nyt kun kaikesta kiristetään muutenkin, on tyhjästä paha nyhjästä. Koulutus on Suomessa kuitenkin verrattain halpaa.

80-luvulla myös pääsi oikeasti töihin valmistuttuaan.

Ja Suomessa koulutus on halpaa, koska se kustannetaan enimmäkseen verovaroin. Meidän opiskelijoiden vanhemmat maksavat opiskelustamme verona; muissa maissa vanhemmat joutuvat kustantamaan opiskelun lukuvuosimaksuina. Jossain Saksassakin on lasten elatusvelvollisuus jonnekin yli 20-vuotiaaksi saakka, jos oikein muistan.

Eipä ollut hyvät ajat 1990-luvun jättilaman aikana. Omalla kohdalla oli tuuria kun pääsin tekemään lopputyötä TKK:lle ja sitten edelleen jatko-opiskelijaksi. Opintolainat tuli maksettua vaikka vuosia tuli oltu apurahalla tutkimustyön ohessa.

Moni valmistui tuohon aikaan suoraan kortistoon ja syrjäytyi valitettavasti. Nousukausi tuli sitten aikanaan ja työllisyystilanne parantui. Nykyopiskelijoilla on moni asia paremmin nyt mutta työmahdollisuudet näyttävät heikoilta. Kannattaisi oikeasti miettiä alan valintaa ja työllistymistä kun nykymeno jatkunee vieäl vuosia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta se velvollisuus elättää lapsensa pitäisi olla pidempi. Tosiaan vaikka 22-vuotiaaksi asti. Tietysti sillä lisäyksellä, että mikäli lapsi ei itse ansaitse tarvittavaa elatusta. (Tällöin vanhemmat elättäusivät.työttömän tai opiskelevan lapsensa)

Mitä järkeä on laittaa yhteiskunnan rahaa nuoren itsenäistymiseen. Itsenäistykööt ja muuttakoot omilleen sitten, kun siihen on varaa. Riittää, kun opetys on ilmaista.

Luuletko että kaikilla vanhemmilla on varaa elättää aikuista lastaan kun lapsilisien maksukin lopetaan lapsen täytettyä 17v.

Ei ole pakko tehdä lapsia jos ei niitä voi elättää.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että aika monella on hukassa se, mitä opintolainan valtiontakaus tarkoittaa.

 

Se ei todellakaan tarkoita sitä, että lainan voi jättää maksamatta, ja valtio maksaisi pankille ilman seurauksia. Jos opiskelija jättää opintolainan maksamatta pankille, niin Kela eli valtio maksaa sen aluksi pankille. Sen jälkeen opiskelija onkin velkaa Kelalle kyseisen lainasumman, ja joutuu maksamaan sen vielä takaisin 7 prosentin korolla. Ja jos ei pysty maksamaan, niin laina meneekin ulosottoon ja sitä myöten katoavat luottotiedot. Eli korkojen kanssa lainan meneminen valtiontakaukseen tulee todella kalliiksi.

 

Tarvitseeko vielä ihmetellä, että miksi niin moni opiskelija välttelee opintolainaa? Valtiontakaus ei ole mikään taikatemppu, jolla laina katoaa ilmaan, vaan se on pelkästään pankkien turvaksi kehitetty ratkaisu.

Vähän OT,mutta ihanaa että joku vihdoin selitti miten tuo valtiontakaus toimii.Otin opintolainaa 2006 paniikissa kun piti saada rahaa muuttaa omaan kotiin ja olen tässä kymmenisen vuotta miettinyt,mitä tapahtuu jos sitä ei saa maksettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta se velvollisuus elättää lapsensa pitäisi olla pidempi. Tosiaan vaikka 22-vuotiaaksi asti. Tietysti sillä lisäyksellä, että mikäli lapsi ei itse ansaitse tarvittavaa elatusta. (Tällöin vanhemmat elättäusivät.työttömän tai opiskelevan lapsensa)

Mitä järkeä on laittaa yhteiskunnan rahaa nuoren itsenäistymiseen. Itsenäistykööt ja muuttakoot omilleen sitten, kun siihen on varaa. Riittää, kun opetys on ilmaista.

Luuletko että kaikilla vanhemmilla on varaa elättää aikuista lastaan kun lapsilisien maksukin lopetaan lapsen täytettyä 17v.

Ei ole pakko tehdä lapsia jos ei niitä voi elättää.

Se olisikin kiva, jos voisi tehdä jälkiabortin kun perheen taloudellinen tilanne yks kaksi muuttuukin lapsen ollessa esimerkiksi 15-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukukausimaksu 3500€/vuosi Romaniassa. Tähän vielä kirjat ja eläminen. Kelasta saan opintotukea 1200€/kk, mistä 800€ opintolainaa.

Mistä tuollaisen summan saat?

Lainatakaushan on 400€/kk.

Ulkomailla opiskelevat saavat enemmän lainaa/kk.

Mutta summasi on silti väärin. Se on 700€/kk, jos suoritat suomalaiseen tutkintoon kuuluvia opintoja (eli vaihto, joka kestää n. 3-12kk). Muuten se laina on 400€/kk.

Vierailija kirjoitti:

Ei tartte nostaa, ostat jotain osamaksulla, mahdollisimman pieni osamaksu-erä. Maksat kaikki muut paitsi viimeisen ennenkuin menet opiskelemaan, ja päästät sen jonkun 5e laskun menemään käräjille asti. Siitä tulee noin 200e lasku lopulta ja menetät luottotietosi 5 vuodeksi. Sitten saat sossulta saman verran rahaa kuin mitä saisit lainaa.

Näin. Luottotiedotkin puhdistuu 5 v opiskelun jälkeen jo :)

Mutta joo, ärsyttää kyllä, että sossupummeille, joita ei vaan huvita raahautua edes työkkäriin, maksetaan paljon enempi kuin opiskelijalle :/

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että aika monella on hukassa se, mitä opintolainan valtiontakaus tarkoittaa.

 

Se ei todellakaan tarkoita sitä, että lainan voi jättää maksamatta, ja valtio maksaisi pankille ilman seurauksia. Jos opiskelija jättää opintolainan maksamatta pankille, niin Kela eli valtio maksaa sen aluksi pankille. Sen jälkeen opiskelija onkin velkaa Kelalle kyseisen lainasumman, ja joutuu maksamaan sen vielä takaisin 7 prosentin korolla. Ja jos ei pysty maksamaan, niin laina meneekin ulosottoon ja sitä myöten katoavat luottotiedot. Eli korkojen kanssa lainan meneminen valtiontakaukseen tulee todella kalliiksi.

 

Tarvitseeko vielä ihmetellä, että miksi niin moni opiskelija välttelee opintolainaa? Valtiontakaus ei ole mikään taikatemppu, jolla laina katoaa ilmaan, vaan se on pelkästään pankkien turvaksi kehitetty ratkaisu.

Tottakai valtiontakaus on oltava ei mikään pankki lainaa rahaa, ellei ole takausta. Harvalla opiskelijalla on antaa pankille riittävä takaus. Siksi valtio takaa opintolainan.

Mutta jos elämässä käy huonosti ja kaikki ei mene niinkuin pitäisi niin kyllä sen opintolainan saan anteeksi korkoineen ja luottotiedot pysyvät.

Prosessi menee seuraavasti jätetään kolmen kuukauden ajan maksamatta lyhennykset pankille, jolloin pankki irtisanoo lainan. Laina siirtyy Kelan haltuun, josta sitten tulee kysely asiasta ja miten toimitaan. Sinne voi lähettää vapaamuotoisen selvityksen tilanteesta sekä siihen tarvittavaksi katsomiaan liitteitä. Sitten aikanaa tulee päätös miten toimitaan.

Alkuperäiseen kysymykseen "miksi opiskelijoiden on otettava lainaa" niin varmaankin siksi, että muuten ei tule toimeen. Mutta, myös siksi, että opiskelu mielletään tai voi olla että on parempi puhua mennessä aika muodossa on mielletty sijoitukseksi tulevaisuuteen. Aiemminhan melkein minkätahansa opiskelu pidempään ja tai yliopistossa tai korkeakoulussa toi varmuudella paremman ansiotason, jolloin opiskelu ikäänkuin myöhemmin maksoi itsensä takaisin. - Nykyisin asia ei ole ihan näin yksinkertainen, vaikka edelleen elämme koulutus uksovaisessa maassa, joka tarkoittaa, että oletamme, että muualta tänne tullut -minkä hyvänsä ammati tai koulutuksen saanut- toimii Suomessa paskahommisssa ja suomalaienn kouluttautuu ja jos on työtön niin saa kuulla, että jos kuule kouluttautusit. Jokaisessa niemennotkossa on joko korkeakoulu tai yliopisto ja jos ei ole, niin ainakin niiden sivupiste. Koulutus ei enää tuo sitä niin helposti sitä lisä arvoa, minkä joskus ennen. Valitettavasti. Jottain pitäis tedä. Täytynee kouluttaa lisää, jota tulevaiuudessa koulutetut ihmiset tietäsivät osaisivat kouluttaa lisää, koska ilman koulutusta no täytyy kouluttautua lisää, että ymmärtää.