Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

En haluaisi toistamiseen kihloihin

Vierailija

Olin nuorena (parikymppisenä) muutaman vuoden kihloissa silloisen mieheni kanssa. Silloin pidettiin isot kihlajaisjuhlat, asia oli meille niin merkityksellinen ja tärkeä askel. Ero tuli kuitenkin parin vuoden päästä, elämä vei erilleen mm. molempien vaihto-opiskelujen takia. Emme olleetkaan tarpeeksi kypsiä sitoutumaan lopullisesti.

Nyt olen suhteessa, jonka toivon olevan se viimeinen. Takanamme on neljän vuoden seurustelu. Olen suhteen alussa kertonut miehelleni, etten välttämättä haluaisi enää kihloihin. Naimisiin kyllä. Ja siis tiedän, että päätös naimisiinmenosta on käytännössä kihlaus, mutta minä en halua sormuksia enkä varsinkaan juhlia tai muuta huomiota asialle. Miksi? Aiemman kihlauksen purkaminen hävettää minua jossain määrin edelleen. Sukulaiseni nostivat asiasta aikoinaan ison metelin, sillä kihlauksen purkaminen ei heidän mielestään ole oikein hyväksyttävää. Itse tiedän nyt, että oikeampi termi kihlaukselle oli "teinikihlat", menimme siis käytännössä kihloihin osoittaaksemme, että suhteemme etenee syvemmälle tasolle. Kuten tietysti etenikin, muutimme samalla yhteen jne.

Näiden tekijöiden vuoksi en todella haluaisi kihloihin. En tiedä, miten sukuni siihen edes reagoisi, jos menisin kihloihin uudestaan. Haluaisin itse järjestää vain pienet häät sitten kun aika tuntuu oikealta.

Mieheni on alkanut kuitenkin vaivihkaa puhua kihlautumisesta :/ Kysellyt, millaisista sormuksista pidän, ja muutenkin puhunut asiasta. Yritin muistuttaa varovasti, etten haluaisi välttämättä kihlautua, mutta hän taas haluaa, koska hän ei ole kihloissa ollut ja (ymmärrettävästi) haluaa senkin kokea.

Miten tilanteessani tulisi mielestänne toimia? En halua tukahduttaa mieheni romanttisia toiveita, mutta en missään nimessä näe itseäni enää esim. järjestämässä kihlajaisjuhlia. Oma perheeni ei takuulla osallistuisi sellaisiin mielellään. Myös ajatus kosinnasta tuntuu kiusalliselta, sillä minua on kosittu jo aiemmin. Mieluummin jättäisin siis väliin koko asian.

Sivut

Kommentit (58)

Vierailija

Jos miehesi kosii niin suostut tottakai ja alatte suunnitella häitä. En usko, että miehen omatoimisesti mitään kihlajaisjuhlia järjestävät. Teet vain selväksi miehelle, että sinulle kihlaus tarkoittaa sitä hääpäivän päättämistä.

Vierailija

Sanot suoraan miehelle, ettet halua kihloihin ja että haluat, että hän kunnioittaa päätöstäsi. Aikuinen ihminen kestää kuulla totuuden.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi kosii niin suostut tottakai ja alatte suunnitella häitä. En usko, että miehen omatoimisesti mitään kihlajaisjuhlia järjestävät. Teet vain selväksi miehelle, että sinulle kihlaus tarkoittaa sitä hääpäivän päättämistä.

Miksi ihmeessä? Ap on päätöksensä tehnyt, eikä hänen tarvitse sitä miehen vuoksi pyörtää.

Vierailija

Menette suoraan naimisiin ja sillä siisti. Mikäs siinä niin vaikeaa on? Ei kihlajaisia tarvitse juhlia, jos ei halua, eikä kihlasormusta ostaa erikseen. Itsekin olen teinikihloissa ollut, enkä tekisi mitään numeroa toisesta kihlauksesta, jos sellainen tulisi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Menette suoraan naimisiin ja sillä siisti. Mikäs siinä niin vaikeaa on? Ei kihlajaisia tarvitse juhlia, jos ei halua, eikä kihlasormusta ostaa erikseen. Itsekin olen teinikihloissa ollut, enkä tekisi mitään numeroa toisesta kihlauksesta, jos sellainen tulisi.

Ei siinä minun mielestäni mitään vaikeaa olekaan. Mutta jos mies päättää omin päin järjestää romanttisen kosinnan ja julistaa sen koko maailmalle, niin en voi sitä estää. Juhlat pystyisin varmaan torppaamaan, mutta kurjalta tuntuisi, jos mies sellaisia kovasti haluaisi. Mies tietää kantani asiaan, mutta jos hän siitä huolimatta kosii, niin en mitenkään voi muuta kuin suostua. Sillä kyllähän minä haluan naimisiin hänen kanssaan. 

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi kosii niin suostut tottakai ja alatte suunnitella häitä. En usko, että miehen omatoimisesti mitään kihlajaisjuhlia järjestävät. Teet vain selväksi miehelle, että sinulle kihlaus tarkoittaa sitä hääpäivän päättämistä.

Miksi ihmeessä? Ap on päätöksensä tehnyt, eikä hänen tarvitse sitä miehen vuoksi pyörtää.

Eli siis ap:n pitää anta rukkaset rakastamalleen miehelle, kun haluaa itse kosia sitten kun hälle sopii. Kummallista, jos yhteisiä vuosia takana jo useita ja toinen on alkanut lämmitellä kihlaukseen niin toinen kieltäytyisi sen takia, että haluaa pienet häät sitten kun aika tuntuu oikealta. Koska se aika siis on oikea? Eli siis ap:n tunteet ei olekaan vahvat, vaan odottaa jotain parempaa?

Vierailija

Päätätte hääpäivän, alatte järjestää häitä ja hieman ennen  häitä menette "salaa kihloihin" - romanttista ja kumpikin voittaa. Kerrotte asiasta vasta häiden jälkeen suvulle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi kosii niin suostut tottakai ja alatte suunnitella häitä. En usko, että miehen omatoimisesti mitään kihlajaisjuhlia järjestävät. Teet vain selväksi miehelle, että sinulle kihlaus tarkoittaa sitä hääpäivän päättämistä.

Miksi ihmeessä? Ap on päätöksensä tehnyt, eikä hänen tarvitse sitä miehen vuoksi pyörtää.

Eli siis ap:n pitää anta rukkaset rakastamalleen miehelle, kun haluaa itse kosia sitten kun hälle sopii. Kummallista, jos yhteisiä vuosia takana jo useita ja toinen on alkanut lämmitellä kihlaukseen niin toinen kieltäytyisi sen takia, että haluaa pienet häät sitten kun aika tuntuu oikealta. Koska se aika siis on oikea? Eli siis ap:n tunteet ei olekaan vahvat, vaan odottaa jotain parempaa?

Voisin mennä naimisiin vaikka huomenna mieheni kanssa. Mutta en tahdo kosintaa, juhlia, kihlasormuksia tai mitään muutakaan kihlaukseen liittyvää huomiota. Olen saanut kaiken tuon jo kerran, ja tuntuisi kornilta toistaa tuo kaikki eri miehen kanssa.

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Päätätte hääpäivän, alatte järjestää häitä ja hieman ennen  häitä menette "salaa kihloihin" - romanttista ja kumpikin voittaa. Kerrotte asiasta vasta häiden jälkeen suvulle.

Tämä olisi täydellistä - mutta mies selvästi haluaa olla "kunnolla" kihloissa :( Yritän vielä keskustella asiasta.

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätätte hääpäivän, alatte järjestää häitä ja hieman ennen  häitä menette "salaa kihloihin" - romanttista ja kumpikin voittaa. Kerrotte asiasta vasta häiden jälkeen suvulle.

Tämä olisi täydellistä - mutta mies selvästi haluaa olla "kunnolla" kihloissa :( Yritän vielä keskustella asiasta.

ap

Mikset voi sanoa miehelle, ettet yksinkertaisesti missään tapauksessa halua kosintaa, ja jos hän sen järjestää sinun tahdostasi huolimatta, hän on valinnut itselleen väärän naisen? Koska sehän on totuus. Minusta kuulostaa hieman erikoiselta, että sinun pitäisi nyt alistua miehen tahtoon. En sano tätä ilkeyttäni, mutta miehesi kuulotaa vähän lapselliselta. Ei on ei.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi kosii niin suostut tottakai ja alatte suunnitella häitä. En usko, että miehen omatoimisesti mitään kihlajaisjuhlia järjestävät. Teet vain selväksi miehelle, että sinulle kihlaus tarkoittaa sitä hääpäivän päättämistä.

Miksi ihmeessä? Ap on päätöksensä tehnyt, eikä hänen tarvitse sitä miehen vuoksi pyörtää.

Eli siis ap:n pitää anta rukkaset rakastamalleen miehelle, kun haluaa itse kosia sitten kun hälle sopii. Kummallista, jos yhteisiä vuosia takana jo useita ja toinen on alkanut lämmitellä kihlaukseen niin toinen kieltäytyisi sen takia, että haluaa pienet häät sitten kun aika tuntuu oikealta. Koska se aika siis on oikea? Eli siis ap:n tunteet ei olekaan vahvat, vaan odottaa jotain parempaa?

Ei, vaan miehen pitää kunnioittaa Ap:n tahtoa. Toista ei voi pakottaa, ja jos mies Ap:ta todella rakastaa, hän ei aja tätä tilanteeseen, jossa Ap ei halua olla (kosinta). Jos mies ei pysty tämän kanssa elämään, vaan kihloissa oleminen on kaikkein tärkeintä, Ap on hänelle väärä nainen.

Vierailija

Entä jos mies olisi ollut sinua ennen naimisissa eikä haluaisi toista kertaa naimisiin? 

Olet todella itsekäs. Eikö sinulla ole omia aivoja kun sukusi mukaan toimit?

Vierailija

Me laitettiin hääkutsut vieraille ja mentiin naimisiin. Minä en käsitä mikä tämä "ei vouhotusta kihloista" on. Ei niitä tarvitse ollenkaan juhlia. Ennenvanhaan niissä lähinnä tutustui suku toisiinsa, jos teillä on jo lähisuku tavannut niin antaa olla.

Jos sinun mies tahtoo jotain, niin toteuttakaa se. Siinä missä sinun toiveita. Kai nyt sinullekin on tärkeää tehdä asioita miten miehesi tahtoo? Vai onko tämä joku voimannäyttö teille? Kompromissejä tarttee tehdä. Kihlat voi juhlia vaikka kertomalla asiasta jonkun juhlan yhteydessä tms. Jospa se riittää?

Jos te joudutte paljon tällästä asiaa miettimään, eikä mies ole silti kosinutkaan niin mitä jos kasvaisitte vähän lisää ettekä menisi naimisiin. Ehkä te eroattekin ennenkö pääsette siihen kosinta hetkeen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Entä jos mies olisi ollut sinua ennen naimisissa eikä haluaisi toista kertaa naimisiin? 

Olet todella itsekäs. Eikö sinulla ole omia aivoja kun sukusi mukaan toimit?

Ei naimisiinkaan meneminen ole minulle mikään pakollinen asia. Toimiva parisuhde on tärkein, ei mikään ulkoinen sitoutumisen merkki.

En halua kihloihin, koska minusta ajatus tuntuu kornilta. Eräs toinen syy on perheeni, joka ei varmaan hyväksyisi asiaa. Ihan omilla aivoillani siis toimin ja ajattelen, satun vaan sen lisäksi tietämään mitä perheeni asiasta ajattelee.

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Me laitettiin hääkutsut vieraille ja mentiin naimisiin. Minä en käsitä mikä tämä "ei vouhotusta kihloista" on. Ei niitä tarvitse ollenkaan juhlia. Ennenvanhaan niissä lähinnä tutustui suku toisiinsa, jos teillä on jo lähisuku tavannut niin antaa olla.

Jos sinun mies tahtoo jotain, niin toteuttakaa se. Siinä missä sinun toiveita. Kai nyt sinullekin on tärkeää tehdä asioita miten miehesi tahtoo? Vai onko tämä joku voimannäyttö teille? Kompromissejä tarttee tehdä. Kihlat voi juhlia vaikka kertomalla asiasta jonkun juhlan yhteydessä tms. Jospa se riittää?

Jos te joudutte paljon tällästä asiaa miettimään, eikä mies ole silti kosinutkaan niin mitä jos kasvaisitte vähän lisää ettekä menisi naimisiin. Ehkä te eroattekin ennenkö pääsette siihen kosinta hetkeen.

Kompromisseja tarttee tehdä - mutta vain naisen? Miksi Ap:n täytyy joustaa, eikä miehen? Miksi naiselle täytyy olla tärkeää tehdä miehen tahdon mukaan, mutta miehelle ei tarvitse olla tärkeää tehdä naisen tahdon mukaan? Toisen ihmisen kunnioittaminen on aika tärkeää parisuhteessa, mutta ilmeisesti joidenkin mielestä kunnioitusta ansaitsee vain toinen sukupuoli...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat