En haluaisi toistamiseen kihloihin

Ette kyllä taida olla nytkään valmiita minkäänlaiseen parisuhteen etenemiseen, kun moisesta asiasta voi tulla tommonen kohkaus - ihan kummankaan puolelta.

Teinitouhua. Oli ikä sitten mikä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Lainaus aloituksesta: "Olen suhteen alussa kertonut miehelleni, etten välttämättä haluaisi enää kihloihin. Naimisiin kyllä. Ja siis tiedän, että päätös naimisiinmenosta on käytännössä kihlaus, mutta minä en halua sormuksia enkä varsinkaan juhlia tai muuta huomiota asialle."

Lisättävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Kuten olen jo kertonut, olen täysin tietoinen siitä, että hääpäivän sopiminen on käytännössä kihlaus. Minä en tahdo sormuksia enkä juhlia, en tahdo edes tiedottaa asiasta kenellekään. Siitä tässä on kyse. Hääkutsut laitetaan sitten läheisille, kun on sen aika.

ap

Ahaa. Tässä on selvästi puhuttu kahdesta eri asiasta. Sinä puhut kihlautumisen julistamisesta ja pitkästä kihlausajasta, et varsinaisesti kihlautumisesta sinänsä. No, mutta haluaako miehesi sitten olla kovin pitkäänkin kihloissa? Siis tarkoittaako kihlautuminen miehellesi jonkinlaista harjoitusliittoa eikä aviolupausta? Ja ei kai lyhyt (alle vuoden) kihlausaika eli odotteluaika päätöksestä varsinaiseen naimisiin menoon estä kosimista? Kai niille sukulaisille pitäisi ihan aikatauluteknisistä syistä ilmoittaa vihkimisen ajankohta muutamaa kuukautta aiemmin, että varmistetaan kaikkien tärkeimpien pääseminen paikalle? Entä jos itse sanot miehelleni, että mitä jos mentäisiin toukokuussa naimisiin? Ja jos mies haluaisi siksi aikaa sormukset ostaa, olisiko se niin kurjaa?

En kai sitten osannut selittää ajatuksiani kunnolla :) Kyllä siis tiedän, etten naimisiin pääse kihlautumatta. Jos se olisi mahdollista, niin tekisin niin, mutta ei se ole. Mieheni haaveilee kaikesta romanttisesta ja näyttävästä, mutta minä en voisi sellaisesta nauttia. En pidä esillä olemisesta muutenkaan, en halua suuria häitäkään (pelkään pahoin että mies saattaa haluta). 

Miehelleni kihlaus tarkoittaa sitä, että hääpäivä päätetään. Eli ei mitään harjoitusliittoa. Sellainen oli aiempi kihlaukseni... Toivon, että asia voitaisiin järjestää ilman sormuksia ja niin, että naimisiin mentäisiin nopealla aikataululla. Miksi odotella, jos päätös on tehty, eikä mitään suurta spektaakkelia järjestetä? Jos mies todella haluaisi sormukset lyhyenkin kihlauksen ajaksi, niin kai sitten suostuisin. Mutta juhlia tai vastaavaa en todellakaan tahdo, ja toivon mieheni sitä kunnioittavan.

ap

Kun keskustelet miehesi kanssa, kysy häneltä, mikä hänelle on tärkeintä. Jos ja kun miehesi tuntee sinut, hänen pitäisi tietää, että ajatus kaikesta tuosta vain ahdistaa sinua. Eikö kihlauksessa ole nimenomaan kyse rakkaudesta, eikä sormuksista ja juhlista...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Lainaus aloituksesta: "Olen suhteen alussa kertonut miehelleni, etten välttämättä haluaisi enää kihloihin. Naimisiin kyllä. Ja siis tiedän, että päätös naimisiinmenosta on käytännössä kihlaus, mutta minä en halua sormuksia enkä varsinkaan juhlia tai muuta huomiota asialle."

Lisättävää?

Tuohan on ihan selvästi sanottu. Ap on kertonut aloituksessa haluavansa miehen kanssa naimisiin. Hän ei kiellä, etteikö haluaisi kihloihin, sillä tietää päätöksen naimisiinmenosta olevan käytännössä kihlaus, mutta hän ei vaan halua sormuksia jne. Ei tässä kukaan tyhjästä oletuksia repinyt. Ap oli ihan selkeä sanoissaan.

Tai miten olisi salainen naimisiin meno vaikka ulkomailla? Sekin olisi romanttista, jos miehesi kaipaa romantiikkaa. Vaikeaa on kyllä, kun juhlimisesta on niin eriävät maut ja mielipiteet. Teidän täytyy keksiä sellainen sopuratkaisu, jossa molemmat tinkivät omasta ihanteestaan saman verran. Lyhyt kihlausaika, keskisuuret, kodikkaat häät? Jos mies haluaa 150 vierasta ja kartanomiljöön ja sinä lyhyen vihkitilaisuuden ja kahvit kotona kymmenelle hengelle, päätynette lopulta noin 60 vieraaseen ja pieneen tilaisuuteen jollain juhlavasti somistetulla kotiseutupirtillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Lainaus aloituksesta: "Olen suhteen alussa kertonut miehelleni, etten välttämättä haluaisi enää kihloihin. Naimisiin kyllä. Ja siis tiedän, että päätös naimisiinmenosta on käytännössä kihlaus, mutta minä en halua sormuksia enkä varsinkaan juhlia tai muuta huomiota asialle."

Lisättävää?

Miksi minä lisäisin ap:n tekstiin mitään? Tämä on hänen avauksensa eikä minun. Outo toive sinulta. Taidat olla aika ihme hiihtäjä. Kestävätkö läheisesi sinua, vai hakeutuvatko muualle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Mitä hourailet? Kukaan tässä ole omiaan tulkinnut. Omassa tekstinymmärtämisessäsi taitaa olla puutteita, jos enemmistö on aloituksesta ymmärtänyt, mitä Ap tarkoitti, mutta sinä et.

Vierailija kirjoitti:

Tai miten olisi salainen naimisiin meno vaikka ulkomailla? Sekin olisi romanttista, jos miehesi kaipaa romantiikkaa. Vaikeaa on kyllä, kun juhlimisesta on niin eriävät maut ja mielipiteet. Teidän täytyy keksiä sellainen sopuratkaisu, jossa molemmat tinkivät omasta ihanteestaan saman verran. Lyhyt kihlausaika, keskisuuret, kodikkaat häät? Jos mies haluaa 150 vierasta ja kartanomiljöön ja sinä lyhyen vihkitilaisuuden ja kahvit kotona kymmenelle hengelle, päätynette lopulta noin 60 vieraaseen ja pieneen tilaisuuteen jollain juhlavasti somistetulla kotiseutupirtillä.

Jokin kompromissi varmaan on löydettävä. Olemme miehen kanssa melko erilaisia näissä asioissa, mies on yliromanttinen ja haluaa huutaa rakkaudestaan koko maailmalle, minä taas en halua mitään huomiota :) Häät voisivat olla vähän isommat, jos mies niin haluaa. Mutta kihlajaisjuhliin en tule taipumaan. En halua sellaisia, ja tiedän että läheiseni olisivat asiasta pahoilla mielin. Ei sillä, että heillä olisi mielestäni oikeutta siihen, mutta näin asia nyt on. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Lainaus aloituksesta: "Olen suhteen alussa kertonut miehelleni, etten välttämättä haluaisi enää kihloihin. Naimisiin kyllä. Ja siis tiedän, että päätös naimisiinmenosta on käytännössä kihlaus, mutta minä en halua sormuksia enkä varsinkaan juhlia tai muuta huomiota asialle."

Lisättävää?

Miksi minä lisäisin ap:n tekstiin mitään? Tämä on hänen avauksensa eikä minun. Outo toive sinulta. Taidat olla aika ihme hiihtäjä. Kestävätkö läheisesi sinua, vai hakeutuvatko muualle?

Rupesiko kiukuttamaan? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Mitä hourailet? Kukaan tässä ole omiaan tulkinnut. Omassa tekstinymmärtämisessäsi taitaa olla puutteita, jos enemmistö on aloituksesta ymmärtänyt, mitä Ap tarkoitti, mutta sinä et.

Kolmas ärhäkkä pätijä saapui paikalle. Mikähän ihmisä vaivaa, kun ovat noin aggressiivisen riidanhaluisia kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Lainaus aloituksesta: "Olen suhteen alussa kertonut miehelleni, etten välttämättä haluaisi enää kihloihin. Naimisiin kyllä. Ja siis tiedän, että päätös naimisiinmenosta on käytännössä kihlaus, mutta minä en halua sormuksia enkä varsinkaan juhlia tai muuta huomiota asialle."

Lisättävää?

No kertoisitko että mitä et alunperin kyseisestä lainauksesta ymmärtänyt? Siinä on selkeästi sanottu se, mitä sinä et tekstistä muka osannut tulkita.

Miksi minä lisäisin ap:n tekstiin mitään? Tämä on hänen avauksensa eikä minun. Outo toive sinulta. Taidat olla aika ihme hiihtäjä. Kestävätkö läheisesi sinua, vai hakeutuvatko muualle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Lainaus aloituksesta: "Olen suhteen alussa kertonut miehelleni, etten välttämättä haluaisi enää kihloihin. Naimisiin kyllä. Ja siis tiedän, että päätös naimisiinmenosta on käytännössä kihlaus, mutta minä en halua sormuksia enkä varsinkaan juhlia tai muuta huomiota asialle."

Lisättävää?

Miksi minä lisäisin ap:n tekstiin mitään? Tämä on hänen avauksensa eikä minun. Outo toive sinulta. Taidat olla aika ihme hiihtäjä. Kestävätkö läheisesi sinua, vai hakeutuvatko muualle?

Edellinen lainaus meni pieleen... yritin siis kysyä, että mitä et alunperin kyseisestä lainauksesta ymmärtänyt? Siinä on selkeästi sanottu se, mitä sinä et tekstistä muka osannut tulkita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Lainaus aloituksesta: "Olen suhteen alussa kertonut miehelleni, etten välttämättä haluaisi enää kihloihin. Naimisiin kyllä. Ja siis tiedän, että päätös naimisiinmenosta on käytännössä kihlaus, mutta minä en halua sormuksia enkä varsinkaan juhlia tai muuta huomiota asialle."

Lisättävää?

Miksi minä lisäisin ap:n tekstiin mitään? Tämä on hänen avauksensa eikä minun. Outo toive sinulta. Taidat olla aika ihme hiihtäjä. Kestävätkö läheisesi sinua, vai hakeutuvatko muualle?

Rupesiko kiukuttamaan? :D

No kieltämättä kiukuttaa tuollainen yletön aggressiivisuus ja ylimielisyys, jota minuun kohdistetaan. Pidän kuitenkin tuntemukseni kurissa enkä sorru samaan kuin keskustelukumppanini. Koetan olla heitä edistyneempi siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Mitä hourailet? Kukaan tässä ole omiaan tulkinnut. Omassa tekstinymmärtämisessäsi taitaa olla puutteita, jos enemmistö on aloituksesta ymmärtänyt, mitä Ap tarkoitti, mutta sinä et.

Kolmas ärhäkkä pätijä saapui paikalle. Mikähän ihmisä vaivaa, kun ovat noin aggressiivisen riidanhaluisia kuin sinä.

Riidanhaluinen oli se, joka alkoi syyttää meitä aloituksen ymmärtäneitä liian vilkkaasta mielikuvituksesta ja perusteettomien oletusten tekemisestä. Ei kai kestänyt, kun ei itse ymmärtänyt aloitusta oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi mennä naimisiin menemättä kihloihin. Et ainakaan demokraattisessa länsimaassa voi. Jossakin islamilaisen tai intialaisen kulttuurin alueella se voi onnistua.

Mikä instanssi tätä valvoo? Kihloissa voi olla vain nimellisestikin. Eikä sitä mihinkään virastoon muutenkaan ilmoiteta.

Kihloissa oloa ei valvo mikään instanssi, koska se ei ole mitenkään virallinen toimenpide. Suomessa et nyt vaan voi joutua väkisin naimisiin. Jokaista avioitumista on edeltänyt yhteinen päätös avioitumisesta ja sehän jo riittää että on kihloissa.

Islamilaisessa ja intialaisessa kulttuurissa vanhemmat voivat naittaa tytön vastoin tahtoaan, eikä puolisoiden yhteistä päätöstä avioitumisesta ole. Silloin voi joutua avioon kihlautumatta ensin. Tosin niissä kulttuureissa voidaan vanhempien päätös mieltää kihlautumiseksi...

Saivartelet ihan turhaan. Kyse oli nyt siitä, että Ap ei halua tuoda kihlaustaan juhlin tai sormuksin julki. Ei hän ole tarkoittanutkaan, että haluaisi naimisiin kihlautumatta lainkaan.

Sehän ei avauksesta ilmene...

Jaa. Minä ymmärsin sen silti.

Niin, koska tulkitsit toisen tekstiin omiasi. Tällä kertaa satuit olemaan oikeassa. Usein tuo on aika vaarallinen ja väärinymmärryksiin johtava tapa.

Mitä hourailet? Kukaan tässä ole omiaan tulkinnut. Omassa tekstinymmärtämisessäsi taitaa olla puutteita, jos enemmistö on aloituksesta ymmärtänyt, mitä Ap tarkoitti, mutta sinä et.

Kolmas ärhäkkä pätijä saapui paikalle. Mikähän ihmisä vaivaa, kun ovat noin aggressiivisen riidanhaluisia kuin sinä.

Riidanhaluinen oli se, joka alkoi syyttää meitä aloituksen ymmärtäneitä liian vilkkaasta mielikuvituksesta ja perusteettomien oletusten tekemisestä. Ei kai kestänyt, kun ei itse ymmärtänyt aloitusta oikein.

En minä mitään riitaa halunnut kenenkään kanssa. Kumma, että jos olen väärässä, niin siihen pitää reagoida vittumaisella lällättävällä agressiivisuudella. Ihan kuin olisitte vielä hiekkalaatikolla. Riidanhaluinen on se aggressiivinen osapuoli, en minä. Edelleenkin kuvittelet siellä mielessäsi, ettenkö minä kestäisi virhettäni. Kummallista projisointia. 

Aloittajalle vielä: eikös kihlaus ole virallisestikin koeaika avioliitolle? Joskus se koeaika "epäonnistuu" ja kihlaus purkaantuu. Ei siinä ole mitään hävettävää. Ei elettyä elämää, tunteita ja joskus tunteiden päättymistä tarvitse hävetä. Olet siis jo ollut kihloissa ja se päättyikin eroon. Mitäs sitten. Eroaahan monet ihan avioliitostakin. Ihmiset nyt vaan on erehtyväisiä, eikä maailma siihen kaadu.

Nyt olet mennyt elämässä eteenpäin ja löytänyt uuden ihmisen, jonka kanssa haluaisit olla loppuelämäsi. Sehän on ihanaa ja juhlimisen arvoista. Ei sinun tarvitse hävetä mitään aikaisempaa eikä nykyistä. Kyllä elämään juhlia mahtuu, siinä missä surujakin. Elä vaan täysillä, eläkä hyssyttele itseäsi. Asioita voi tehdä monta kertaakin, jos niin haluaa ;) Anna itsellesi vapaus nauttia täysillä, vaikka olisitkin jo kokenut asiat kertaalleen.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajalle vielä: eikös kihlaus ole virallisestikin koeaika avioliitolle? Joskus se koeaika "epäonnistuu" ja kihlaus purkaantuu. Ei siinä ole mitään hävettävää. Ei elettyä elämää, tunteita ja joskus tunteiden päättymistä tarvitse hävetä. Olet siis jo ollut kihloissa ja se päättyikin eroon. Mitäs sitten. Eroaahan monet ihan avioliitostakin. Ihmiset nyt vaan on erehtyväisiä, eikä maailma siihen kaadu.

Nyt olet mennyt elämässä eteenpäin ja löytänyt uuden ihmisen, jonka kanssa haluaisit olla loppuelämäsi. Sehän on ihanaa ja juhlimisen arvoista. Ei sinun tarvitse hävetä mitään aikaisempaa eikä nykyistä. Kyllä elämään juhlia mahtuu, siinä missä surujakin. Elä vaan täysillä, eläkä hyssyttele itseäsi. Asioita voi tehdä monta kertaakin, jos niin haluaa ;) Anna itsellesi vapaus nauttia täysillä, vaikka olisitkin jo kokenut asiat kertaalleen.

Kiitos, kauniisti puhuttu! Ajattelemisen aihetta ehdottomasti.

ap

Vierailija kirjoitti:

Aloittajalle vielä: eikös kihlaus ole virallisestikin koeaika avioliitolle? Joskus se koeaika "epäonnistuu" ja kihlaus purkaantuu. Ei siinä ole mitään hävettävää. Ei elettyä elämää, tunteita ja joskus tunteiden päättymistä tarvitse hävetä. Olet siis jo ollut kihloissa ja se päättyikin eroon. Mitäs sitten. Eroaahan monet ihan avioliitostakin. Ihmiset nyt vaan on erehtyväisiä, eikä maailma siihen kaadu.

Nyt olet mennyt elämässä eteenpäin ja löytänyt uuden ihmisen, jonka kanssa haluaisit olla loppuelämäsi. Sehän on ihanaa ja juhlimisen arvoista. Ei sinun tarvitse hävetä mitään aikaisempaa eikä nykyistä. Kyllä elämään juhlia mahtuu, siinä missä surujakin. Elä vaan täysillä, eläkä hyssyttele itseäsi. Asioita voi tehdä monta kertaakin, jos niin haluaa ;) Anna itsellesi vapaus nauttia täysillä, vaikka olisitkin jo kokenut asiat kertaalleen.

Kun ei halua. Miksi kaikkien pitäisi haluta samoja asioita, ja jos ei halua, on jotenkin estynyt tai ei osaa muuten vaan suhtautua "oikein" asioihin, tai ei osaa elää täysillä?

Se, ettei halua juhlia, ei tarkoita, etteikö pitäisi asiaa ihanana. Rakkaus ja päätös yhteisestä elämästä voi olla ihana asia, vaikkei sitä juhlisikaan. Mielestäni tossa kommentissa on sitä pätemisen makua, vaikka kommentti onkin näennäisen kannustava ja positiivinen.