Mistä voi löytää miehen joka haluaa muutakin kuin seksiä?!
Olen reilu parikymppinen nainen, ja en ole vielä tähän mennessä ollut koskaan seurustelusuhteessa. Minulla on ollut pari yhden illan juttua, mutta ne eivät olleet minun juttu. Olen myös pari kertaa tapaillut lyhyen aikaa, mutta jutut ovat kaatuneet siihen, että mies haluaa vain seksiä, ei seurustelua.
Tämä on tullut ilmi esim. niin, että yhden illan jutut eivät ole ottaneet yhteyttä, tai mies johon olen vasta tutustunut lakkaa pitämästä yhteyttä, kun miehen vihjailujen jälkeen kerron suoraan, että en halua heti seksiä tai etsi pelkästään sitä.
Onko olemassa tietyntyyppisiä naisia, joita ei kelpuuteta seurustelusuhteeseen? En kaipaa tähän mitään saarnoja noista yhden illan jutuista ja kuinka kukaan ei halua käytettyä (niitä kun täällä palstalla aina välillä esiintyy), sillä kelpuutan itsekin vain fiksun ja kunnioittavan miehen.
En usko että vika olisi minussa. Olen mukava, itsenäinen, huumorintajuinen ja "hoivaava" persoona. Olen myös ihan nätti, laittauduttuani tosi nätti. Olen toisinaan ehkä hieman vaikeasti lähestyttävä, mitä yritän työstää, joten olen miettinyt jos vika olisi siinä. Mutta haluaisin myös, että mies omaisi sellaisen kiinnostuksen minua kohtaan, että ei heti turhautuisi.
Ihastun itsekin aika harvoin, joten tämä tuntuu välillä toivottomalta! Onko muilla ollut samaa ongelmaa? Mistä te olette löytäneet kumppaninne?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Ei täällä ap tai muutkaan naiset havittele yltiöromanttisuutta, vain sitä että miehiä kiinnostaisi muukin kuin pelkkä seksin saaminen.
Seksin ulkopuolinen kuitenkin on henkistä ja moraalista (intohimon ja flirtin) juttua. Eri asia kuin yltiöromantiikka, mutta myös eri asia kuin yksinkertainen hauskanpito vaikka pienessä humalassa, joka on varmaankin se suosituin tapa pariutua. Kun pidetään hauskaa tai mennään panemaan, ei siihen kuulu pohdiskelu suhteen luonteesta.
Kun valitetaan, että miestä kiinnostaa vain seksi, pitäisi katsoa, miten suomalaiset pariutuvat. Siihen kuuluu seksi paljon enemmän kuin seksin roolin pohdinta, joka on aina henkistä. Useimmat elää yksinkertaista, ei seksiä pohtivaa elämää: pannaan kun panettaa ja aistitaan vasta myöhemmin tai ei juuri ollenkaan sitä, kuinka hieno, suurenmoinen ja kaunis tämä suhde nyt oikein on. Mukavuus tulee arjen tasolta ja yksinkertaisista jutuista. Ei siitä, että halutaan suuria elokuvallisia tunteita ennen seksiä, eikä siitä, että halutaan suhteen olevan kuin romanssi.
Puhun nyt valtaosasta ihmisiä. Onni on kepeitä hetkiä ja hauskaa mokailua, ei suurta draamaa tai suurta kauneutta, jossa seksi olisi jotain erityislaatuista. Valtaosa suomalaisista ei tavoittele sellaista.
Nuoret miehet haluavat vain seksiä. Kolmikymppisenä ehkä vakiintuvat. Minä löysin miehen vähän yli nelikymppisenä. Siinä vaiheessa itse halusinnpitkään vain seksiä, mutta mies halusi sitten naimisiinkin ja mentiinkin sitten. Aika parantaa siis ongelman.
Lapsen hankin itse nuorempana hedrlmöityshoidoilla sinkkuna ja kasvatin yksin, eli ei ollut epätoivoista tarvetta hankkia ns ketä tahansa miestä sitä varten. Nykyään sekin on mahdollista onneksi, ihan kauheaa olisi yrittää löytää ihanaa ja myöskin sitoutumishaluista nuorta miestä nykypäivänä.
Kokeile varattuja perheellisiä vähän vanhempia miehiä. He toki haluavat seksiä niinkuin KAIKKI, mutta hakevat myös naista jonka kanssa he voivat rentoutua ja heittää läppää, kun kotona se arki on sitä jatkuvaa stressaamista, huolehtimista ja romantiikka jää hyvin vähiin.
T.M45, kenellä tällainen nuori misstress piristämässä elämää. Meillä on ihan parhaat jutut tän naisen kanssa ja jutellaan läpi yön monesti! :)
Sieltä missä ihmisiä yleensäkin on. Kodin, työn ja kaupan pyhästä kolmiyhteydestä. :)
m41
Tuntemani miesten makuun nätit naiset eivät ole kovin pitkään sinkkuina olleet.
Täällä yksi komea mies mutta varattu.oma lihonnut vaimo ei kiinnosta paskan vertaa muttta hoikkaa vierasta voisin hoitaa.ikä 25-55v.myös hellyyttä seksin jälkeen.
Ei pelkkää seksiä! Makaroonilaatikkoa välillä. Sitte taas jaksaa jaksaa jaksaa....
Sama ongelma oli mulla nuorena siis 15-17 vuotiaana. Tiedän että johtui suurimmaksi osaksi alussa siitä että ystäväni olivat mallin mitoissa. (Olen 159 cm pitkä) olin normaalia vartaloinen ja monen sen aikasen ystäväporukkani jätkän mielestä kaunein.(salaa kertoivat) kaikkien piti vähintään esittää haluavansa jomman kumman laihoista pitkistä ystävistäni. Ystävät olivat vuosia suhteessa saman porukan jätkien kanssa joten jouduin ainoana tyttö sinkkuna viettämään lähes kaiken aikani samassa porukassa. Siinä kävi niin että itsetuntoni romahti ja luulin ettei mua kukaan koskaan huoli joten ainoa keino edes joskus päästä jonkun kainaloon yöksi oli yhden illan jutut jätkä puolisten ystävien kanssa. Lopulta pitivät varmaan huorana. Kummasti muuttui jätkien mielipiteet kun olin muutaman vuoden seurustellut ja laihtunut luurangon laihaksi itsetunto ongelmien takia. Suurin osa tuli harmittelemaan mulle ääneen et miksei ottanut musta vaimoa teininä. Vitutti sairaasti kuulla tollasta ku vuosia yritin poikaystävän löytää. Tiedän että oli omakin vika kun menin liian monelle kännissä ja halipulassa antamaan. Noista vaikeista vuosista huolimatta olen aina miehet löytänyt kavereiden kautta myös nykyisen. Nyt kun vihdoin ja viimein tunnen löytäneeni sen oikean harmittaa nuo teini-iän hölmöilyt aika usein. Olisin voinut jättää seksi kumppaneista yli puolet väliin. Onneksi mies tietää hölmöilyt eikä niistä välitä. Ei tarvitse salailla mitään. Olisi pitänyt arvostaa itseään enemmän. Nykyään tuon teini porukan jätkät on mun parhaita ystäviä ja olen kertonut heillekin miten nuo vuodet koin. Ymmärtävät hyvin. Ystävilleni ei sitten käynytkään parisuhde markkinoilla yhtä hyvin ku mulle. Ei se pelkkä ulkonäkö riitä aikuisille miehille. Kyllä sullekin varmasti löytyy vielä mies joka haluaa suhteen eikä pelkkää seksiä. Kokeile tapailla lähemmäs 30v ku 20v miehiä. 30v ja yli osaavat arvostaa suhdetta paljon enemmän ja sitä tavallista arkea.
Tuli muuten vielä mieleen artikkeli joka käsitteli kumppanin etsimistä ja sen vaikeutta. Jutussa luki että 7 arvosanan miehet etsii kympin naisia ja seiskan naiset kympin miehiä. "Arvosanoissa" oli huomioitu ulkonäkö, koulutus ja tulot. Mulla kävi sitten varmaan hyvä tuuri kun löysin kympin miehen ja itse arvioisin itseni 8++. Alku suhteessa jopa mietin että ajatteleeko kaikki jo ulkonäön perusteella että miten olen voinut saada mieheni. Mieheni kyllä vakuuttelee että olen kaunein nainen maailmassa hänen mielestään. Puhuiskin totta!
Hmm, varmaan kannattais ap:n tosiaan etsiä niitä aikuisia miehiä eikä niitä parikymppisiä koltiaisia. Nääs kun kaksikymppiset jätkät on yleensä sellasia bile-Daneja.
Reima Ratkaisu kirjoitti:
Hmm, varmaan kannattais ap:n tosiaan etsiä niitä aikuisia miehiä eikä niitä parikymppisiä koltiaisia. Nääs kun kaksikymppiset jätkät on yleensä sellasia bile-Daneja.
Riippuu kyllä ihan mistä piireistä etsii. Kun mietin kavereitteni mukavia ja kivoja poikaystäviä, huomaan että suurin osa heistä on ollut yhdessä parikymppisestä asti. Tavattu on kuka missäkin - kaverin kautta ja opiskeluiden kautta tavallisimmat - ja juttu on usein lähtenyt ystävyydestä ja syventynyt sitten.
Totta kai niitä bile-Danejakin on iso liuta ja moni alkaa kaivata parisuhdetta vasta myöhemmin, mutta näitä kilttejä, hauskoja, fiksuja ja luotettavia miehiä on kyllä tarjolla myös parikymppisissä.
Jos on vaikeasti lähestyttävä niin ujommat miehet ei aina pääse helpolla keskusteluetäisyydelle. Kokeilehan hakea katseella vähän ujompaa tyyppiä. Sellaiset saavat esim pesää niin epäsäännöllisesti, että ovat valmiita vaivaan ihmissuhteessa saadakseen lopulta vakituista.
Mulla on kanssa ollut aina samaa ongelmaa,vaikea tutustua naiseen,en pysty harrastamaan yhdenillanjuttuja ja samasta syystä en pysty käymään huorissa,jotenkin se nainen pitäisi tuntea ennestään ja pitäisi tuntea vetoa siihen.
avoliitossa nyt +10v ja muijasta tullut ihme kiukuttelija ja pihtari,vituttaa ja panettaa,mutta ei ole mitään panokaverinaista,mistä sellaisen löytäisi,voitais tehdä muutakin kuin vaan paneskella,avokin kanssa ei voi tehdä mitään.
rumaläski kirjoitti:
Reima Ratkaisu kirjoitti:
Hmm, varmaan kannattais ap:n tosiaan etsiä niitä aikuisia miehiä eikä niitä parikymppisiä koltiaisia. Nääs kun kaksikymppiset jätkät on yleensä sellasia bile-Daneja.
Riippuu kyllä ihan mistä piireistä etsii. Kun mietin kavereitteni mukavia ja kivoja poikaystäviä, huomaan että suurin osa heistä on ollut yhdessä parikymppisestä asti. Tavattu on kuka missäkin - kaverin kautta ja opiskeluiden kautta tavallisimmat - ja juttu on usein lähtenyt ystävyydestä ja syventynyt sitten.
Totta kai niitä bile-Danejakin on iso liuta ja moni alkaa kaivata parisuhdetta vasta myöhemmin, mutta näitä kilttejä, hauskoja, fiksuja ja luotettavia miehiä on kyllä tarjolla myös parikymppisissä.
Juuri noin. Ujona ja paljon kotona viihtyvällä naisella nuo miehet menevät vain ohi ja jossain vaiheessa huomaa, että kaikki parisuhdekelpoiset miehet ovat jo pitkäaikaisissa parisuhteissa :(
Lopulta jäljelle jäävät ne seksinvonkaajamiehet ja ne ujot miehet, joiden kanssa on liian vaikea samanlaisena yrittää viritellä ihmissuhdetta. Kokemusta tästä on.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani miesten makuun nätit naiset eivät ole kovin pitkään sinkkuina olleet.
Hauska yritys yrittää olla ilkeä.
No, kaipa minä sitten olen miesten mielestä liian ruma parisuhteeseen, vaikka kehuja olen kuullut aina kauneudestani myös tapailusuhteiden ulkopuolella ja saan n. 1-2 treffikutsua kuussa.
Oma kokemukseni on, että harrastuksen tai työn kautta (ei kuitenkaan välttämättä omalta työpaikalta). Silloin on yleensä ensin joku yhteinen kiinnostuksen kohde, josta syntyy keskustelua. Tästä kehkeytyy ehkä ystävyys ja sitten jos kaikki palaset on kohdillaan niin seurustelusuhde. Itselleni kuitenkin seksin merkitys parisuhteessa on niin suuri, että halua tapailla ilman seksiä muutamaa kertaa enempää. Baarista mä en ole koskaan löytänyt seurustelukumppania. N35