Lue keskustelun säännöt.
Juttuja, jotka ärsyttävät suuresti, mutta ovat liian pieniä valittaaksesi kellekään?
09.12.2015 |
Mua ärsyttää naapurin tapa avata ulko-ovi. Avain lukkoon, pumpsautus pepulla oveen, jotta avain vääntyy vielä vähän, ovi auki, h-i-t-a-a-s-t-i ovi auki niin, että se ovi narisee ja ulvoo. Sitten kiinni ja vielä varmistuveto, että varmasti meni kiinni.
Kommentit (554)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka eivät varaa kaukojunissa paikkaa ja istuvat aina sillä minun varaamallani paikalla.
Tai sitten se kun ihmiset on niin niuhoja, että raivoavat paikallaan istuvalle tyyliin "koska mä just sen paikan maksanu, niin se just on mun!!!!" Vaikka vaunussa ois kaikki muut paikat vapaana. Elä pliis raivoo....
No jos olen ostanut paikkalipun pitkälle matkalle, niin pyydän kyllä kohteliaasti siinä istuvaa siirtymään. Olen nimittäin huomannut, että jos istun muualle kuin omalle paikalleni, seuraavalta asemalta tulee joku,jonka paikka se sitten on. Pitkä matka on tarpeeksi rasittava ilman jatkuvaa siirtyilemistäkin, siksihän minä siitä varatusta paikasta maksankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun menet illalla nukkumaan ja näet ikkunasta miten lunta tulla pyryttää ja hiutaleet on giganttisen kokoisia. Sitten aamulla heräät ja kaikki yöllä satanut lumi on sulanut pois. Pettymys
Se lumisade just vituttaa ja rankasti. Pyöräilen vuoden ympäri, ja vesisateessa plussakelillä on paljon mukavampi ajella fillarilla kuin pakkasella lumisohjossa naama jäässä. Kaupunkikin on kauniimpi tummana kuin sellaisena likaisenharmaana täplikkäänä skeidana. Katsoin äsken Forecasta 10 päivän ennusteen ja myhäilin tyytyväisenä, kun huomasin sään lämpenevän (täällä Helsingissä on ollut tänään kylmä, +1) ylihuomenna. Pieni kyrpä kyllä meinaa kasvaa otsaan, kun mietin miten se saakelin lumi yleensä sataa kuitenkin maahan joskus tammi-helmikuussa.
Bloggaajat, jotka laittavat ihan koko elämänsä nettiin välittämättä ollenkaan siitä, että niiden läheisetkin saattaa joutua kärsimään niiden kirjoittelujen takia.
HSL:n bussien ylikirkkaat sisälamput. Häikäisee varsinkin pimeällä ihan liikaa...
-Ihmiset, jotka tukkii ahtaat käytävät, oviaukot jne. kerääntyessään jutustelemaan tai työntäessään ostoskärrynsä tielle.
-Ns. "grammarnatsit", varsinkin jos ei oo muuta sanomista asiasta tai jos käyttävät sitä "puolustuksenaan", kun eivät keksi vasta-argumenttia
-tunteettomat ihmiset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää kun keskustelu, jota on seurannut suurella mielenkiinnolla, kuolee täysin.
Jotkut pitkähiuksiset, jotka sanovat leikkaavansa tukkansa lyhyeksi ja sitten leikkaavatkin sen johonkin olkapäille yltäväksi. Olkapäämitta ei todellakaan ole mikään lyhyt tukka (ellei ihan kaulaton satu olemaan). Mulle lyhyt tukka on poikatukka tai malli, jossa on ainakin niska näkyvissä. Onhan se megapitkähiuksiselle shokki leikata hiukset yhtäkkiä olkapäämittaan ja onhan ne totuttua lyhyemmät, mutta ei lyhyet. :)
Taas vuosisadan murhe, mutta mua on aina häirinnyt tää. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, kun jotkut ihmiset kertoo lapsensa olevan esim 1,7-vuotias, kun se on siis 1v7kk. Eihän se ole sama asia!
Juuri kun olet kolannut lumet pihallasi, tulee aura ja pihaliittymäsi on taas tukossa. Tällekin talvellejo pari kertaa sattunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Meidän kerroksesta kun paloi lamppu, en tahallanikaan ilmoittanut siitä huoltoyhtiöön (sekin ärsyttää, kun tuntuu, että se olen aina minä, joka joutuu tuollaisista ilmoittamaan!)"
Tämä on NIIN ärsyttävää, minä olen tässä meidän kerrostalossa ainoa, joka ilmoittaa huoltoyhtiöön. Kerran odotin useamman päivän, että jos mahdollisesti JOKU MUU ilmoittaisi rappukäytävässä olevan palovaroittimen patterin vaihdosta, kun piippasi jatkuvasti yötäpäivää. Kukaan ei ilmoittanut, minun piti taas ilmoittaa..... Enkä olisi muuten ilmoittanut, mutta kun piippaus kaikui pitkin rappukäytävää ja asuntoon sisälle asti. Olen myös useamman kerran ilmoittanut, kun rappukäytävän valot ovat palaneet, ja täällähän ei näe kulkea ilman valoja näin talvella, kun kukaan muu ei ilmoita.
Laittakaa kirjanmerkki siihen kohtaan johon jäitte, niin siitä on helppo seuraavan kerran jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri, joka kääntää aina jutut itseensä. Esim. minun valittaessa ohuita kulmakarvojani kaveri tuumasi: "siis onneksi mulla ja Harrilla (kaverin mies) on tuuheat kulmakarvat, niin meidän lapsillekin tulee."
No paljonpa ne sinun lasten karvat minua lohduttaa. Kiva olisi saada kaverilta jotain myötätuntoa näinkin vähäpätöiseen ongelmaani. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun esipesen kattilaa tiskokonetta varten ja kaadan sieltä vedet lavuaariin ja KILINKOLIN sieltä tippuu joku ärsyttävä pikkulusikka siihen lavuaariin, ärsyttää kaivaa se sielä puuromuhjuisesta tiskivedestä :D myös se tiskialtaan suodattimen tms tyhjäys on jotain aivan älyttömän rasittavaa.. ennen survoin kaiken mikä mahtui, niin lavuaarista vaan alas, nykyään hieman viisaampi :)
Kun makaan vasemmalla kyljellä, miehen pahanhajuinen hengitys osuu naamaani. Kun käännyn ja makaan oikealla kyljellä, oikeaan olkapäähän sattuu, koska olen maannut liikaa oikealla kyljellä.
Ihaninta on, kun mies nouseen aikaisin ja minä saan jäädä koko vuoteen leveydeltä köllimään ja hengitysilma on raikasta.
Se kun joku vetää hampaillaan lusikasta tai haarukasta ruokaa! Hirvee kolina käy! Ei voi vaan nätisti huulilla "vetää" sitä ruokaa suuhun!
Kotipaikkakunnan ABC, varsinkin nimenomaan se kauppa. Joskus pitää siellä käydä aukioloaikojen takia ja tuntuu että siellä on aina koko kylä ja kaikki teinit yhtäaikaa. Käytävät on niin ahtaat että yksi mahtuu kerrallaan seisomaan yhteen kohtaan, eli jos jotain jää katsomaan niin kukaan ei pääse ohi. En ymmärrä ylipäätään että mikä noita teinejä vetää ABC:lle. Pihalla ne sitten huudattaa (mopo)autojaan ja räkii ympäriinsä.
Keitetty riisi, spaghetin pala tai makaroni keittiön lattialla tarttuu sukkaan! Vihaan sitä tahmeaa jälkeä jonka tämä jättää sukkaan eikä paljain varpain astuminen ole sen mukavampaa. Lisäksi niitä aina vaan eksyy sinne lattialle kun on useampia lapsia.
Inhoan sukulaiseni tapaa sanoa kaikki asiat kaksi kertaa peräkkäin. Onko hän itse vajaa vai luuleeko minun olevan. En kehtaa sanoa asiasta ja hän varmaan ihmettelee miksi olen aina niin ärtynyt.
Rään ryystämistä, maiskutusta tai viheltämistä en kestä. Mutta ne eivät ole niin pieniä asioita etten valittaisi jos on tarpeeksi tuttu.
Keskelle kävelytietä/kauppakäytävää/whatever pysähtelevät urpot jotka tukkivat kaikilta kulun.
Mun isälle on vanhemmiten tullut sama. Ihan kamalan kuuloista, eikä varmaan itse huomaa sitä kun on huono kuulo. Täytyy vaan yrittää sietää.