Tehdäänkö minusta ls-ilmo, jos annan huonokäytöksiselle lapselle joululahjaksi risuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On parempiakin rangaistuksia kuin joulun pilaaminen. Esim. kotiaresti, pleikka ja tietokone pois, puhelin takavarikkoon.

Vaikea kuvitella, että joku vanhempi ei olisi jo kokeillut noita "kevyitä" keinoja ennen kuin edes lähtee harkitsemaan risujen antamista. 

Kaikkiin lapsiin eivät sen paremmin kotiarestit, pelikiellot kuin takavarikotkaan tepsi, ja silloin on pakko keksiä jotain muuta. Nykypäivänä kun ei myöskään enää saa ripsiä niillä risuilla kintuille, mikä ole ennen rangaistus, joka tehosi aika monessa sellaisessa tilanteessa, missä muut keinot oli todettu tehottomiksi.

Väkivalta on osoitus järjen puutteesta. Kun ei enää järki riitä muuhun, niin sitten hakataan lapsi kiltiksi.

Ainakin jos itse olisin lapsi niin mieluummin kyllä ottaisin sen vitsasaunan kuin eläisin kurittomana kaaoksessa ja kuuntelisin päivittäistä huutoa siitä, miten huonosti käyttäydyn.

Hiukan voisi suhteellisuudentajuakin käyttää ennemmin kuin vain puhua "järjettömästä hakkaamisesta" tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulun pilaaminen lapselta on kyllä tosi inhottava ja lapsellinen temppu vanhemmalta. Kertoo, ettei vanhemmat osaa oikeasti kasvattaa ja opettaa lapsilleen käytöstapoja. Lasten kanssa ei kannata ajautua koston kierteeseen, jossa lapsen huonoon käytökseen vastatataan kostamalla se lapselle.

Tämän risumamman lapsihan kuitenkin sai lahjansa lopulta siinä kohtaa kun oli suostunut korjaamaan asennettaan? Minusta tuon perusteella vaikutti myös siltä, että ymmärsi ihan hyvin mistä tuossa oli kyse, kun ei kuitenkaan mistään pikkulapsesta ollut kysymys.

Pisteet risumammalle! Väitän että kukaan nykyajan vässykkävanhempi ei kykenisi noin napakkaan ratkaisuun, minkä tämä ilmeisesti vähän vanhemman sukupolven edustaja teki. Nykyään kun lapset eivät saa kokea minkäänlaisia pettymyksiä, ettei tule "traumoja".

Kuka on lapsen kasvattaja? Ehkä risut voisi lahjoittaa hänelle.

Italiassa ja Espanjassa annetaan lapsille loppiaisena joululahjaksi hiiltä (lue: mustaksi värjättyjä sokeriköntsiä) kun käyttäytyvät huonosti. Ei kait ne risut tuosta poikkea mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ajattelee asiaa, niin eikö lapsuus ole juuri se aika, kun ihmisen pitäisi altistua mahdollisimman monille eri tunnetiloille ja opetella käsittelemään niitä? Miksei tähän kuuluisi siis myös karvaat pettymykset ja syy-seuraussuhteiden havaitseminen esim. oman toiminnan ja saamansa palkinnon välillä. Eiköhän asia ole niin, että nykyään lapsia suojellaan liikaa kaikilta negatiivisilta tunteilta, vaikka ne kuuluvat elämään.

Niitä pettymyksiä voi antaa pitkin vuotta. Joulu on monelle aikuisellekin se vuoden kohokohta, saati sitten lapsille. Miksi pitää antaa se megapettymys juuri silloin?

Jos mikään muu ei vaikka auta? Mun veli sai jouluna risuja ja käytös parani sen jälkeen kun pukkiin uskoi ja joulu oli vuoden kohokohta eikä halunnut sen toistuvan. Vuoden aikana oli yleisesti laittanut vastaan joka asiassa, perseili koulussa, rikkoi mun leluja ja mursi minulta ranteen. Vanhemmat kielsi ja nalkutti ja teki kaikki temput tuloksetta ja jälki-istuntoa napsahteli. Lopulta toteuttivat sen pukki uhkauksensa ja totesivat että mitä ei uskonut ja kannattiko. Veli oli aivan huomattavasti kiltimpi sen jälkeen vaikka jouluna muistan hänen olleen aivan lohduton ja huutaneen ja raivonneen. Siinä kuitenkin sitten ilmeisesti valkeni se, että teoista on oikeasti seuraukset ja aikuiset ei puhu ihan huvikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ajattelee asiaa, niin eikö lapsuus ole juuri se aika, kun ihmisen pitäisi altistua mahdollisimman monille eri tunnetiloille ja opetella käsittelemään niitä? Miksei tähän kuuluisi siis myös karvaat pettymykset ja syy-seuraussuhteiden havaitseminen esim. oman toiminnan ja saamansa palkinnon välillä. Eiköhän asia ole niin, että nykyään lapsia suojellaan liikaa kaikilta negatiivisilta tunteilta, vaikka ne kuuluvat elämään.

Niitä pettymyksiä voi antaa pitkin vuotta. Joulu on monelle aikuisellekin se vuoden kohokohta, saati sitten lapsille. Miksi pitää antaa se megapettymys juuri silloin?

Jos mikään muu ei vaikka auta? Mun veli sai jouluna risuja ja käytös parani sen jälkeen kun pukkiin uskoi ja joulu oli vuoden kohokohta eikä halunnut sen toistuvan. Vuoden aikana oli yleisesti laittanut vastaan joka asiassa, perseili koulussa, rikkoi mun leluja ja mursi minulta ranteen. Vanhemmat kielsi ja nalkutti ja teki kaikki temput tuloksetta ja jälki-istuntoa napsahteli. Lopulta toteuttivat sen pukki uhkauksensa ja totesivat että mitä ei uskonut ja kannattiko. Veli oli aivan huomattavasti kiltimpi sen jälkeen vaikka jouluna muistan hänen olleen aivan lohduton ja huutaneen ja raivonneen. Siinä kuitenkin sitten ilmeisesti valkeni se, että teoista on oikeasti seuraukset ja aikuiset ei puhu ihan huvikseen.

Ja se ranne jupakka sattui siten että itse olin aattona käsi kipsissä. Oikeastiko olis pitänyt antaa lahjoja, että hyvä hyvä kun tönäisit pikkusiskon alas portailta tässä sulle uus jalkapallo.