KESÄKUISET- siihen on varmaan syy...
miksemme tänne ahkerasti kirjoittele... odotelkaa vaan lokalahjat:)
Meillä ainakin eroahdistus, yöllä heräily, hampaat ja uusien temppujen opettelu saa äidin kuolemanväsyneeksi....
Yksin en saa mennä edes toiseen huoneeseen, valitellen kontataan perässä, isi ei kelpaa, kukkamullat revitään, seisotaan kaikkea vasten mutta sitten ei osata laskeutua, irroitetaan ote ja sitten riemuissaan seistään muutama sekunti ja hups pyllylleen ja äitin syliin turvaan, mitkään lelut ei kiinnosta pätkääkään, yöt heräilee sata kertaa seisomaan, möyrimään, tissille, naureskelemaan, raapimaan, repimään...
Mutta kyllä on ihana kun on omaa tahtoa ja persoonallisuutta ja hammashymyä ja tiukkoja haleja äidille ja hymyjä muillekin (kunhan saa äidin sylissä olla hymyilemässä).
Eipä ole enää " vauva" , ihan huimaa kun katsoo kuinka iso tyttö on (vaikka meillä taitaa olla pieni pirpana 7.3 kg ja 67 cm) ja onko söpöä kun tukan saa ponnarille!!!
Tänään menen ekaa kertaa ihmisten ilmoille ilman vauvaa (tuttipulloa ei huoli) leffaan, pakko ettei pää hajoo tähän 24h totaaliseen äitiyteen:)
Saas nähdä suostuuko ottamaan nokkamukista maitoa, mutta yleensä on kyllä nukkunut päikkärit siihen aikaan kun olen poissa. Illalla sitten varmaan liimautuu kaulaani!
Hauskaa sunnuntaita kaikille!
Kommentit (36)
Puhaa tuntuu meilläkin riittävän.
Poika on niin iloinen ja tyytyväinen tapaus. Viihtyy lelujensa kanssa touhuten ja välillä ryömii ympäri kämppää sähköjohtojen, murusten, kissan ja isoveljen perässä tai muuten tutkimusretkillään. Suurimman työn meillä tuottaa pitää kurissa tuo liki 4v isoveli jota saa komentaa ja kieltää ihan KOKO AJAN! Jos ei muuta keksi niin on pikkuveljensä kimpussa että saa hänet itkemään, sitten anelee anteeksi että se oli vahinko.
Pienempi on aina syliin päästessään halimassa äitiä niin että loputkin hiukset lähtee päästä. Niskavillat ja ohimohiukset on jo revitty pois. Isää pelätään meilläkin. Tulee aina iso itku jos isä vaihtaa vaipan. Tai jos isä ottaa syliin niin täytyy pitää äiti tiukasti näköpiirissä. Liekö isä liikaa töissä kun välillä menee 3vrk ettei poika näekkään isäänsä (nytkin töissä).
Ruoka maistuu todella hyvin ja hampaitakin on suussa jo 6kpl.
Päikkäreitä nukkuu edelleen sen 2x30 min. Yöt menee aina vaan paremmin,kop,kop. Nyt siis klo 21- n.06, sitten imetän ja jatkamme unia 8-9 asti.
Poika sairasti (RS?)viruksen ja siinä ohessa korvatulehduksen. Kontrollissa ei korvat olleet vielä täysin kunnossa ja jännityksellä odotan seuraavaa kontrollia. Ei ole kuitenkaan oireillut tai repinyt niitä. Isoveikan kanssa sain syöttää 10 kuuria puolen vuoden sisällä niin hirvittää ajatuskin samaisesta rumbasta. Nyt onneksi osaan jo aikaisemmin vaatia toimenpiteitä. Painoakin on jo kertynyt 10 kg joten ei ole ongelma.
Aurinkoista kevättalvea kaikille kesiksille!
Emmi ja pojat
Nordemaman teksti kuulostaa niin tutulle, paitsi meillä on vielä tuo liikkeelle lähtö harjoittelussa, juuri opettelemme konttimaan :) Ja pieni on meidänkin tyttö, 9 pv. kävimme 8 kk neuvolassa (siitä on varmaan oma pinokin, mutten jaksa etsiä), mitat sieltä:
66 cm, 7025 kg.
Hampaita ei ole tullut vielä yhtään, mutta ilmeisen nopeaa on meillä tuo puheenkehitys, uusin sana on tyttö :) Äiti on kyllä sen myötä kutistunut ätään. Isi on pannassa, kun olen yhtenä päivänä viikosta 2 tuntia pois, tytteli huutaa lähestulkoon koko sen ajan. Tuttipullo ei kelpaa ja maito ei mukista maistu, vesi kylläkin. Meillä olisi haaveissa päästä miehen kanssa yhdessä käymään jossakin, elokuvissa tms. Meikäläisellä on syntymäpäiväkin viikon päästä, jos sitä voisi juhlistaa muutamalla tunnilla kahden... Kävimme pitkällä matkalla ja hienosti vauveli nukkui suurimman osan liikkeelläolo ajasta ja oli oikein tyytyväinen. Huh huijaa, nyt vaan äiti on ihan väsynyt ja odottelee iltaa saapuvaksi että pääsisi nukkumaan!
Mukavaa päivänjatkoa kesäkuiset!
Tyttö nukahti juuri päikkäreille. Ihme ja kumma. Päiväunille meno
on nykyään aika vaikeaa, ei tyttö tunnu millään haluavan unten maille.
Meillä oltiin myös kovasti kipeitä...niin pikkuinen kuin äitikin.
Rankempaa viikkoa en muista.
Monta tuntia unta ei tämän viikon saldo ole. Ei sen puoleen, meillä ei ole nukuttu noin 8 kuukauteen muutenkaan.
Neuvolassa neuvottiin lopettamaan kokonaan maidon juottaminen yöllä, siinäkö vika levottomuuteen. Katsotaan ja toivotaan.
Jotenkin olen ajatellut, että tyttö tarvitsee energiaa, kun on niin pieni.
69 cm ja 6 900 kg.
Mutta ei se niin taida olla. Siirtää sen juomisen kuulemma vähissä erin päivään.
Toivotaan parasta. Mä rupean olemaan aivan finaalissa.Seuraava yö alkaa jo ahdistamaan illalla. Olen yksin tytön kanssa. Yöt pitää jaksaa tunti toisen perään itse. Joskus tuntuu helpommalta olla menemättä nukkumaan ollenkaan, niin vaikeaa on herääminen.
No, eiköhän se tästä paremmaksi muutu.
Hampaita tytöllä ei ole vielä yhtään kappaletta, eikä eroahdistusta ole havaittavissa. Konttaaminen ei kiinnosta. Johtuu varmaan siitä, kun mahalla olo on aivan kauheaa ja kammottavaa. Istuminen onnistuu oikein hyvin ja taakse ryömiminen..hetken aikaa.
Hauskinta on kävelytuolissa juokseminen. Sillä löytyy kaikki laatikot ja muut aikuisten isot vempaimet.
Isohan jo 8 kuukautinen on, vaikka äsken vielä oli ihan pieni vauva.
Vaikka jokainen sanoi, että äitiysloma menee todella nopeasti. En ikinä voinut kuvitella sen menevän näin siivellä. Tuntuu, että kuukaudet ovat vain kadonneet jonnekkin.
Töihin en kyllä vielä palaa. Sinne kerkeää myöhemminkin.
Kevät terveisin kaikille.
Tänään nimittäin on TODELLA rento fiilis... Eilen meni lapsukaiset isovanhemmille hoitoon ja iskä ja äiti pääsi viettämään " laatuaikaa" ilman kullanmuruja kylpylään. Vähän uiskentelua, saunaa, hierontaa, kylpyjä, hyvää ruokaa, vähän viiniä ja toistemme seuraa... Ah, ettäs teki hyvää!!! Suosittelen ehdottomasti muillekin heti kun tilaisuus tulee, että lapsukaisen voi hoitoon viedä. Itse olin esikoisessa niin kiinni, etten halunnut minnekään viedä hoitoon muutamaa tuntia pidemmäksi, mutta isännän avustuksella huomasin, että sitä parisuhdettakin täytyy todella vaalia ja tekee niille lapsillekin ihan oikeasti hyvää päästä meistä välillä eroon.
Ok, asiaan... :) Meillä vasta opetellaan konttaamaan, mutta muulla kyydillä mennään kyllä jo kovaa vauhtia pisteestä a pisteeseen b.
Leegoja suussa kaksi ja viime keskiviikkona oltiin ekassa hammaslääkärissä. Hammasharja on poitsun suosikki!
Meillä syödään hyvin ja kaikki mitä tarjotaan, tosin painoakin kotivaan mukaan 11 kg, pituutta ehkä jotain 74 cm, neuvola vasta loppu kuusta.
Yöllä nukutaan 22- 09 ja nyt on saatettu herätä kerran, kaks yössä ja yllätys, yllätys herra se siellä kontallaan nytkii silmät ummessa. Sit kun kääntää takas selälleen, unet jatkuu.
Päiväunet meillä sellaisia 20- 30 min nykäisyjä ja vaunuissa nukkuminen ollut jo pitkään aivan mahdotonta. Toppapuvut ja etenkin lapaset saa poitsun raivoihin.
Meillä vierastamista ollut aika vähän, lisääntynyt viime aikoina kylläkin.
Meillä kans podettiin rs- virusta ja sen kylkiäisenä korvatulehdusta, mutta jälkitarkastuksessa kaikki oli ok. Toivottavasti nyt ei sit tuu mitään kun isosisko oli tullut eilen mummolassa kuumeeseen ja räkä roikkuu koko ajan. Kohta se on tietenkin pojallakin ja taas se kirottu sairastelu alkaa... :(
Mä vaan joka päivä toivon että ilmat lämpenis ja aurinko näyttäytyisi enemmän. Ois niin kiva päästä tästä vaatettamisesta ja ois pihallakin tekemistä enemmän kun tulis kevät, puhumattakaan pakkasen kamaluudesta... :(( Mä en todellakaan lukeudu talvi- ihmisiin ja odotan vaan kesää!!!!!
Hyviä vointeja ja voimia kaikille kesiksille!
... kyllä kirjoitella useamminkin!
Mutta tuttua on Nordemaman teksti. Eroahdistusta jo meilläkin. Tytteli on ryöminyt joulusta asti ja nyt painelee jo kovaa vauhtia huoneesta toiseen. Kissalta on saatu jo pari naarmua, pudottu sängystä, tutkittu kaikki kielletyt ja kiinnostavat paikat jne. Huh. Yöt hän nukkuu 22-8 ja herää kaksi kertaa maidolle. Yleensä näin.
Istua ei osata, mutta mitäs tuosta kun seisominen onkin niin huisin paljon mielenkiintoisempaa. Jos yritetään laskea istualleen, käännetään jalat alle. Seisoa vaan pitäisi. Ja hypittää. Ja syliin taas. Ja huutaen perään, jos äiti vessaan menee.
Tiistaina on 8 kk lääkärineuvola. Kotivaa' an mukaan tyttönen olisi jo noin 8,4 kg. Senteistä en tiedä, mutta varmaankin vähän päälle 70.
Suloinen, jokeltava, hupsutteleva höpöpakkaushan hän on :)
Mjödi
täälläkin äiti on pop! vähääkään ei saa selkää kääntää tai pojalle tulee hätä..päivällä kun kahdestaan ollaan kotona olisi kyllä pieni uskallus ojalta olla yksin helpotusta..
meillä ryömitään kovaa vauhtia ja kovasti yrotetään jo konttaamaankin lähteä,toistaiseksi vielä kontillaan heilutellaan eestaas.. mutta kyllä on tuon ryömimisenkin perässä vaikeuksia pysyä, ja tietysti kiinnostavimpia on ei-jutut, kuten koiran ruokakipot, sähköjohdot, puhelimet,kaukosäätimet yms ;)
tiistaina meillä on tuo 8kk neuvola ja sitten saa tietoa mitoista, 77kk käynnillä oli painoa kertynyt himpun vajaa 7600 ja pituutta 72
meidän pieni ihana poika on saamassa pikkusiskon tai -veljen!!
laskettuaika joskus syys-lokakuussa, joten ikäeroa lapsukaisille tulee n.16kk
oon hirmuisen onnellinen, pikkukakkoselle mahdollisuus on ollut jo synnytyksestä lähtien, kun ehkäisyä ei ole ollut ja nyt vihdoin se toivottu plussa tuli.
mites joko muilla on vauvakuumetta tai kenties jo uusi raskaus alkanut?
nyt unipuuhiin tuon ihanan kullannupun kanssa:)
hyviä keväänodotuksia!!
fiikuna ja poika7kk +masulainen rv7+3
Plussasta paljon onnea!!!! Minullakin on jo vauvakuume, vaikka se raskaus-aika ei kyllä miellyttäisi, oli viimeksi niin hankalaa :(. Taloudellisesti meillä taitaa olla kuitenkin se tilanne, ettei vielä toista. Haaveilen kyllä melkein päivittäin, olisi ollut kiva kun olisi ollut pieni ikäero ja seuraa toisistaan. Onneksi olemme melko nuoria, vauvaa (vauvoja) on aika yritää myöhemminkin. Mutta teille paljon onnea ja sinulle hyvää vointia! Toivottavasti kaikki sujuu mallikkaasti!
Kuulostaapa tutulta teidän kirjoitukset. Tuntui, että 8kk:n rajapyykki toi todella kriisin tullessaan. Eroahdistus vaivaa siis täälläkin, mutta onneksi meillä isi kelpaa siinä missä äitikin. Huomasin tuossa, kun isoveli oli mummolapäivää viettämässä, että kahden kanssa sujuu helpommin kuin yhden. Pikkuinen seurailee kovasti isoveljen touhuja, mutta kun veli on poissa, äidin lahje on kaikkein paras.
Äitiä pidetään aktiivisena pudottelemalla tavaroita lattialle. Pilttipurkin kansia löytyy stereoiden seasta, kirjojen välistä ja kohta varmaan videoista (yritys on kova) jne. Tavaroita on kiva nostella niin korkealle, kun ylettää ja leluja on kiva siirrellä korista toiseen ja pudotella pienistä raoista.
Yötkin sujuivat vähän aikaa ihan hyvin, mutta nyt tuo 8 kk:n kriisi on tuonut yhden yösyötön lisää. Onneksi päikkärit sujuvat ihan hyvin. Pitäisi varmaan tuota yöimetystä alkaa rajoittamaan / lopettamaan, jos vaan jostain löytyisi siihen voimia. Ruokailut sujuvat hyvin ja hampaita kasvatellaan urakalla (seitsemäs tulossa).
Viime viikolla olimme neuvolassa ja hyvin oli pikkuinen kasvanut; 73,5 cm ja 9 kg. Meillä vaan on niin hätäinen neuvolalääkäri, että mitään ei oikeestaan katsota vain korvat tarkastetaan ja keuhkot ja sydän kuunnellaan. Mitään kehitykseen liittyviä juttuja ei katsota. Monta kertaa on ollut miljoona kysymystä mielessä ennen lääkäriä, mutta sitten siinä kauheessa kiireessä kaikki unohtuu. Lapsikin pitää olla jo valmiiksi riisuttuna vaippasilleen odotustilassa ettei riisumiseen tuhraannu aikaa. Ärsyttävää.
Äidin ja isin laatuaikaa kaivataan täälläkin! Vielä ei ole pikkuinen ollut hoidossa missään, mutta nyt pitää kyllä alkaa sitäkin harjoittelemaan. Harmi vaan, kun tuo eroahdistus pukkaa juuri päälle.
Oikein rentouttavaa keväänodotusta kaikille!
T: Sukkahukka ja pojat
sekä vauva että äiti. kaamea yskä molemmilla. nukkumisesta ei tule mitään, kun nenä on tukossa ja yskittää...
myös meillä eroahdistusta havaittavissa. nukkumaan mennessä ei millään haluttaisi irrottaa äidin tai isän kädestä ja lahkeessakin roikutaan. meillä tosin kaikki tutut ihmiset vielä kelpaa, mutta lääkärissä tuli kaamea kohtaus. sitten kun päästiin taas syliin, naurettiin jo lääkärillekin.
Konttaminen on jo todella vauhdikasta ja erityisesti johtoja pitää räplätä. ajateltiinkin pahimmat roikottajat laittaa menemään putken sisään... meillä ei vielä seisota muuten kuin käsistä kiinni pitämällä, mutta siinäkin on kaamea halu eteenpäin eli askeleita jo otetaan...
Päiväunet on meillä pidentyneet! aamupäivällä voi mennä kaksikin tuntia unten mailla, mikä on meillä ruhtinaallista. iltapäivällä nukutaan vielä puolen tunnin nokoset.
ihanaa kuunnella tyytyväisen vauvan jokeltelua. välillä tulee äittä äittä, mutta enpä usko että vielä tarkoittaa sillä mitään. ymmärrys jo pelaa sen verran että kun sanoo EI, niin käsi pysähtyy hetkeksi..." missä isi" -kysymys aiheuttaa myös ovelle suuntaamisen....
Nyt voi sanoa, että meilläkin tämä vauva-arki on alkanut helpottamaan, vaikka edelleenkin nukutaan huonosti yöllä. vaativasta ja temperamenttisesta pojasta on tullut jo sen verran iso, ettei temperamentti aina tarkoita kaameaa huutoa ja se on tavallaan alkanut jo muuttua eräänlaiseksi rohkeudeksi ja innostuneisuudeksi. tosin myös uhmaa on havaittavissa, jos ei saa tehdä mitä haluaa :)
Iloista vauva-arkea kesiksille toivottaen,
Supamama ja Onni
Alkuun pakko kommentoida...
Miten hulluksi tuo lokakuisten homma onkaan mennyt...naurettavaa,mutta onneksi meillä on ok ilmapiiri,vaikka ei niin useesti pinouduta...ehkä pitää ottaa itteensä niskasta kii ja kirjoitella enemmän...
Meillä ei ainakaan [b]vielä[/b]ole iskenyt tuo eroahdistus pahasti päälle,eli iskä kelpaa aikasta hyvin,vaikkei siis reissutyön takia ole kotona joka päivä...
[b]Galluppia:[/b][u]onko muut kesikset kovia musiikin perään ? ja jos,niin minkä?[/u]
Meillä on usein täällä päällä joko MTV tai sitten tuo Voice..
Ja aina kun tulee madonnan hung up,jää leikit kesken ja kontataan katsomaan madonna-tätiä :D
Muutenkin poika on musiikin ystävä,kaikki musa " nytkytyttää" (varsinkin sellaset joissa selvä basso jumputus,eli ei iskän rammsteinnin huudatus tuottanut tulosta vaan disco/pop jyrää!)
On kuulemma tullut isäänsä,joka oli nytkinyt jopa virret :D
Muuten meille ei sen kummempaa kuulu,8kk nla on keskiviikkona,sitten kuulee mittoja...
hampaita tehdään,mutta yhtään ei oo... huoh...yöt on mennyt sitten kivun ja kuumeilun takia ihan metsään... :(
[b][color=blue]Maria & Jyri (s.14.6)[/color][/b]
huomatkaa,Maria on opetellut [color=CD6600]värien käytön![/color]
Pikku-ukko piitää äidin kiireisenä ja nyt tuo aurinkokin näyttää paistavan, vaunut ja mamma ulos. kirjoittelen kuulumisia myöhemmin. t. maj & poika melkein 8kk.
Huomasin että tänne kesisten pinoonhan me ukkelin kanssa kuulumme,poju täytti viikko sitten 8kk, eli 6.6.05 syntyi. Käytiin viime viikolla lääkärissä ja painoa oli 9,4kg ja pituutta 70cm, eli ihan hyvän kokoinen käsipuntti,:).
Galluppia kehiin, imettääkö joku vielä, miten onnistuu tämän ikäisen kanssa, ja ennenkaikkea pureeko teidän pikku ihmiset??!
Meillä loppusuoralla ollaan tässä hommassa, joulukuun alussa tuli pari korvatulehdusta peräkkäin ja muutenkin oli niin paljon mielenkiintoista ympärillä ukkelin mielestä, että imetys onnistui päivällä vain kävellen (hartiat niin jumissa varmaan ettei sitä maitoakaan varmaan hirveän hyvin herunu). sitä jatkettiin kaksi kuukautta, mutta nyt ukkeli keksi että niille kahdelle alahampaalle käyttöä, ai ressi, että muuten sattuu se pureminen!!
Mä en enää uskaltanu antaa sille päivällä tissiä ku se vaan " venytteli" nänniä hampaillaan ja " nirskutteli" , HUH. yritin sanoa lujasti ei,ottaa tissin pois,ja pitää kunnon taukoja että ois oikeasti nälkäinen,mutta imetys ei onnistunut kuin silloin tällöin puoliunessa.
Niinpä meillä jäi päiväimetys, öisin poika ottaa kerran tai aamua se oikeastaan jo on, ja silloin ei yritä purra. Eli tähän se sitten jäi. Itse oisin voinu jatkaa vielä. Nyt on niin kauniit ja kiinteät tissit, ;),you know imetyksen jälkeen..
Pari viikkoa sitten oppi kaikki kerralla, konttaamaan, istumaan, pyörimään (!) seisomaan tukea vasten ja sanomaan Äittä sekä Iti, ei varmaan tarkoita vielä, mutta hokee kuitenkin ja suloisen kuuloista.
On nämä niin ihania, meidän viides lapsi, osaa jo ottaa rennosti ja nauttia enemmän, ku ei tarvi ressata joka-asiaa..
Mukavaa talvea teille muut kesikset!! kirjoitellaan kuulumisia!
Kyllä tämä meidän pinoutustahti on minulle ihan riittävän haastava! Ei millään joka päivä ehtisi kirjoitella...
Tultiin juuri 8 kk nlasta: mitat 72 cm ja 8850 kg, eli ihan keskikäyrillä mennään. Kaikki on ihanasti OK. Jouluna meilläkin oli keuhkoputkentulehdus (RS-virus?), mutta sen jälkeen on oltu terveinä. Eroahdistusta oli taas vähän havaittavissa, kun neuvolatäti oli outo kasvo (edellinen nla 2 kk sitten) ja poika kapsahti äidin kaulaan monta kertaa. Pusuttelu ja äidin naaman nuoleminen on pop.
Yöt ovat rauhoittuneet vuodenvaihteen unikoulun jälkeen, eli enää ei syödä yöllä kertaakaan, ensimmäisen kerran vasta n klo 7 aamulla. Äidin mustat silmänaluset ovat siis ehkä hieman haalentuneet... Jee! Ruokaa uppoaa poikaan hyvin, 4 x päivässä, aamupuuroa ei vielä ole otettu repertuaariin (äiti ei jaksa..), vaan aamu alkaa maidolla.
Ryömimisvauhti on ollut hurja. Ryömiminen alkoi jouluna ja nyt pari viikkoa on noustu konttausasentoon ja siinä sitten nytkytellään hassusti. (Yölläkin on pakko joskus harjoitella.) Sohvapöydän välihyllylle on kiva kiivetä ja sieltä sitten tullaan alas välillä pää edellä, kun ei muisteta ottaa käsillä vastaan. Ryömimisessä tärkeintä tuntuu olevan vauhti ja mahdollisimman ahtaista paikoista meneminen.
Hauskaahan tämä nykyään on tämä äitiysloma! Juuri olin ½ tuntia lumitöissäkin, kun poika oli (on edelleen) päiväunilla!
Voidaan voimakkaasti!
monesti käy niin että hyvällä tuurilla kerkeän lukemaan pinkan mutta en enää kirjoittamaan. siitä pitää huolen nuo kummatkin muksut. :)
Meillä sälli on nyt 7,5kk. Ryömii hurjaa vauhtia eikä oikeestaan viihdy hetkeäkään paikoillaa. Historiaa on ihanat rauhaisat aamukahvin juonnit tietsikan ääressä kun poika köllötteli lattialle lelujen kanssa. Nyt lähdetään heti tutkimaan kotia kun lattialle laskee. Yleensä suuntaakin suoraan koiran ruokakippoihin tai johtoihin. :D
Konttaamista opettelee kovasti. pääseekin jo hyvällä tuurilla melkein metrin eteenpäin mutta jalat ei vielä oikein pysy tahdissa mukana ja sitten mennään masullee. Konttaus asennossa tykkää ihmetellä leluja ja katsella siskon touhuja.
Polviseisontaankin osaa nousta ja kovasti opettelee erilaisia ääniä. Eilen syötiin iltapuuroa vähän väsyneinä ja poika hermostui ja karjui suoraa huutoa ja sekös olikin hauskaa kun äiti pelästyi. Mukavaa on myös päristellä varsinkin silloin kun on ruokaa mahdollisimman paljon suussa ja taas nauraa kun äiti suuttuu kun on ihan soseessa. :)
Piiloleikki on ihan pop. Voi sitä naurua kun äiti menee tyynyn taakse piiloon ja kysyy missä äiti? Sitten jo kurkitaan tyynyn takaa ja etsitään äitiä. Voi sitä naurun hörähdystä kun äiti löytyy. Nyt onkin ruvennut vähän enemmän nauramaan ääneen.
Ens kuun puolivälissä aloitetaan jo päivähoito. :( Olen hakenut samaan perhepäivähoitajalle paikkaa molemmille lapsille. Mulle tarjottiin töitä vanhasta harjoittelupaikasta ja näin vastavalmistuneena ajattelen että on se pakko ottaa vastaan. alunperin kyllä meinasin olla syksyyn asti kotona, mutta toivottavasti kaikki menee hyvin. TOisaalta olen todella iloinen tuosta työpaikasta ja että pääsee pois kotinurkista kun en tästä niin kamalasti ole aina nauttinut, mutta sitten olen taas äärimmäisen surullinen ja melkein paniikissa mietin miten sälli pärjää hoidossa kun on vielä niiiiiiin pieni.
Onko meidän sälli ainoa reppana kesiksistä kun aloittaa heti äitiysloman jälkeen hoidossa?
Yöt menee välillä yhdellä syötöllä, välillä riittää pelkkä tutin laitto ja välillä ei herätä kertaakaan. Mutta aamut on aikaistunut. Nyt herätään aamulla 6-7 aikaan kun ennen nukuttiin 8 asti.
shania82 ja sälli 7,5kk ja tyttö 5v.
kun sitä niin harvoin tulee tehtyä.
Meillä on kanssa 7kk-synttärin (29.6syntynyt) jälkeen opittu kaikkea mahdollista, kuten konttaamaan, istumaan ja nousemaan tukea vasten seisomaan. Se onkin nyt sitten ihan pop-juttu samoin kuin kodin ympäriajo kontaten. Ja aika peto tuosta on tulossa kun kaikkea pitää purra (kuten äitin naamaa ja kaikkien perheenjäsenien varpaita).
Kiinteät eivät meillä edelleenkään maistu hirmu hyvin vaikka yritetään niitä 3-4kertaa päivässä tarjota. Iltaruoka ja iltapuuro ovat ainoat mitä menee enemmän kuin pari lusikallista. Tissiä poika sitten jaksaakin syödä päivisin 3-5kertaa ja öisinkin vielä pari kertaa, riippuen yöstä. Yösyömisiä ollaan ruvettu pikkuhiljaa vähentämään ja se onkin alkanut sujua paremmin kun poika nukkuu omassa huoneessansa. Toisella yösyötöllä kyllä tuppaa jäämään viereen kun nukahdan aina enkä jaksa lähteä poikaa kantamaan takaisin...
Mutta eipä noilla kiinteillä minusta vielä kiirettä kun poika kasvaa ja touhuaa ja voi hyvin. Ja tuo imetys meillä ainakin vielä toimii hyvin ja näyttää maito maistuvan ja ravitsevan.
Eroahdistusta ei meillä kamalasti ole, paitsi väsyneenä välillä äiti on must ja vieraat saa suun mutruun. Tarkistuskatseita luodaan omien touhujen lomassa ja perään kontataan välillä enemmän, välillä vähemmän.
Mukavat jatkot!
Käytiin tänään ottamassa uudet mitat. Painoa oli 8,4 kg ja pituutta 69,5 cm. Meillä edelleen kaksi hammasta ja ryömimisestä ei vielä tietoa. Masun ympäri pyöritään ja peruutellaan. Istuminen sujuu tuettuna, mutta kellahduksia tulee vielä. Tisumaitoa juodaan ja kiinteistä menee ainoastaan perunaporkkana edelleen. Lihaa yritetään maistella joka päivä, mutta tyttö yökkäilee ja kaivaa käsillään ruoat pois suusta. Vadelma kaurapuuro maistuu myös ja päärynä omena sose, joten vähän on ruokavalio monipuolistunut. Yöt on edelleen tosi katkonaisia muutaman tunnin välein heräilyä. Päivisin ollaan kuitenkin touhukkaita ja iloisia. Isoveljen touhut naurattaa ja välillä jo suututtaakin ja mieltä osataan osoittaa. Vierastamista/eroahdistusta ei pahemmin ole ollut. Vauvauinnista tyttö tykkää ihan älyttömästi ja sukeltaakin jo reippaasti äidiltä isälle itsekseen työnnöllä avustettuna. Jokeltelua tulee kovalla volyymillä. Minulla vielä kaksi viikkoa lomaa ja sitten iskä jää lasten kanssa kotiin kesälomaan asti. Mukavia talvipäiviä toivotellen!
Galluppeihin. Imetän vielä n 5 kertaa vrk ja Hung up on po meilläkin sekä kolmosen mainoskatko pöllöt. Pää heiluu tytöllä aina musiikin tahdissa kivasti.
Ja muut asiat. Siis mitat jo johonkin pinoon laitoin, mutta tässä vielä: 10.5kg ja 72,3cm. Ei ole eroahdistusta täällä havaittavissa ollenkaan ja vierastuskin poissa jo. Ryömii, nousee jo kontilleen, istuu ja pä pää-tavuja tulee. Yöllä myös yksi syöttö tullut lisää. Nii ja ekat hampaat viimepäivinä. Että semmoista...
Totta kirjoittelun vähyyteen vaikuttaa varmaan meillä monilla juuri se kun nuo ylivilkkaat touhottajat pitävät äidit niin kiireisinä. Mulla meinasi äsken tulla uskonpuute, kun nukutin tyttöä viereen tunnin verran. Ihan älytöntä kääntyily leikki ja touhotus rumpaa ei edes hillinnyt tissittely vaan sen jälkeen homma jatkui. Lopulta lähin kattoo salkkarit olkkariin ja laitoin tytön pinnasänkyyn jossa hillu aikansa ja alkoi itkeä äitiä viereen. Tyttö ei nukahda kuin viereen ja vaunuihin. Sitten tissi suuhun ja uni viimein tuli:)
Päivällä vapaa-aika minulla menee kotitöitä tehden ja yliopistoon kasvatustieteen abron tutkimustyökurssia väkertäen. Eloitin töissä ollessa omaksi iloksi opiskella lisää avoimessa. Kallista on ja päässyt vähän venymään:( Viimeinen raportti kurssi ja sit enää yks tentti, jes!
Huomenna pitää taas siivota ja vääntää ruokaa... Tytölle olen jo antanut maistaa vispipuuroa, joka oli nam. Omena-raparperi kiisseliä, ihan ok, lisäsin vähän fruktoosia eli hedelmäsokeria. oikeeta kaurapuuroo annoin ekaa kertaa tänään, ei ollu mikään menestys. Oli tietty vähän kokkareista ja erimakuinen kuin jauhepuuro. Meinasin kyl nyt siirtyy norm puuroihin, kun jauheet loppuu.
Istutaan jo aika hienosti. Seisominen onnistuu kun pitää kiinni, hetkellisesti. Vielä ei osata ryömiä, kun sängyssä vahingossa:) Kaksi hienoa naskalia kimaltaa suussa, joilla on kiva purra kaikkea myös tissiä. AAuts!
Neuvola vast ens viikol, äitiä jo niiin kovin kiinnostas nuo kasvukäyrät! Mut sit tarkemmin kasvusta!
Tänään tein eka huuto.nettii ostoksen. Sininen plyyssimekko tytölle ja toisessa huudos oli vaik mitä pikku juttuu. Ei kyl tarvis yhtään lisää vaatteita kun nytkin tuntuu et niihin jo hukkuu, mut mä en näköjään voi itelleni mitään:( Toisaalta aika pieni pahe, kun ei juo, polta jne.
Hauskaa alkanutta viikkoa kaikille kesän muruille:) Ja oikein hyvää ystävänpäivää:)
Kuulostaa tutulta tuo touhu.Meilläkin kiipeillään, kirjahyllyssä on jo hampaan jäljet...Minäkään en ole missään käynyt, huomenna kirjaesittelyyn työn puolesta menossa, jos pysyisi vähän työssäkin perässä vaikka kotna olenkin vielä pitkään.
Meilläkin ollaan pieniä, ei vielään edes 7 kiloa...Kaikki ihmettelee pientä kokoa ja kovaa menoa.
Mutta kyllä äitiys on vaan niin ihanaa, oikein vasta nyt toisella kertaa osaan nauttia täysin rinnoin vauva-ajasta!