Lue keskustelun säännöt.
Mikä on kohtuullinen isovanhemman hoitoapu?
03.12.2015 |
Kysymys sekä vanhemmille että isovanhemmille: Mikä on mielestäsi kohtuullinen hoitopäivien määrä kuukaudessa tai vuodessa, minkä isovanhemmat voisivat lapsenlasten kanssa viettää? Vastaus riippuu mm. lasten lukumäärästä, joten ehkä sekin on hyvä kertoa.
Itselläni on vain yksi lapsenlapsi ja kohtuullinen hoitopäivien määrä (itselleni sopiva siis) on 1-2 pv viikossa. Yksi päivä joka viikko ja tarvittaessa vielä toisena päivänä - tai esim. viikonloppuna lauantaista sunnuntaihin, ei tosin joka viikonloppu, vaan esim. kerran kuussa. Ja näiden lisäksi pari kertaa vuodessa pidempi, esim. viikon jakso on ok.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
12 v on iloinen, kun saa yhteistä aikaa mummin kanssa joka toinen viikko muutaman tunnin, leipovat, käyvät kaupassa ja ulkoiluttavat koiria yhdessä. Kerran kesässä lapsi pääsee mummin kanssa 1-2 yöksi mökille. Lapsi nauttii tosi paljon yhteisestä ajasta mummin kanssa, myös me vanhemmat olemme kiitollisia. Mummi 54 v, uskon että tämä määrä on hänelle ok.
Tämä mummo ei taida olla enää töissä. Meillä kaikki isovanhemmat ovat vielä hyvin aktiivisesti työelämässä, joten heillä ei ole aikaa eikä voimia hoitaa lapsenlapsia. Kesällä loman aikaan ovat muutaman päivän isovanhemmillaa ja siinä se sitten on. En halua velvoittaa vanhempiani tai puolison vanhempia hoitajiksi, vaan isovanhemmilla on oma elämä ja harrastukset. Vanhanaikaista isovanhemmuutta ei enää ole, ainakaan meidän perheessä. Isovanhemmat myös matkustavat paljon vapaa-ajalla ja sekin on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhemmat ottavat osaa lasten kasvatukseen tarkalleen sen verran, kuin itse haluavat, ja lasten vanhemmat vielä sallivat (ei esim. kaikkia öitä mummolassa).
Mitään velvollisuutta ei ole hoitaa lapsenlapsia.
Itse kokisin, että lasten elämä on parasta, kun omien vanhempien lisäksi on turvalliset ja välitävät isovanhemmat.
No meidän lapset on isovanhemmilla "hoidossa" (itse lasken sen kyläilyksi enkä hoitopaikaksi) kuukaudessa keskimäärin nolla kertaa.
Isovanhemmat kyllä pyytävät lapsia heille tuon tuosta, mutta olen tosi huono vaivaamaan heitä, vaikkeivat he sitä vaivaamisena näekkään, päätellen siitä että haluaisivat näiden käydä useammin.
Olen itse kotiäitinä, ja tuntuisi hölmöltä olla kotona ihan itsekseen kun lapset ovat mummolassa. Kerran kolmessa kuukaudessa ehkä ovat siellä, olisin aina parin tunnin päästä menossa hakemaan, mutta isovanhemmat vaativat saada tuoda heidät itse kotiin kun se heille parhaiten sopii, eli paljon myöhemmin :-D
Pitäis vissiin vähän treenata sitä, että lapset pärjää mainiosti välillä ilman minuakin.
(Käydään mummolassa kyllä porukalla kylässä kerran-kaksi kuussa)
Mikä olisi sopiva hoitomäärä mielestäni? Varmaan kerran kuussa, enemmän jos on oikeasti tarve, esim vanhemman äkillinen sairastuminen tmv.
T. Äiti 24v.
Sama täällä. Arki 7 kk vauvan ja 2 v 1 kk erityisen aktiivisen taaperon kanssa on oikeasti aika rankkaa. Mieheni kanssa iltaisin meillä jää "vapaa-aikaa" 1-2 h, jona aikana pitää kuitenkin siivota sotkut, syödä vähän iltapalaa jne. Joku miniloma olisi kyllä aivan luksusta, koska parisuhteen hoitoon ei yksinkertaisesti jää ollenkaan aikaa.
Isovanhemmista ei valitettavasti ole yhtään mitään apua. Asumme ulkomailla, ja oma äitini tulee käymään noin kolme kertaa vuodessa. Hän kyllä hoitaa ruoat, eli ruoanlaittoa minun ei onneksi tarvitse miettiä silloin - kyllähän se vähän auttaa. Lapsia hän kuitenkaan ei halua hoitaa.
Anoppi taas kun tulee, niin minulla on kolminkertainen työtaakka, kun pitää hänen läskiperseensä passata - muija syö kuusi kertaa päivässä. Itse hän ei osallistu ruoanlaittoon mitenkään. Lisäksi hänelle täytyy keksiä ohjelmaa, rouvan pitää päästä shoppailemaan päivittäin, ja mieluiten vielä meidän piikkiin siinä vaiheessa kun oma tili on yllättäen tyhjä. Ruokakuluihinkaan eivät appivanhemmat osallistu niin mitenkään. Lastenhoito ei voisi vähempää kiinnostaa. "Hoitaminen" oli sitä, että pidettiin vauvaa hetki sylissä... Joo. Olen vähän katkera, myönnän. Ja anoppi itse muuten lähetti toisen poikansa kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi mummolaan asumaan ihan kokonaan. Kävi katsomassa viikonloppuisin. Että tällainen henkilö. Mutta voi kun Skypessä sitten ollan niin hyvää mummoa, ja ikävöidään niin kamalasti. Neuvoja kyllä satelee, mutta mitään käytännön apua emme ole saaneet kertaakaan.
Mutta joo, itse kysymykseen vastaus: isovanhemmat toki itse päättävät kuinka paljon haluavat auttaa lastenhoidossa. Mutta mielestäni vaikkapa 2-5 tuntia kerrallaan kerran tai kaksi kuukaudessa ei kuulosta siltä, että se nyt isovanhempia kovasti rasittaisi, mutta se olisi kultaakin arvokkaampi apu vanhemmille. Kerran tai kaksi vuodessa voisi olla toki pidempikin pätkä, jotta vanhemmat pääsisivät esim. lomalle yhdessä ilman lapsia. Itse olisin aivan uskomattoman kiitollinen, jos tuollaista apua saisin, ja voisin siitä hyvin vaikka maksaakin. Olen nyt vain jo yrittänyt tottua siihen, että pääsemme mieheni kanssa viettämään aikaa kaksin vasta sitten, kun lapset pärjäävät yksikseen. Ja se on ok - mutta täytyy sanoa, että oletin ja toivoin saavamme edes jotain apua.