Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Finlandia voittaja on saanut lähes 100.000 euroa apurahoja

Vierailija
03.12.2015 |

Ennen kuin voitti Finlandian. Eli on täysin elellyt veronmaksajien piikkiin.

Kommentit (52)

Vierailija
41/52 |
03.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtään elokuvaa ei Suomessa olisi tehty, tuskin montaa menestyskirjaakaan. Musiikkikin olisi teinien autotallibändejä.

 

Yksikään suomalainen kirjailija ei olisi pärjännyt ilman apurahoja, epäilen myös että yksikään suomalainen ammattimuusikkokaan. Muutamaa jääkiekkoilijaa lukuunottamatta tuskin urheilijakaan. Jollain sen nousevan muusikonkin on elettävä.

 

Koko suomalainen (ja kansainvälinen) lääketiede on täysin riippuvainen apurahoista.

 

Samoin kuin ylipäätään suomalaisen yliopistojärjestelmän toimivuus. Lukemattomat lehtorit ja professorit ovat aikanaan olleet apurahatutkijoita. Tieteen rahoitus perustuu nykyään enemmän julkaisujen määrään, ja näitä julkaisuja tuottavat paljon - tadaa - apurahalla työskentelevät tohtoriopiskelijat. Apurahaihmisten merkitys korostunee nyt kun yliopistoilta vielä leikataan entisestään. Ne pärjäävät, jotka onnistuvat hakemaan itse itsellensä ansionsa.

tämä on muuten apurahatutkijoiden itsepetosta. Apurahatutkijat yliopistoissa syyttävät yliopistoja hyväksikäytöstä, mutta oikeasti suurinta osaa julkaisuista (ainakaan jufo 2-3-tasolla) ei tuota apurahalla elävät väitöskirjatutkijat, vaan palkalliset tohtori- ja yliopistotutkijat. Ne, jotka ovat onnistuneet hankkimaan itselleen ikein palkkarahoituksen, ei pelkkää apurahaa, josta kilpailu kuitkin on vielä kesympää kuin esim akatemiarahoituksesta.

Sinänsä olen kuitenkin sitä mieltä, että apurahajärjestelmää tarvitaan ehdottomasti ja etttä apurahatutkijat ovat tärkeitä yliopistoille. Ihan siis vaikka ei liioiteltaisikaan. Apurahatutkijat muodostavat sen kriitisen massan, jotka ilman kovantason huippututkijoita ei synny.

Taiteen kohdalla apurahoja tarvitaan siihen(kin), että taiteen tarkoitus ei ole pelkästään viihdyttää ihmisiä, tuottaa sitä, mitä ihmiset haluavat, vaan myös herättää ihmisiä siihen, mitä nöiden olisi htarpeen ymmärtää, vaikkase olisi epåmiellyttävää, hankalaa, haastavaa ja vaatisi toimintatapojen muuttamista.

Toisaalta tieteen puolella yhtä monografian kokoista tutkimusta varten voi saada apurahaa vain kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi (paitsi väitöskirjantekijät saavat pidemmäksi, koska heidän täytyy vielä harjoitella jaovat siksi hitaampia). laura lindstedt on tehnyt tällä yhdeksällä vuodellaan kaksi kirjaa. Minusta apurahaa on niihin myönnetty aika paljon.

Vierailija
42/52 |
03.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtään elokuvaa ei Suomessa olisi tehty, tuskin montaa menestyskirjaakaan. Musiikkikin olisi teinien autotallibändejä.

 

Yksikään suomalainen kirjailija ei olisi pärjännyt ilman apurahoja, epäilen myös että yksikään suomalainen ammattimuusikkokaan. Muutamaa jääkiekkoilijaa lukuunottamatta tuskin urheilijakaan. Jollain sen nousevan muusikonkin on elettävä.

 

Koko suomalainen (ja kansainvälinen) lääketiede on täysin riippuvainen apurahoista.

 

Samoin kuin ylipäätään suomalaisen yliopistojärjestelmän toimivuus. Lukemattomat lehtorit ja professorit ovat aikanaan olleet apurahatutkijoita. Tieteen rahoitus perustuu nykyään enemmän julkaisujen määrään, ja näitä julkaisuja tuottavat paljon - tadaa - apurahalla työskentelevät tohtoriopiskelijat. Apurahaihmisten merkitys korostunee nyt kun yliopistoilta vielä leikataan entisestään. Ne pärjäävät, jotka onnistuvat hakemaan itse itsellensä ansionsa.

tämä on muuten apurahatutkijoiden itsepetosta. Apurahatutkijat yliopistoissa syyttävät yliopistoja hyväksikäytöstä, mutta oikeasti suurinta osaa julkaisuista (ainakaan jufo 2-3-tasolla) ei tuota apurahalla elävät väitöskirjatutkijat, vaan palkalliset tohtori- ja yliopistotutkijat. Ne, jotka ovat onnistuneet hankkimaan itselleen ikein palkkarahoituksen, ei pelkkää apurahaa, josta kilpailu kuitkin on vielä kesympää kuin esim akatemiarahoituksesta.

Sinänsä olen kuitenkin sitä mieltä, että apurahajärjestelmää tarvitaan ehdottomasti ja etttä apurahatutkijat ovat tärkeitä yliopistoille. Ihan siis vaikka ei liioiteltaisikaan. Apurahatutkijat muodostavat sen kriitisen massan, jotka ilman kovantason huippututkijoita ei synny.

Taiteen kohdalla apurahoja tarvitaan siihen(kin), että taiteen tarkoitus ei ole pelkästään viihdyttää ihmisiä, tuottaa sitä, mitä ihmiset haluavat, vaan myös herättää ihmisiä siihen, mitä nöiden olisi htarpeen ymmärtää, vaikkase olisi epåmiellyttävää, hankalaa, haastavaa ja vaatisi toimintatapojen muuttamista.

Toisaalta tieteen puolella yhtä monografian kokoista tutkimusta varten voi saada apurahaa vain kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi (paitsi väitöskirjantekijät saavat pidemmäksi, koska heidän täytyy vielä harjoitella jaovat siksi hitaampia). laura lindstedt on tehnyt tällä yhdeksällä vuodellaan kaksi kirjaa. Minusta apurahaa on niihin myönnetty aika paljon.

 

Huomasitko, että en väittänyt apurahatutkijoiden tuottavan suurinta osaa julkaisuista, vaan paljon julkaisuja? Lähinnä viittasin siihen, että he ovat tarpeellinen osa tuota järjestelmää eivätkä vain "kuluttamassa resursseja". Muutoin olen kanssasi samaa mieltä. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/52 |
03.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kiitospuheessaan haukkuu kaikki.

On se jännä, ettei taiteilijoiden tarvitse toimeen tullakseen tehdä työtä, josta asiakkaat haluavat maksaa, vaan elellä apurahoilla.

 

Näin kirjoittaa vain ihminen, jolle kulttuuri tarkoittaa tosi-tv-ohjelmia, artistien, ei heidän musiikkinsa, ihailemista/vihaamista jne.

 

Valtio on vuosi vuodelta vähentänyt kulttuuriapurahoja ja kulttuurin tukemista muutenkin.

Sivistysvaltiomme on siltäkin osin kuihtumassa.

 

Kerro toki, mihin tarvitaan sellaista "kulttuuria", josta kukaan  ei ole valmis vapaaehtoisesti maksamaan mitään?

 

Kerro toki, kuka on aseella uhaten pakottanut vaikkapa Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräykseen osallistuneet antamaan siihen rahojaan, jos kerran väität etteivät he tehneet sitä vapaaehtoisesti. Entä Koneen säätiö: kuka pakotti perustajan perustamaan sen omilla rahoillaan vasten tahtoaan? Jne.

Vierailija
44/52 |
03.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kiitospuheessaan haukkuu kaikki.

On se jännä, ettei taiteilijoiden tarvitse toimeen tullakseen tehdä työtä, josta asiakkaat haluavat maksaa, vaan elellä apurahoilla.

 

Näin kirjoittaa vain ihminen, jolle kulttuuri tarkoittaa tosi-tv-ohjelmia, artistien, ei heidän musiikkinsa, ihailemista/vihaamista jne.

 

Valtio on vuosi vuodelta vähentänyt kulttuuriapurahoja ja kulttuurin tukemista muutenkin.

Sivistysvaltiomme on siltäkin osin kuihtumassa.

 

Kerro toki, mihin tarvitaan sellaista "kulttuuria", josta kukaan  ei ole valmis vapaaehtoisesti maksamaan mitään?

 

Esimerkiksi monet suomalaiset hittielokuvat ja kirjat eivät olisi valmistuneet ilman tukea.

Kerro toki, minkälaista "kulttuuria" sinä kulutat.

 

Määrittele, mitä sinun kielessäsi tarkoittaa "hitti". Anna esimerkkejä hittikirjoista ja -elokuvista, jotka eivät olisi valmistuneet ilman tukea. Tavallisia lainoja ei lasketa tueksi.

Sulla ei selvästikään taida olla minkäänlaista tietoa miten kulttuurialat toimii Suomessa.

Vierailija
45/52 |
03.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kiitospuheessaan haukkuu kaikki.

On se jännä, ettei taiteilijoiden tarvitse toimeen tullakseen tehdä työtä, josta asiakkaat haluavat maksaa, vaan elellä apurahoilla.

 

Näin kirjoittaa vain ihminen, jolle kulttuuri tarkoittaa tosi-tv-ohjelmia, artistien, ei heidän musiikkinsa, ihailemista/vihaamista jne.

 

Valtio on vuosi vuodelta vähentänyt kulttuuriapurahoja ja kulttuurin tukemista muutenkin.

Sivistysvaltiomme on siltäkin osin kuihtumassa.

 

Kerro toki, mihin tarvitaan sellaista "kulttuuria", josta kukaan  ei ole valmis vapaaehtoisesti maksamaan mitään?

 

Esimerkiksi monet suomalaiset hittielokuvat ja kirjat eivät olisi valmistuneet ilman tukea.

Kerro toki, minkälaista "kulttuuria" sinä kulutat.

 

Määrittele, mitä sinun kielessäsi tarkoittaa "hitti". Anna esimerkkejä hittikirjoista ja -elokuvista, jotka eivät olisi valmistuneet ilman tukea. Tavallisia lainoja ei lasketa tueksi.

Sulla ei selvästikään taida olla minkäänlaista tietoa miten kulttuurialat toimii Suomessa.

Et siis osannut vastata.

Vierailija
46/52 |
03.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kiitospuheessaan haukkuu kaikki.

On se jännä, ettei taiteilijoiden tarvitse toimeen tullakseen tehdä työtä, josta asiakkaat haluavat maksaa, vaan elellä apurahoilla.

 

Näin kirjoittaa vain ihminen, jolle kulttuuri tarkoittaa tosi-tv-ohjelmia, artistien, ei heidän musiikkinsa, ihailemista/vihaamista jne.

 

Valtio on vuosi vuodelta vähentänyt kulttuuriapurahoja ja kulttuurin tukemista muutenkin.

Sivistysvaltiomme on siltäkin osin kuihtumassa.

 

Kerro toki, mihin tarvitaan sellaista "kulttuuria", josta kukaan  ei ole valmis vapaaehtoisesti maksamaan mitään?

 

Esimerkiksi monet suomalaiset hittielokuvat ja kirjat eivät olisi valmistuneet ilman tukea.

Kerro toki, minkälaista "kulttuuria" sinä kulutat.

 

Määrittele, mitä sinun kielessäsi tarkoittaa "hitti". Anna esimerkkejä hittikirjoista ja -elokuvista, jotka eivät olisi valmistuneet ilman tukea. Tavallisia lainoja ei lasketa tueksi.

Sulla ei selvästikään taida olla minkäänlaista tietoa miten kulttuurialat toimii Suomessa.

Et siis osannut vastata.

Vastaus on: kaikki suomalaiset elokuvat. Ja se annettiin jo tuolla aiemmin.

(t. eri)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/52 |
03.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisi varmaankin rakentavampaa siirtyä keskustelemaan Finlandiavoittajan kirjan sisällöstä.

Millaisia ajatuksia kirja sinussa herätti? Aiotteko lukea kirjan?

Mistä kirja kertoo? Huonosta hallituksesta, naiskohtaloista, mistä? Millainen on mielestäsi kirjan kieli?

Tempaisiko juoni mukaansa?

Laittoiko ajattelemaan, rakensiko sisäisesti, muuta mitä?

Kertokaa tästä kirjasta.

 

Vierailija
48/52 |
03.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yhtään elokuvaa ei Suomessa olisi tehty, tuskin montaa menestyskirjaakaan. Musiikkikin olisi teinien autotallibändejä.

 

Yksikään suomalainen kirjailija ei olisi pärjännyt ilman apurahoja, epäilen myös että yksikään suomalainen ammattimuusikkokaan. Muutamaa jääkiekkoilijaa lukuunottamatta tuskin urheilijakaan. Jollain sen nousevan muusikonkin on elettävä.

 

Koko suomalainen (ja kansainvälinen) lääketiede on täysin riippuvainen apurahoista.

Ihan sivusta kysyisin, edelliseen liittyen, jos joku sattuu tietämään, että saiko Hurriganes tai Spede Pasanen aikoinaa apurahoja omaan luovaan työhönsä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/52 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtään elokuvaa ei Suomessa olisi tehty, tuskin montaa menestyskirjaakaan. Musiikkikin olisi teinien autotallibändejä.

 

Yksikään suomalainen kirjailija ei olisi pärjännyt ilman apurahoja, epäilen myös että yksikään suomalainen ammattimuusikkokaan. Muutamaa jääkiekkoilijaa lukuunottamatta tuskin urheilijakaan. Jollain sen nousevan muusikonkin on elettävä.

 

Koko suomalainen (ja kansainvälinen) lääketiede on täysin riippuvainen apurahoista.

Ihan sivusta kysyisin, edelliseen liittyen, jos joku sattuu tietämään, että saiko Hurriganes tai Spede Pasanen aikoinaa apurahoja omaan luovaan työhönsä?

 

Apurahatutkijan ällillä kykenin googlettamaan "spede + apuraha", löytyi mm. tällainen:

 

"Seuraavaksi valmistunut elokuva Noin 7 veljestä, johon Vesa-Matti Loiri oli otettu mukaan, tuotti 200 000 markkaa voittoa. Kriitikot haukkuivat myös tämän elokuvan ja Spede pudotettiin vuosikausiksi valtion apurahojen ja tuotantotukien piiristä."

(Lähde: http://www.peda.net/verkkolehti/elimaki/kilu?m=content&a_id=32)

 

Myöhemmin jutussa mainitaan, että Spede jätettiin taas 1980-luvulla "ilman tukimarkkoja", jota vastaan hän protestoi. Kaikesta päätellen Spede on siis saanut töilleen myös erinäisiä tuotantotukia ja apurahoja.

 

 

Vierailija
50/52 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieluummin verorahat sentään johonkin rakentavaan suoritukseen ja työhön sidottuihin tukiin kuin sossun tukiin. Tietysti joku yläraja pitäisi olla apurahoissakin, pitäisi olla oletuksena että muutaman vuoden päästä ihminen voi itse elättää itsensä. Osa tuesta voisi muodostua minusta halvasta lainasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/52 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yhtään elokuvaa ei Suomessa olisi tehty, tuskin montaa menestyskirjaakaan. Musiikkikin olisi teinien autotallibändejä.

Elokuvat tehtiin Suomessa 60-luvun alkuun asti kokonaan ilman julkista tukea, mutta television tulon myötä elokuvien katsojaluvut romahtivat niin, että ilman tukea ei varsinkaan vakavampia elokuvia olisi enää voitu tuottaa, vaikka kuten täällä jo aiemmin todettiin, senkin jälkeen esim. Spede teki suurimman osan tuotannostaan omillaan. Tosin jos Spede tekisi tänä päivänä elokuvia, niin hänkin saisi siihen valtion rahaa, koska Suomen elokuvasäätiö ei priorisoi enää taide-elokuvaa, niin kuin se ennen teki. Musiikista arvioisin, että klassinen, jazz ja tällaiset kuolisivat nopeasti ilman julkista rahoitusta, mutta pop-musiikki ei nyt paljonkaan ole ollut riippuvainen valtiosta, ei myöskään iskelmä. (Iskelmänimien on vaikea saada edes valtion taiteilijaeläkettä, mikä kertoo paljon.)

Vierailija
52/52 |
04.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maailma on muuttunut, harva artisti enää elää levymyynnillä tai lipputuloilla. Sama pätee elokuva-alaan, kirjallisuuteen, jne.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä yhdeksän