Lue keskustelun säännöt.
Suomessa ei ymmärretä lapsia
03.12.2015 |
Lasten oletetaan käyttäytyvän niin kuin pikkuaikuiset. Tai pikkusuomalaiset. Ei saa olla äänekäs, ei saa näyttää liian voimakkaasti tunteita. Julkisissa paikoissa itkevää lasta mulkoillaan pahasti ja vanhemmat tuomitaan huonoiksi.
Jos itse olet niin hyvä kasvattaja niin mikset menisi ja lopettaisi lapsen itkua ja väninää? Ulkomailla vieraatkin yrittävät piristää lapsia, suomessa vaan suututaan. Jos et uskalla kohdata lasta, niin hyväksy sitten meteli. Lapset on lapsia. Heillä on sentään vielä pokkaa olla äänekkäitä ja tuoda mielipiteensä esille. Aikuistuttaan ne oppii sitten kyräilemään ja mököttämään hiljaa.
Kommentit (124)
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Missähän päin näin mahtaa olla? En ole törmännyt semmoiseen, että lapsilla ei olisi sääntöjä.
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Aika surullista ajatella, että lapsen iloisuuttakin rajoitetaan säännöillä. Jos minun lapsi ei riko mitään, eikä satuta ketään niin hän kyllä saa iloita ja riemuita ihan vapaasti. Jos jotain riemunkiljahdukset ärsyttää, niin tiedänpä vältellä sitä ihmistä. Mikään ei ole niin ahdistavaa, kuin ihminen, joka on unohtanut sen, miltä vilpitön ilo tuntuu ja miten pienistä asioista voi lapsi (ja joskus aikuinenkin) saada rajattomasti riemua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Missähän päin näin mahtaa olla? En ole törmännyt semmoiseen, että lapsilla ei olisi sääntöjä.
Ihan kaikkialla, jokapaikassa ja tilanteessa,....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Missähän päin näin mahtaa olla? En ole törmännyt semmoiseen, että lapsilla ei olisi sääntöjä.
Ihan kaikkialla, jokapaikassa ja tilanteessa,....
Joo joo. Laitapa puhelin pois ja kuuntele, mitä ope sanoo. Kuulut itsekin vielä lasten joukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen lapseton ja minua ärsyttää suunnattoman paljon siellä kaupassa riehuvien lasten vanhemmat eikä ne lapset. Liian monta kertaa näkee kuinka äiti rauhassa kerää ostoksia ja jollain ihme logiikalla olettaa että se koko kauppa on sen lapsen leikkikenttä ja muut asiakkaat lapsenvahteja.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen lapseton ja minua ärsyttää suunnattoman paljon siellä kaupassa riehuvien lasten vanhemmat eikä ne lapset. Liian monta kertaa näkee kuinka äiti rauhassa kerää ostoksia ja jollain ihme logiikalla olettaa että se koko kauppa on sen lapsen leikkikenttä ja muut asiakkaat lapsenvahteja.
Siirry nettishoppailuun, ei tarvitse kärsiä.
Ps. Missä päin näitä kaupassa riehuvia lapsia on? Mä oon asunut 17 ensimmäistä elinvuottani 15 000 asukkaan paikkakunnalla, 10 vuotta Helsingissä ja nyt 10 000 asukkaan paikkakunnalla (siinä välissä 2 vuotta ulkomailla) ja matkustellut paljon Suomessa ja ulkomailla. En ole törmännyt niin moneen kaupassa riehuvaan lapseen, että olisi jäänyt mieleen, mutta palstalapsettomien lähikaupassa ei muunlaisia asiakkaita taida ollakaan. Missä te oikein asutte? Ilmeisesti samassa paikassa kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis niin totta!Alusta loppuun!Toisissa maissa todella koitetaan piristää ja kiinnittää lastan huomio muualle jos tulee tälläisiä tilanteita..se on tavattoman hienoa ja sellaista mikä täältä puuttuu!
Edelleen lämmöllä muistan naista joka cittarissa tuli kysymään et voinko olla avuksi kun vauvani alkoi itkeä juuri kun päästiin kassalle..koitin vauva sylissä pakata ostoksiani..iloisena ja kiitollisena annoin vauvani tämän mummun syliin ja sain pakattua ostokseni..
Usein olisi ihanaa jos joku hööpöttäisi lasta vähän niin mieliharmi unohtuisi..
..ja usein ne on niitä ulkomaalaisia jotka kaupassa hymyilevät ja vaihtavat sanan lapsen kanssa..et jotain hyvää niissäkin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Missähän päin näin mahtaa olla? En ole törmännyt semmoiseen, että lapsilla ei olisi sääntöjä.
Päivittäin pk-seudulle julkisissa kulkuneuvoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Missähän päin näin mahtaa olla? En ole törmännyt semmoiseen, että lapsilla ei olisi sääntöjä.
Päivittäin pk-seudulle julkisissa kulkuneuvoissa.
Sä taidat asua aivan ei PK-seudulla kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Aika surullista ajatella, että lapsen iloisuuttakin rajoitetaan säännöillä. Jos minun lapsi ei riko mitään, eikä satuta ketään niin hän kyllä saa iloita ja riemuita ihan vapaasti. Jos jotain riemunkiljahdukset ärsyttää, niin tiedänpä vältellä sitä ihmistä. Mikään ei ole niin ahdistavaa, kuin ihminen, joka on unohtanut sen, miltä vilpitön ilo tuntuu ja miten pienistä asioista voi lapsi (ja joskus aikuinenkin) saada rajattomasti riemua.
Vaatiminen, raivohuutaminen ei ole iloisuutta. Etkä tiedä vältellä, vaikka moista latteutta nyt viljeletkin, liikkuessasi julkisilla paikoilla on todennäköisyys sille että törmäisit samaan ihmiseen saman raivovaatimishuudon aikana kovin pieni.
Sinä voit tietenkin vastata "ei mun lapsi koskaan, ei koskaan". No, sitten ne 99 muuta sadasta. Käyttäytyisivät.
Vähän samaa mieltä. Olen asunut työni takia jonkin aikaa Italiassa, ja minusta siellä lasten kanssa oli miellyttävällä tavalla paljon rennompaa. Esim. ravintoloissa Suomessa on niin vanhemmilla kuin ulkopuolisilla usein stressi kun siellä on lapsia, että kai lapset nyt jaksavat olla hiljaa ja paikoillaan, ja monien mielestä on ihan kauheaa jos joku lapsi vähän juoksentelee tai pitää ääntä. Italiassa aikuiset möykkäsivät niin kovaan ääneen, että mahtui sinne sekaan lastenkin touhujen ääni. Ihmiset vaan hymyili lempeästi katsellessaan lasten sellaisia touhuja, joista Suomessa tuomittaisiin vanhempi täysin kasvatuskyvyttömäksi tyypiksi kun ei pidä lastaan kurissa.
Muutenkin siellä jotenkin näytettiin lapsista tykkääminen avoimemmin kuin Suomessa. Alkuun jopa pidin epäilyttävänä, kun varsinkin miespuoliset saattoivat alle kouluikäistä tyttöä tulla jututtamaan tai silittämään hiuksista. Mutta aika äkkiä tajusin, että ne tekee niin kaikille lapsille, ihan koska heistä lapset on vaan suloisia ja sympaattisia olentoja, ei mistään sen hämärämmistä tarkoitusperistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis niin totta!Alusta loppuun!Toisissa maissa todella koitetaan piristää ja kiinnittää lastan huomio muualle jos tulee tälläisiä tilanteita..se on tavattoman hienoa ja sellaista mikä täältä puuttuu!
Edelleen lämmöllä muistan naista joka cittarissa tuli kysymään et voinko olla avuksi kun vauvani alkoi itkeä juuri kun päästiin kassalle..koitin vauva sylissä pakata ostoksiani..iloisena ja kiitollisena annoin vauvani tämän mummun syliin ja sain pakattua ostokseni..
Usein olisi ihanaa jos joku hööpöttäisi lasta vähän niin mieliharmi unohtuisi..
Toisissa maissa lapsia omat vanhemmat myös pitävät kovassa kurissa. Eli on ihan normaalia saada korvapuusti tai näpsäytys. Tietenkin noissa maissa sivulliset suhtautuvat paremmin lapsiin, kun näkevät, että lapsia yritetään kasvattaa ja opettaa huomioimaan muut ihmiset.
Äänekkäällä ihmisellä ei ole enemmän tunteita kuin hiljaisella, yleensä aivan päinvastoin. Se, että lapsi tottuu huutamaan ja meluamaan, ei tarkoita sitä, että hänellä olisi lupa esittää tunteitaan enemmän kuin hiljaisilla.
Se, että osaa tunnistaa tunteensa, ei poissulje sitä, että lapsi kasvatetaan ottamaan huomioon myös muiden tunteet ja muut ihmiset, eikä vellomaan itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen lapseton ja minua ärsyttää suunnattoman paljon siellä kaupassa riehuvien lasten vanhemmat eikä ne lapset. Liian monta kertaa näkee kuinka äiti rauhassa kerää ostoksia ja jollain ihme logiikalla olettaa että se koko kauppa on sen lapsen leikkikenttä ja muut asiakkaat lapsenvahteja.
Siirry nettishoppailuun, ei tarvitse kärsiä.
Ps. Missä päin näitä kaupassa riehuvia lapsia on? Mä oon asunut 17 ensimmäistä elinvuottani 15 000 asukkaan paikkakunnalla, 10 vuotta Helsingissä ja nyt 10 000 asukkaan paikkakunnalla (siinä välissä 2 vuotta ulkomailla) ja matkustellut paljon Suomessa ja ulkomailla. En ole törmännyt niin moneen kaupassa riehuvaan lapseen, että olisi jäänyt mieleen, mutta palstalapsettomien lähikaupassa ei muunlaisia asiakkaita taida ollakaan. Missä te oikein asutte? Ilmeisesti samassa paikassa kuitenkin?
En ole siirtymässä nettikauppoihin sen takia että joku ei osaa pitää lapsillaan rajoja vaan minä osaan ihan itse sanoa asiasta jos leikit menee yli vaikka kuinka se vuoden äiti/isä vetäisi herneen nenään. Se nyt ei sinulle kuulu missä minä asun mutta toki kadehdin tuuriasi jos sinulle ei ole koskaan sattunut sellaista kohdalle
Hauskaa kun jotkut ,ilmeisesti lapsettomat yhdistävät heti lapsen iloisuuden ja avoimuuden raivoon ja kiukkuun..kyllä lapsien täytyy saada olla iloisia ja äänekkäitä eikä se aina ole raivoa tai kiukkua..
Aika harvassa on ne lapset jotka raivoavat ja huutavat..kyllä se on yleensä ihan tavalliset lasten äänet ja meuhkaaminen sitä mikä ihmisiä ärsyttää..
Eikä siinä mitään mutta aloituksessakin taisi olla puhe siitä että täällä kulttuuri erilainen ja lapsia kartetaan ja vieroksutaan siinä missä muualla lapsiin suhtaudutaan huomattavasti avoimemmin!
Täh? Itsellä on kyllä ihan päinvastaiset kokemukset: ulkomailla lapset käyttäytyvät huomattavasti paremmin kuin Suomessa (Keski-Eurooppa ja Aasia, toisaalta jenkeissä olen törmäännyt julkisilla paikoilla riehuviin lapsiin). Mutta kyllähän nyt kilttejä ja hyvin käyttäytyviä lapsia on paljon mukavampikin vieraan ihmisen jututtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niin totta!Alusta loppuun!Toisissa maissa todella koitetaan piristää ja kiinnittää lastan huomio muualle jos tulee tälläisiä tilanteita..se on tavattoman hienoa ja sellaista mikä täältä puuttuu!
Edelleen lämmöllä muistan naista joka cittarissa tuli kysymään et voinko olla avuksi kun vauvani alkoi itkeä juuri kun päästiin kassalle..koitin vauva sylissä pakata ostoksiani..iloisena ja kiitollisena annoin vauvani tämän mummun syliin ja sain pakattua ostokseni..
Usein olisi ihanaa jos joku hööpöttäisi lasta vähän niin mieliharmi unohtuisi..
Toisissa maissa lapsia omat vanhemmat myös pitävät kovassa kurissa. Eli on ihan normaalia saada korvapuusti tai näpsäytys. Tietenkin noissa maissa sivulliset suhtautuvat paremmin lapsiin, kun näkevät, että lapsia yritetään kasvattaa ja opettaa huomioimaan muut ihmiset.
Äänekkäällä ihmisellä ei ole enemmän tunteita kuin hiljaisella, yleensä aivan päinvastoin. Se, että lapsi tottuu huutamaan ja meluamaan, ei tarkoita sitä, että hänellä olisi lupa esittää tunteitaan enemmän kuin hiljaisilla.
Se, että osaa tunnistaa tunteensa, ei poissulje sitä, että lapsi kasvatetaan ottamaan huomioon myös muiden tunteet ja muut ihmiset, eikä vellomaan itsessään.
Sulla nyt tuntuu olevan joku lapsuuden trauma.Sille ei kukaan voi mitään että joku lapsi on hiljaisempi kuin toinen mutta jos minun lapseni on avoin ja iloinen ja sun lapsi hiljainen ja ujo ja sisäänpäin vetäytyvä ei se tarkoita että minun lapseni pitäisi olla hiljaa ja pelokas siksi että sinun lapsesi on..
Kyllä lapset saa olla iloisia ja onnellisia ja innoissaan!Ja toivoisin todella että suomessa suhtautuminen lapsiin olisi toisenlaista..
Jo lapsien omissa jutuissa lasta rajoitetaan ja käsketään olla hiljaa ja käyttäytyä kuin aikuinen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Aika surullista ajatella, että lapsen iloisuuttakin rajoitetaan säännöillä. Jos minun lapsi ei riko mitään, eikä satuta ketään niin hän kyllä saa iloita ja riemuita ihan vapaasti. Jos jotain riemunkiljahdukset ärsyttää, niin tiedänpä vältellä sitä ihmistä. Mikään ei ole niin ahdistavaa, kuin ihminen, joka on unohtanut sen, miltä vilpitön ilo tuntuu ja miten pienistä asioista voi lapsi (ja joskus aikuinenkin) saada rajattomasti riemua.
Vaatiminen, raivohuutaminen ei ole iloisuutta. Etkä tiedä vältellä, vaikka moista latteutta nyt viljeletkin, liikkuessasi julkisilla paikoilla on todennäköisyys sille että törmäisit samaan ihmiseen saman raivovaatimishuudon aikana kovin pieni.
Sinä voit tietenkin vastata "ei mun lapsi koskaan, ei koskaan". No, sitten ne 99 muuta sadasta. Käyttäytyisivät.
Mistä sinä tuon vaatimisen ja raivohuutamisen revin? Puhuin ilosta ja riemunkiljahduksista. Vai onko sinulle ne sama asia? Kun lapsi pitää meteliä, se automaattisesti raivohuutaa ja vaatii? Entä jos se tekee sitä kiikussa, kikattaa ja nauraa sydämensä pohjasta? Juu, raivohuutamista on. Ei mitään kontrollia.
Taisi sinulta puuttua ne lapsena ne rajat, kun et malta edes sen vertaa keskittyä, että luet viestin ajatuksella, vaan alat heti raivohuutamaan ;)
Olen samaa mieltä, mutta toisaalta iso osa suomalaisista ei ole oppinut tulemaan toimeen aikuistenkaan kanssa. Mutta Suomessa "oikeanlaisen ihmisen" ikähaarukka on kyllä hirveän kapea. Suunnilleen 25-50-vuotiaat kuuluvat normaali-ihmisiin, muut ovat ikänsä takia suomalaisten mielestä erityisryhmiin kuuluvia.