En usko miten vielä 2000-luvullakin voi mennä näin.
Olen vasta nyt nuorena aikuisena huomannut miten jokaisen juhlapyhän takana on joukko naisia häärimässä,suunnittelemassa, hankkimassa lahjoja, kokkaamassa ja tiskaamassa. Samaan aikaan miehet naureskelevat olohuoneessa suunnittelematta mitään. (näin hieman karrikoiden)
Jo alakouluikäisenä minua pyydettiin huolehtimaan tiskaamisesta ja siivoamisesta, sillä aikaa kun veli ja isä pitää hauskaa olohuoneessa uusien lahjojen parissa. Silloin hommaan vasta totuteltiin ja äiti ja isoäiti hoisivat suurimmat hommat. Nykyään vanhempana vastuun kasvaessa kuitenkin tiedän jo etukäteen viettäväni koko joulun keittiössä tiskatessa ja toisten jälkiä keräillessä.
Ja tiedän vielä tekeväni kaiken vapaaehtoisesti! Jos en tätä työtä tee, niin se jää nykyään avioeron jälkeen yksin vanhalle mummille. Äitini ei siis enää ole meitä auttamassa.
Viimeksi kun olin keittiössä häärinyt taas vaihteeksi yhden juhlan ajan, veljeni sattui kävelemään ohi. Nämä olivat suuremmat sukujuhlat ja tiskejä oli siis todella paljon ja pyysin ohimennen veljeäni auttamaan tiskien kuivaamisessa.
Vastaus oli: "Emmää nyt naisten hommia rupee tekemää". Tämä tuli kaikenlisäksi vielä epäuskoisten naurahdusten kera. Veljeni on siis yksinasuva aikuinen mies joka omassa kodissaan huolehtii erittäin hyvin tiskeistä ja siisteydestä.
Onko tämä näin vain meidän suvussamme vai onko muidenkin suomalaisten perheiden juhlapyhät vielä tänäkin päivänä hiljaa keittiössä tekevien naisten pyörittämiä. Väsyttää vain ajatuskin joulusta, jossa rentoutumisen sijaan tulen olemaan ilmainen Catering ja siivouspalvelu.
Anteeksi romaanista ja anteeksi myös siitä jos tämä oli kovin itsestäänselvää asiaa monelle naiselle. Minä jotenkin vain tasa-arvon harhakuvassa kasvaneena ajattelin, että nykypäivänä olisi jo erilaista.
Kiitos kuitenkin kaikille äideille ja isille, jotka näitä hienoja hetkiä pyörittävät!
T. Väsynyt taustalla häärijä
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Muijat ny ain valittaa niinku olis joku isoki homma
Ain se toise tekemä työ nii vähäselt tuntu.
Meillä isäni siivosi ja siivoaa yhä joulusiivouksen ja tekee käytännössä kaiken muun mutta ruokia ei. Ne hoitaa sitten äitini, tätini ja minä kahden siskoni kanssa. Veljeni ja yksi siskoistani ei ole koskaan tehneet mitään yhteisen hyvän vuoksi, vaikka olen heitä yrittänyt patistaa jo vuosia, tosin veljeni osallistuu nykyään maksamispuoleen, sisko ei siihenkään.
Allekirjoitan tuon ilmiön ja tunnistin sen verrattain nuorena jo lapsuudenperheessäni. Kun itse aloin seurustelemaan ja muutimme parin vuoden jälkeen yhteiseen kotiin, olin jopa hieman hämmästynyt siitä, että erilaisessa perhekulttuurissa kasvaneelle avomiehelleni oli aivan päivänselvä asia, että mies osallistuu kodinaskareisiin arkena ja juhlana ihan siinä missä nainenkin. Meille on kehittynyt mieltymysten kautta kyllä työnjako, mutta minuuteissa mitaten homma menee aika tasan.
Jotenkin erityisen elävästi muistan meidän sisarusten (meitä on yhteensä kolme) syntymäpäivät lapsuudessani. Silloin kutsuttiin aina kahville mummit ja serkut, sellainen pieni ydinporukka, ei mitään suureellisia kekkereitä. Toki lastenkutsut pidettiin myös. Isä ei tehnyt kirjaimellisesti MITÄÄN koko juhlien eteen ja asetelma oli just sellainen aloittajankin kuvaama, että iskä katselee lökövaatteissa sohvalla formuloita kun äiti vahtii samaan aikaan kakkupohjaa, vatkaa kermavaahtoa, tekee munavoita ja isä sieltä huutaa, että onko paita jo silitetty.
Joulun suhteen sama homma. Ruuanvalmistukseen isä ei osallistunut millään tavalla, joku vuosi äiti ehdotti yhden ei-niin-suositun perinneruuan jättämistä pois joulupöydästä ja siihen tuli vastaukseksi vaan, että kyllähän sitä nyt jouluna pitää olla. Kyse ei siis ollut pelkästään siitä, että äiti itse tahtoi ottaa paljon vastuuta ja tehdä ylihienoja juhlia, pikemminkin rima oli aika matalalla verrattuna moniin tuttuihin perheisiin.
Meillä menee kotona samallailla. Omille lapsille opetan kyllä erillain.
Kyllä tämä minustakin on harmillisen yleistä. Olen itse parikymppinen nainen ja sekä omassa että monissa kaverien perheissä tytöt on pienestä pitäen opetettu laittamaan astiat ruoan jälkeen tiskikoneeseen, olemaan juhlissa apuna ym. Pojat sen sijaan nousee heti pöydästä ja lähtee tekemään mitä huvittaa.
Tällaisen kasvatuksen tuloksena esim. erään hyvän ystäväni veli ei vielä aikuisenakaan yksinkertaisesti osaa siivota. Uskomatonta mutta totta. Tyttöystävätkin kyllästyvät aina lopulta olemaan piikoina ja häipyvät, mutta tyyppi ei vain osaa tarttua toimeen. Eli tuollainen paapominen ei ole vahingollista pelkästään naisille, jotka joutuvat tekemään siivoustyöt, vaan myös niille miehille, jotka eivät opi perusasioita kodinhoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Aika turhaa valitusta...
Jos itse tykkäät tehdä kaiken itse, ei se tarkoita, että jokainen haluaa raataa muiden edestä.
Meillä ei ole noin. Lapsuudessani äiti suoritti joulua, minä en ole siihen samaan mennyt mukaan. Jouluruokana on sitä, mitä viitsin sinä vuonna kokeilla, mies saa huolehtia kinkusta. Tiskikone hoitaa astiat ja jouluhullu tytär koristelun. Kukaan ei koe olevansa uhri eikä kenenkään tarvitse tehdä mitään, mitä ei oikeasti halua. Enkä todellakaan aattona asetu reporankana sohvalle valittamaan, miten kamalan väsynyt olen, että muilla olisi ihania joulumuistoja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä minustakin on harmillisen yleistä. Olen itse parikymppinen nainen ja sekä omassa että monissa kaverien perheissä tytöt on pienestä pitäen opetettu laittamaan astiat ruoan jälkeen tiskikoneeseen, olemaan juhlissa apuna ym. Pojat sen sijaan nousee heti pöydästä ja lähtee tekemään mitä huvittaa.
Tällaisen kasvatuksen tuloksena esim. erään hyvän ystäväni veli ei vielä aikuisenakaan yksinkertaisesti osaa siivota. Uskomatonta mutta totta. Tyttöystävätkin kyllästyvät aina lopulta olemaan piikoina ja häipyvät, mutta tyyppi ei vain osaa tarttua toimeen. Eli tuollainen paapominen ei ole vahingollista pelkästään naisille, jotka joutuvat tekemään siivoustyöt, vaan myös niille miehille, jotka eivät opi perusasioita kodinhoidosta.
Olen myös parikymppinen ja samanlaista kaavaa olen nähnyt myös oman tuttavapiirini parisuhteissa. AP
Meillä on juuri tuollaista. Ongelma myös kyllä osittain tiedostetaan, ja sen takia suurimpiin juhliin nykyään tulee pitopalvelu. Muuten käy niin, että usein juhlakalun läheisin perheenjäsen (= usein äiti) viettää koko juhlan hikisenä keittiössä (rippijuhlat, kastejuhlat, ylioppilasjuhlat, häät).
Jouluna ei ole pitopalvelua. Silloin naiset tekee hommat ja koettaa jonkin verran käskyttää miehiä (jotta kaikki tulisi kuntoon), jotka taas hangoittelevat ainakin hiukan vastaan.
Turha jauhaa uhriutumisesta, se on todella ilkeää, koska sitten jos nämä "uhriutujat" eivät hoitaisi hommaa, samat jauhajat valittaisivat, kun ei "missään" naiset viitsi enää tehdä itse ruokia, vaan pöytään lätkäistään joku eines, joulunakin. Saati sitten jos kukaan ei tekisi mitään. Joulua ei yksinkertaisesti vain olisi. Eikä mitään perinteitä. Ainoastaan samaa kaljankiskontaa ja netissä roikkumista.
Elämässä pitää olla kokokohtia.
Sama täällä. Lisähauskana on se, että kun ole aikani häärinyt keittiössä ja alan kattaa pöytää, ukko käy toteamasas tilanteen ja huutelemassa kaikki pöytään. Siinä vaiheessa totean, että voi peruuttaa sen kutsunsa, koska mitään ei ole vielä valmiina. Sen sijaan että auttaisi asiassa, menee olkkariin odottamaan, että valmistuu.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä nähnyt näitä perheitä, joissa yksi jos toinen vaatii, että pitää ehdottomasti olla sitä ja tätä, perinteet velvoittaa ja samalla ois niin hienoa uusiakin trendejä kokeilla - kiitos vaan sulle Joku Toinen joka teet kaiken työn, minä kun en ole käsistäni kätevä.
Aapeen sijalla kutsuisin sen mummon omaan kotiini joulunviettoon ja jättäisin muut leikkimään keskenään.
Tämä olisi hyvä idea! mummikin saisi levähtää hiukan!
ei ap
Noo, suurin osa tuosta jouluhössötyksestä on naisten itsensä aikaansaamaa. Kannattaa hössöttää vähemmän ja keskittyä olemiseen. Sinne kyökkiin ehtii palata joulun jälkeenkin. Kinkut ja rosollit voi ostaa valmiina.
t. mies
Mulla on se "etu", että en ole kovin fiksoitunut joulunviettoon. Mies on innokkaampi meillä tekemään joulua. Yhdessä suunnittelemme miten paljon kunakin vuonna panostetaan, mitä syödään, paljonko koristellaan.
Jos mies ei halua kokata tai koristella, minulle se sopii, koska en nyt niin joulusta perusta muutenkaan.
Koska olen kuitenkin mukava ja yhteistyöhaluinen ihminen, en jätä kaikkea valmistelua miehen harteille, vaan osallistun itsekin.
Te laiskat loismiehet, ottakaa minusta oppia! Ken rakastaa, ei jätä kaikkia hommia toisen tehtäväksi.
Opetin pojilleni, että jokainen saa tehdä juuri sellaisen joulun kuin haluaa. Jos se hössötys ei innosta, niin siihen ei tarvitse osallistua. Miniät valittavat, kun puolisot eivät osallistu ja minä kysyn joka kerta, että kumpi teistä haluaa rosollia/hammasharjalla puhdistetut jalkalistat/itsetehtyä sinappia. Se, joka ne tahtoo, toteuttaa toiveensa ihan itse. Jos jollekin riittää jouluksi sauna ja kinkku, niin miksi täytyy toisen mieliksi väsätä viittä lajia kalaruokia, joita ei kukaan edes syö?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä? Olla hiljaa ja alistua paikkaansa? Vai jättää koko joulu yksin vanhan isoäidin vastuulle. En halua mitenkään "uhriutua", mutta mielelläni ottaisin vastaan vähän apua.
Eikö vanhaa isoäitiä jo voisi kutsua / hakea joulua viettämään jonkun muun kotiin, niin ettei hänen enää tarvitsisi sitä järjestää?
Vierailija kirjoitti:
Noo, suurin osa tuosta jouluhössötyksestä on naisten itsensä aikaansaamaa. Kannattaa hössöttää vähemmän ja keskittyä olemiseen. Sinne kyökkiin ehtii palata joulun jälkeenkin. Kinkut ja rosollit voi ostaa valmiina.
t. mies
Kyse kun ei ole pelkästään joulusta, vaan kokonaisvaltaisesta ilmiöstä ja kasvatustyylistä, jonka johdosta miehet tottuvat pääsemään aina valmiiseen pöytään ilman että sen eteen täytyy tehdä mitään itse. Kyllä ainakin minun sukulaismieheni vaikuttavat nauttivan sukujuhlista ja niiden antimista, mutta kummasti ne on naiset jotka hoitavat sekä kaikki juhlavalmistelut että siivoamisen. Ja jos ja kun tällainen asenne on arkielämässäkin läsnä, niin eipä ole kovin hauska olla tuollaisen miehen vaimo tai tyttöystävä.
Ja vielä lisäyksenä edelliseen (38), että jos ei kukaan koskaan yhtään hössöttäisi, niin ei olisi mitään juhlapyhiä. Kaikki olisi vaan sitä samaa arkea ja makaroonilaatikkoa ja telkkaria.
Vierailija kirjoitti:
Voi sua marttyyri ressukkaa.
Kuule kun ne kotityöt nyt vaan kuuluu naisille, siis kodeissa joissa on MIEHIÄ.Ei siinä sen kummallisempaa.
Terveisiä vaan sinne kivikaudelle.
Meillä miehet osallistuu ihan samallalailla kuin naisetkin siivoukseen ja ruuanlaittoon.
Jos kerta ei ole mikää iso homma, miehet voi kait sen tehä.