Miksi miehet eivät ymmärrä sanatonta viestintää?

Uliuli.

Sinun pitäisi nyt opetella sanomaan "ei" ja "lopeta tuo heti".

Jotkut on huonoja lukemaan sanattomia viestejä. Sitä en ymmärrä, edes näin naisena, miksi pitää lähetellä vain niitä sanattomia viestejä, jos huomaa, ettei toinen tajua. Eikö pääsisi vain helpommalla, kun heti avaisi suunsa ja kertoisi mitä tarkoittaa. Eikö joihinkin ihmisiin ole rakennettu sen vertaa tutkaa, että tajuaa vaihtaa viestintätapaansa, jos yritetty viestintä ei toimi?

Mulla ei pahemmin ole mitään kommunikaatiovaikeuksia miesten kanssa, mutta mulla onkin tapana sanoa mitä tarkoitan, eikä odottaa, että toinen osaa lukea ajatukseni rivien väleistä ja eleistä tai pikkusormen asennosta. Helpottaa kommunikointia molempien sukupuolien kanssa, kaikissa yhteyksissä.

Miksi naiset eivät voi sanoa suoraan jos heillä on joku ongelma?

Toki aina voi myös sanoa suoraan "ei", "mene pois" tai "näpit irti", jos tuntuu ettei porukka osaa lukea rivien välistä.

Vierailija kirjoitti:

Enkä siis tarkoita mitään "miksi miehet ei osaa lukea ajatuksia", vaan ihan ilmiselviä tilanteita. Muutama esimerkki lähiajoilta omasta elämästäni:

1. Istun junassa arkivaatteissa, katselen ikkunasta ulos ja kuuntelen musiikkia. Näen vieraan miehen lähestyvän ja alan korostetusti säätämään biisiä soittimestani ja katsomaan uutisia puhelimestani niin, että mies taatusti näkee. Mies istuu viereen ja alkaa hymyillen heitellä jutun aiheita. Ignoroin miehen ja keskityn entistä kovemmin uutiseen Lähi-Idän tilanteesta. Mies nojailee kohti edelleen maireasti jutustellen kunnes minun on pakko ottaa kuuloke pois korvaltani ja vastata hänelle.

2. Istun alkuillasta (klo 17-18) lasillisella. Olen yksin pöydässä, josta näkee suoraan ovelle. En ole ottanut mitään katsekontaktia yhteenkään juottolan muista asiakkaista, ja vilkuilen vuorotellen kännykkääni ja vuorotellen ovelle yhä tuskastuneempana. Sokeakin näkee, että odotan sovittua seuraa, mutta jostain ponkaisee mies, joka lupaa kysymättä istuu minua vastapäätä ja alkaa pokailla. Eikä ymmärrä, miksi annan yksitavuisia vastauksia ja vilkuilen hänen olkansa yli ovelle.

3. Joudun surkeiden sattumusten seurauksena nukkumaan yhden yön eksäni vieressä työvuorojeni välissä. Mies ei ole puhunut minulle saati koskenut puoleen vuoteen. Viimeinen keskustelumme oli aiheesta "tuletko hakemaan loputkin roinasi, vai heitänkö tunkiolle?". Yöllä mies alkaa (edelleen puhumatta mitään) kutitella, lääppiä ja tunkea lusikka-asentoon aivan kuin olisimme edelleen yhdessä. Ei ymmärrä lopettaa, kun kiskon peittoani tiukemmin ympärilleni, käännyn niin ettei hän voi koskea mihin juuri koski, ja olen koko ajan jännittyneempi ja kireämpi. Ymmärtää vasta, kun nousen pois ja otan oikein puhelimen vessareissulle mukaan. Takaisin tullessani mies on käpertynyt loukkaantuneena omaan reunaan sänkyä. WTF?

Eikö miehiin vaan ole sisäänrakennettu mitään tutkaa siitä, jos naisella on henkinen piikkilanka-aita ympärillään jo valmiiksi?

Ongelma näyttäisi olevan siinä että elämäsi onkin itse asiassa ranskalainen taide-elokuva. Pyydä jotakuta dubbaamaan se suomeksi niin alkaa sujua.

No ilmiselvästikään eivät noissa tilanteissa ymmärrä. Käsittämätöntä minustakin. Mutta yhtä ihmeellistä minusta on se, ettei voi sitten käyttää sitä sanallista viestintää jos vaikka menisi paremmin perille, vaan pitää kiemurella vaivaantuneena että "no eikö se nyt jo tajuais lopettaa". Mitä jos avaisit suusi?

Niin, monestihan joudun ihan suoraan sitten sanomaankin, mutta miksi miehet tarvii sen rautalangasta vääntämisen? Ja monesti jos sanoo suoraan, eivät usko ja yrittävät kovemmin tai loukkaantuvat verisesti. -ap

Yhyy, miehet lähestyy!

Yhyy, miehet eivät lähesty!

Edelleenkään miehet eivät ole ajatustenlukijoita.

Ne on vaan niin yksinkertaisia. Kaiken takana on vaan pilkun saanti.

Esimerkiksi mä olin menossa eilen nukkumaan klo 22.30 ja sanoin miehelleni että 'tuletko viereeni nukkumaan?'. Mies sanoi, että sitte tehdään temput jos tulen. Sanoin, että olen tosi väsynyt tänään ja haluaisin vain nukkua ja olisi kuva jos tulisit viereeni, luet vaikka lehteä sängyssä jos sua ei nukuta.

Mies sanoi, että en mä sit tule sun viereen kun kuitenkin rupee vaan tekemään mieli pillua. Menin sitten yksin nukkumaan ja mies jäi roikkumaan nettiin. Ikää meillä molemmilla 40v, ja ihan perus lapsiperhe ollaan.

Onko tuo mieheni käytös normaalia teistä? Mulle tuli itselle fiilis että mies suostuu viereen vain jos saa pillua, mutta läheisyys ilman seksiä on turhaa. Ei me siis enempää aiheesta juteltu, tuli vaan aika esineellistetty tunne itselle.

Kun olin nuorempi, yritin itsekin luovia itseni epätoivotuista lähetymis-/lähentelytilanteista yrittämällä väistää vastapuolta juuri tuollaisilla keinoilla, joita kuvailet. Näin jälkeenpäin ajatellen sitä koetti vain olla liian kiltti noissa tilanteissa, ettei kukaan ns. menettäisi kasvojaan tai joutuisi itse vielä sivullistenkin huomion kohteeksi, jos tilanteen joutuisi pukemaan sanoiksi huomauttamalla toiselle, että "tämä ei nyt tunnu mukavalta, lopeta". Näin vanhempana ja itsevarmempana minulla ei ole mitään ongelmaa sanoa suoraan ja jämäkästi, että ei kiinnosta, en halua seuraa, älä koske minuun tms. Tällöin viesti on selkeä ja menee perille ilman sen kummempaa tilanteen pitkittymistä. 

Vierailija kirjoitti:

Ne on vaan niin yksinkertaisia. Kaiken takana on vaan pilkun saanti.

Esimerkiksi mä olin menossa eilen nukkumaan klo 22.30 ja sanoin miehelleni että 'tuletko viereeni nukkumaan?'. Mies sanoi, että sitte tehdään temput jos tulen. Sanoin, että olen tosi väsynyt tänään ja haluaisin vain nukkua ja olisi kuva jos tulisit viereeni, luet vaikka lehteä sängyssä jos sua ei nukuta.

Mies sanoi, että en mä sit tule sun viereen kun kuitenkin rupee vaan tekemään mieli pillua. Menin sitten yksin nukkumaan ja mies jäi roikkumaan nettiin. Ikää meillä molemmilla 40v, ja ihan perus lapsiperhe ollaan.

Onko tuo mieheni käytös normaalia teistä? Mulle tuli itselle fiilis että mies suostuu viereen vain jos saa pillua, mutta läheisyys ilman seksiä on turhaa. Ei me siis enempää aiheesta juteltu, tuli vaan aika esineellistetty tunne itselle.

Ei kuulosta  kovin hyvältä kumppanilta :( Oma mieheni tulee tuollaisessa tilanteessa mielellään viereen halailemaan, hänen mielestään läheisyys ja hellyys on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Yhyy, miehet lähestyy!

Yhyy, miehet eivät lähesty!

Edelleenkään miehet eivät ole ajatustenlukijoita.

Ajatuksia ei osaa kukaan lukea, mutta elekielen tulkinta kuuluu ihan normaaleihin sosiaalisiin taitoihin.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin nuorempi, yritin itsekin luovia itseni epätoivotuista lähetymis-/lähentelytilanteista yrittämällä väistää vastapuolta juuri tuollaisilla keinoilla, joita kuvailet. Näin jälkeenpäin ajatellen sitä koetti vain olla liian kiltti noissa tilanteissa, ettei kukaan ns. menettäisi kasvojaan tai joutuisi itse vielä sivullistenkin huomion kohteeksi, jos tilanteen joutuisi pukemaan sanoiksi huomauttamalla toiselle, että "tämä ei nyt tunnu mukavalta, lopeta". Näin vanhempana ja itsevarmempana minulla ei ole mitään ongelmaa sanoa suoraan ja jämäkästi, että ei kiinnosta, en halua seuraa, älä koske minuun tms. Tällöin viesti on selkeä ja menee perille ilman sen kummempaa tilanteen pitkittymistä. 

Juuri näin. Ja itse asiassa tilanne on usein lopulta molemmille vähemmän nolo, kun kieltäytymisen tekee heti asiallisesti eikä pitkitä tilannetta.

Vähän kuin joku tarjoaisi kahvia ja sitten yrittäisi eleillä saada toisen tajuaamaan, ettei nyt halua kahvia. Molemmille vaivaannuttava tilanne: Toista häiritsee, kun toinen ei tajua ja toinen on hämmentynyt, kun ei tajua miksi toiselta ei saa selkeää vastausta halusiko se kahvia vai ei ja jälkikäteen nolottaa, kun tajuaa, että olisi pitänyt tajuta. Helpompi sanoa heti kättelyssä ystävällisesti: "Ei kiitos, en halua kahvia."

t. 3

Vierailija kirjoitti:

Ne on vaan niin yksinkertaisia. Kaiken takana on vaan pilkun saanti.

Esimerkiksi mä olin menossa eilen nukkumaan klo 22.30 ja sanoin miehelleni että 'tuletko viereeni nukkumaan?'. Mies sanoi, että sitte tehdään temput jos tulen. Sanoin, että olen tosi väsynyt tänään ja haluaisin vain nukkua ja olisi kuva jos tulisit viereeni, luet vaikka lehteä sängyssä jos sua ei nukuta.

Mies sanoi, että en mä sit tule sun viereen kun kuitenkin rupee vaan tekemään mieli pillua. Menin sitten yksin nukkumaan ja mies jäi roikkumaan nettiin. Ikää meillä molemmilla 40v, ja ihan perus lapsiperhe ollaan.

Onko tuo mieheni käytös normaalia teistä? Mulle tuli itselle fiilis että mies suostuu viereen vain jos saa pillua, mutta läheisyys ilman seksiä on turhaa. Ei me siis enempää aiheesta juteltu, tuli vaan aika esineellistetty tunne itselle.

Sinä olet  niin haluttava miehesi silmissä ettei pysty pitämään sylissä/lusikassa ilman kiihottumista. Sinä torjut hänen rakkaudenosoituksen jo ennaltaehkäisevästi, lyttäät siis hänen itsetuntoa, ja syytät häntä samalla esineellistämisestä ja läheisyyden puuttesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on vaan niin yksinkertaisia. Kaiken takana on vaan pilkun saanti.

Esimerkiksi mä olin menossa eilen nukkumaan klo 22.30 ja sanoin miehelleni että 'tuletko viereeni nukkumaan?'. Mies sanoi, että sitte tehdään temput jos tulen. Sanoin, että olen tosi väsynyt tänään ja haluaisin vain nukkua ja olisi kuva jos tulisit viereeni, luet vaikka lehteä sängyssä jos sua ei nukuta.

Mies sanoi, että en mä sit tule sun viereen kun kuitenkin rupee vaan tekemään mieli pillua. Menin sitten yksin nukkumaan ja mies jäi roikkumaan nettiin. Ikää meillä molemmilla 40v, ja ihan perus lapsiperhe ollaan.

Onko tuo mieheni käytös normaalia teistä? Mulle tuli itselle fiilis että mies suostuu viereen vain jos saa pillua, mutta läheisyys ilman seksiä on turhaa. Ei me siis enempää aiheesta juteltu, tuli vaan aika esineellistetty tunne itselle.

Ei kuulosta  kovin hyvältä kumppanilta :( Oma mieheni tulee tuollaisessa tilanteessa mielellään viereen halailemaan, hänen mielestään läheisyys ja hellyys on tärkeää.

onhan se rasittavaa halailla sängyssä nukkuvaa naista jos itseä ei nukuta yhtään..

t:miehinen mies

Oletteko oikeasti sitä mieltä, että tuon kaltaiset tilanteet vaativat miehiltä ajatustenlukua? -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhyy, miehet lähestyy!

Yhyy, miehet eivät lähesty!

Edelleenkään miehet eivät ole ajatustenlukijoita.

Ajatuksia ei osaa kukaan lukea, mutta elekielen tulkinta kuuluu ihan normaaleihin sosiaalisiin taitoihin.

Kaikilla ei ole "normaalit" sosiaaliset taidot, mutta heidänkin kanssaan meidän on pärjäiltävä. Ihan kuten kaikki ihmiset eivät ole "normaalipituisia", "normaaliälykkäitä" tai "normaalipainoisia". Lisäksi sosiaalisiin viesteihin ei ole täydellistä sanakirjaa, vaan ne vaihtelevat ihmisryhmien välillä, ihan kantasuomalaistekin, joten näissä voi tulla senkin vuoksi väärinymmärryksiä. Jos elekieli olisi kovin erehtymätön kommunikointitapa, emme tarvitsisi olleenkaan sanoja "ei", "kyllä", "haluan" jne. Elekielen epätäydellisyydestä kertonee sekin, että useimpien lasten ensimmäisiä sanoja on "ei".

t. 3

Vierailija kirjoitti:

Oletteko oikeasti sitä mieltä, että tuon kaltaiset tilanteet vaativat miehiltä ajatustenlukua? -ap

Se vaatii sosiaalista älyä ja elekielen ymmärtämistä, mutta sen suhteen meidän ihmisten taidot ovat erilaisia. Lisäksi ihmiset käyttävät elekieltä eri tavalla, joten sen lukeminen ei ole aina niin helppoa kuin luulisi.

t. 3

Vierailija kirjoitti:

Niin, monestihan joudun ihan suoraan sitten sanomaankin, mutta miksi miehet tarvii sen rautalangasta vääntämisen? Ja monesti jos sanoo suoraan, eivät usko ja yrittävät kovemmin tai loukkaantuvat verisesti. -ap

Pidä ryhti hyvänä, katso suoraan silmiin ja sano kantasi selkeällä ja tiukalla äänepainolla, ilman mitään selittelyjä. "Minua ei kiinnosta. Voisitko mennä pois?" Epävarma olemus ikävä kyllä yllyttää vain tiettyjä tyyppejä, jotka eivät tajua mitään hienovaraita vinkkejä. Siis sama asenne käyttöön, mitä käytetään koirien koulutuksessa. (En siis nyt viittaa siihen, että miehet olisivat mielestäni koiria! Suurin osa tuntemistani miehistä on fiksuja ja mukavia :) )