Mitä tekisit, jos kohtaisit elämäsi suuren rakkauden

Vierailija kirjoitti:

kun olet naimisissa? Seuraisitko sydäntäsi vai toimisitko järjellä? Vaikuttaisiko lapset ratkaisuun?

Yrittäisin järjellä miettiä,onko se uusi tosiaan elämäni suuri rakkaus vai olenko vain taas reagoinut nykyisen parisuhteen ongelmiin ihastumalla johonkin toiseen.En tosin ole vielä naimisissa,mutta olen aina ajatellut että jos vihkikaavassa luvataan rakastaa myötä-ja vastoinkäymisissä,pitäisi myös tarkoittaa mitä sanoo.Tuollainen rakastuminen varattuna ollessa olisi varmaankin juuri sellainen vastoinkäyminen,josta pitäisi vain päästä yli.Jos olisi lapsia,kyllä ne vaikuttaisivat,olisivat iso syy jäädä siihen avioliittoon.

Kohtasin jopa kahdesti (sama henkilö, väliä lähes  parikymmentä vuotta). Molemmilla kerroilla naimisissa toisaalla.

Ensimmäisellä kerralla molemmat erosimme tahoillamme mutta typerän väärinkäsityksen ja riidan takia välimme katkesivat yllättäin. Rakkaus ja intohimo oli järisyttävää ja lähes ahdistavaa, emme osanneet puhua asioista emmekä selvittää tuota riitaa vaan katosimme toistemme elämästä täysin.

Vuosia myöhemmin tapasimme sattumalta uudelleen ja tunteet ja intohimo oli kaikki tallella. Se oli todella upeaa ja kamalaa huomata, olimmehan onnellisesti parisuhteissa toisaalla. Hetken olimme valmiit taas kerran jättämään kaiken olemassaolevan taaksemme toistemme takia mutta kuukausien miettimisen jälkeen palasimme kumpikin takaisin "kotiin". Kolhittuina, haavoilla mutta päätöksessämme varmoina. Meistä kumpikaan ei ole enää koskaan entisensä, tulen aina suremaan sitä mitä meiltä jäi saamatta vaikka oma elämä onkin todella hyvä ja rakastan miestäni suuresti. Ja tiedän että toinen miettii samaa

Ei ole mahdollista, koska olen jo avioliitossa elämäni suuren rakkauden kanssa <3.

Miestäni ei voi kukaan voittaa, ei ole mahdollista.

up

Up

Jos oisin naimisissa, niin se ois jo kohdattu. Muuten en olis mennyt naimisiin.

Väitän, että moni menee naimisiin, vaikkei ole kohdannut Elämänsä Suurta Rakkautta!

Jäisin avioliittoon ja unohtaisin sen suuren rakkauden. Minä olen avioliitossa kunnes kuolema erottaa, tuntuipa siltä tai ei, kun kerran olen niin luvannut. Ainoastaan erittäin vakavat syyt kuten väkivalta avioliitossa tai toistuva pettäminen voisivat saada minut eroamaan. Omien tunteiden ailahtelut ja ihastumiset ei - sellaiset torjun pois sillä, että muistutan itseäni että olen luvannut olla mieheni kanssa yhdessä kunnes kuolema erottaa. 

Paras kaveri valitsi sen suuren rakkauden. 2v ja 4v lapsi jäi isälleen. Upeaa, ihanaa, täydellistä huumaa kesti 6 kk. Sen jälkeen kaverini rahat oli loppu, nenä murtunut ja työpaikka mennyt.

Mieluummin tasainen turvallinen arki kuin musta kuilu.

Mieheni on ainoa suuri rakkauteni. Ihastuksia on tullut ja mennyt, mutta ei mitään tuon kaltaistakaan. Ei koskana pitäisi sanoa koskaan, mutta en kyllä usko että on edes mahdollista kohdata ihmistä, joka voisi mitenkään kolahtaa kovemmin kuin puolisoni ja olisi niin täydellisen hyvä ja yhteensopiva kumppani kaikilta osa-alueilta. Lottovoiton todennäköisyydet. Ja lottovoittohan tämä onkin!

Vierailija kirjoitti:

Jäisin avioliittoon ja unohtaisin sen suuren rakkauden. Minä olen avioliitossa kunnes kuolema erottaa, tuntuipa siltä tai ei, kun kerran olen niin luvannut. Ainoastaan erittäin vakavat syyt kuten väkivalta avioliitossa tai toistuva pettäminen voisivat saada minut eroamaan. Omien tunteiden ailahtelut ja ihastumiset ei - sellaiset torjun pois sillä, että muistutan itseäni että olen luvannut olla mieheni kanssa yhdessä kunnes kuolema erottaa. 

Lisään vielä, että en usko mihinkän yhteen elämän suureen rakkauteen. Jos kokisin että kohtaan sellaisen rakkauden, tajuaisin että se on vain ihastuminen. Olen minä parikin kertaa ihastunut parisuhteessa ollessa, mutta niin ne on menneet ohi kun ei ole sallinut itsensä mitenkään toteuttaa eikä edes ajatella niitä ihastumisia. Minusta elämän rakkaus on se, johon sitoutuu ja josta tekee rakkauden itselleen. 

Vierailija kirjoitti:

kun olet naimisissa? Seuraisitko sydäntäsi vai toimisitko järjellä? Vaikuttaisiko lapset ratkaisuun?

Ainahan se on "elämän suuri rakkaus" kun antaa asioiden ajautua sellaiseen jamaan.