Lue keskustelun säännöt.
Kuinka huonoja graduja olette lukeneet/kirjoittaneet? Kertokaa vähän
26.11.2015 |
Omakaan ei varsinaisesti hyvä ole, siksi kaipaan lohdutukseksi kuulla, että voisi läpi mennä.
Itse luin yhtä 2008 hyväksyttyä yhteiskuntatieteellistä gradua, jossa teoriaosuus oli sinänsä ihan hyvä, mutta se tutkimus! Ei oltu kerrottu tutkimuskysymyksiä, eikä metodia. Tekstiaineisto oli, ja sitä lähinnä kuvailtiin, tyyliin "tässä osiossa sitten puhuttiin tällaista, ja oli tällainen ja tällainenkin näkemys" aina osioittain, ne osiot siis olivat jo aineistossa valmiiksi olevat kappaleet. Ei tuota ei voi edes sanoa analyysiksi. Vissiin seula tiukentunut sittemmin? Vaikea uskoa, että meidän aineessa nyt tuollainen menisi läpi.
Kommentit (44)
En viitsi linkata tänne erästä verkosta löytyvää gradua, jonka kirjoittaja on yhdistellyt tajunnanvirtaa ja pitkiä suoria lainauksia eri verkkosivuilta käyttämättä lainausmerkkejä. Kirjoittaja on siis esittänyt myös täysin kopioidun tekstiosuuden omanaan. Lisäksi asettelut ovat kuin jostain runoteoksesta, ja kirjoitusvirheitä on jokaisella sivulla useita. Pahinta tässä tajunnanvirta-runoteoksessa on se, että siinä ei ole tutkittu mitään itse, vaan referoitu alan perusteoksia alusta loppuun hyvin suurpiirteisesti.
Kyseessä ei ole taiteen alan gradu tai muutenkaan tarkoituksellisesti poikkeuksellinen gradu. Ei ole vain osattu valita lähestymistapaa ja pohjustaa sitä teorialla, asettaa tutkimuskysymystä tai tutkimuskysymyksiä, hankkia ja tiedostaa tutkimusaineistoa, selostaa menetelmää (jota ei ole), tehdä mitään johtopäätöksiä (ei tietenkään, kun ei ole mitään tutkittukaan), eikä viitata asianmukaisesti lähteisiin, referoida omin sanoin tai merkitä suoria lainauksia asianmukaisesti. Lähdeluettelo on sekalainen ja teosten nimet ja tekijät sinne päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, juuri tällaista! lisääkin saa esittää. Missään nimessä en halua suoria linkkejä, ei mielestäni ole kivasti tehty kirjoittajaa kohtaan, jos aletaan julkisesti repostella. Ei se gradu niin vakavaa ole, ja hyväksyttyjä töitä ilmeisesti ovat.
ap
Vierailija kirjoitti:
En viitsi linkata tänne erästä verkosta löytyvää gradua, jonka kirjoittaja on yhdistellyt tajunnanvirtaa ja pitkiä suoria lainauksia eri verkkosivuilta käyttämättä lainausmerkkejä. Kirjoittaja on siis esittänyt myös täysin kopioidun tekstiosuuden omanaan. Lisäksi asettelut ovat kuin jostain runoteoksesta, ja kirjoitusvirheitä on jokaisella sivulla useita. Pahinta tässä tajunnanvirta-runoteoksessa on se, että siinä ei ole tutkittu mitään itse, vaan referoitu alan perusteoksia alusta loppuun hyvin suurpiirteisesti.
Kyseessä ei ole taiteen alan gradu tai muutenkaan tarkoituksellisesti poikkeuksellinen gradu. Ei ole vain osattu valita lähestymistapaa ja pohjustaa sitä teorialla, asettaa tutkimuskysymystä tai tutkimuskysymyksiä, hankkia ja tiedostaa tutkimusaineistoa, selostaa menetelmää (jota ei ole), tehdä mitään johtopäätöksiä (ei tietenkään, kun ei ole mitään tutkittukaan), eikä viitata asianmukaisesti lähteisiin, referoida omin sanoin tai merkitä suoria lainauksia asianmukaisesti. Lähdeluettelo on sekalainen ja teosten nimet ja tekijät sinne päin.
Tästä tulee mieleen myös koululla on väliä. Ei työnantajistakaan kaikki arvosta jotain pelleyliopiston paperia yhtä paljon kuin sitä sinun käymäsi koulun maisterinpaperia :)
Joskus törmäsin Helsingin yliopistolta jossain s-tieteessä tehtyyn graduun, jonka aiheena oli Helsinkiin 2000-luvun alkupuolella rantautunut kahvilakulttuuri. Ystävän kanssa harmiteltiin, että ei oltu itse tajuttu, että siinä Wayne's Coffeessa ja Dropissa hengaillessa olisi voinut samalla tehdä "tieteellistä tutkimusta". Muistaakseni gradu oli kyllä ihan hyvin kirjoitettu.
Lueskelin YTHS:n odotushuoneessa opettajankoulutuslaitoksen graduja, jotka oli jätetty käytävään odottamaan siirtoa kellariin tai johonkin muuhun hautapaikkaan.
Tästä on jo aikaa, mutta oikein hyvin jäi muutenkin melko alkeellisesta pinosta mieleen gradu, joka koski eka- ja tokaluokkalaisten käsityksiä uskonnosta. Ensimmäiset viitisentoista sivua olivat suoria lainauksia lähdeteoksista. Lainauksia oli vain aseteltu peräkkäin eivätkä ne liittyneet toisiinsa mitenkään paitsi aihepiiriltään. Oma analyysi oli muutaman sivun pituinen, kirjoitusvirheitä ja surkeita virkerakennelmia sisältävä selostus, jossa esiteltiin graduntekijän pitkä kokemus uskonnonopettajana, kohdehenkilöt ja näiden koulu sekä haastattelututkimuksessa esitetyt kysymykset. Haastattelut oli nauhoitettu ja purettu tekstiksi, joka käsitti alle 60-sivuisesta gradusta kolme neljännestä.
Kaikki haastattelut graduntekijän ja kunkin oppilaan kesken menivät suurin piirtein näin:
- No mitä sinulle jäi tämän talven tunneista mieleen?
- No tota (yskii) ei oikeen mitään -- jääny, mulle
- Mutta kyllähän sinä (mainitsee oppilaan nimen) muistat -- Jeesuksen etkös muista?
- (tauko) en mutta joo -- siinä oli se -- aasi
- Miltä se Jeesus näytti?
- Joo (yskii) viitta oli -- sillä (niistää)
Johtopäätöksenä oli se, että lapset muistivat kaikenlaista uskonnon tunneista. Arvosanaa en muista, mutta koska gradu oli sidottu ja kansissa, kai se oli hyväksyttykin. Olen nähnyt pari vuotta sitten samankaltaisen, erittäin hataran gradun, jonka oli tehnyt myös jonkin maakuntaopiston johtoportaan jäsen reilusti yli viisikymppisenä. Ilmeisesti on ollut kyse siitä, että tutkinto on pitänyt saada kasaan työpaikan säilymiseksi. Mutta mikä on itse yliopiston tekosyy sille, että tällaisia graduja hyväksytään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus törmäsin Helsingin yliopistolta jossain s-tieteessä tehtyyn graduun, jonka aiheena oli Helsinkiin 2000-luvun alkupuolella rantautunut kahvilakulttuuri. Ystävän kanssa harmiteltiin, että ei oltu itse tajuttu, että siinä Wayne's Coffeessa ja Dropissa hengaillessa olisi voinut samalla tehdä "tieteellistä tutkimusta". Muistaakseni gradu oli kyllä ihan hyvin kirjoitettu.
Ihan ok aihe moneltakin kannalta, ei mitään vikaa. En ihan ymmärtänyt, miksi tämä on tässä ketjussa, jos gradukin oli ihan hyvin kirjoitettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi linkata tänne erästä verkosta löytyvää gradua, jonka kirjoittaja on yhdistellyt tajunnanvirtaa ja pitkiä suoria lainauksia eri verkkosivuilta käyttämättä lainausmerkkejä. Kirjoittaja on siis esittänyt myös täysin kopioidun tekstiosuuden omanaan. Lisäksi asettelut ovat kuin jostain runoteoksesta, ja kirjoitusvirheitä on jokaisella sivulla useita. Pahinta tässä tajunnanvirta-runoteoksessa on se, että siinä ei ole tutkittu mitään itse, vaan referoitu alan perusteoksia alusta loppuun hyvin suurpiirteisesti.
Kyseessä ei ole taiteen alan gradu tai muutenkaan tarkoituksellisesti poikkeuksellinen gradu. Ei ole vain osattu valita lähestymistapaa ja pohjustaa sitä teorialla, asettaa tutkimuskysymystä tai tutkimuskysymyksiä, hankkia ja tiedostaa tutkimusaineistoa, selostaa menetelmää (jota ei ole), tehdä mitään johtopäätöksiä (ei tietenkään, kun ei ole mitään tutkittukaan), eikä viitata asianmukaisesti lähteisiin, referoida omin sanoin tai merkitä suoria lainauksia asianmukaisesti. Lähdeluettelo on sekalainen ja teosten nimet ja tekijät sinne päin.
Tästä tulee mieleen myös koululla on väliä. Ei työnantajistakaan kaikki arvosta jotain pelleyliopiston paperia yhtä paljon kuin sitä sinun käymäsi koulun maisterinpaperia :)
Tämähän se juuri huolestuttaakin. Olen pitänyt omaa yliopistoani maineeltaan hyvänä, mutta niinpä vain läpi pääsee tuollaisia sepustuksia. Ilmeisesti rahoituspolitiikalla ja tarkastajan löperyydellä on osuutta asiaan.
Tuosta edellä kertomastani gradusta tiedän sen verran, että opiskelija itse painosti hyväksyttämään sen nopeasti, kun hänellä oli kuulemma kiire valmistua ja saada paperi jotain virkaa varten. Kovan hiillostukseen ja tärkeäksi tekeytymisen tuloksena on sitten hyväksytty sata sivua skeidaa oppineisuuden osoituksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon tehnyt ihan paskan gradun. Aihetta ehdotti vähän höperö proffa, jolla oli tapana tehdä lähes filosofisluontoisia teoreettisia artikkeleita, vaikka oppiaine olikin tietojärjestelmätiede. Hän esitteli mulle tällaisen ideansa, ns. voileipämallin, ja minäpä tein siitä sitten gradun soveltaen sitä tietyn toimialan tietojärjestelmiin ja niiden kehittämiseen.
Koko homma oli ihan täyttä paskaa. Se malli vaikutti siltä että idea on tullut känni- tai happopäissään, ja soveltaminenkin oli väkinäistä. Kun kyselin vinkkejä proffalta, hän kehotti juoda inspiraatioks pullon punaviiniä ja antaa näppäimistön laulaa. Sillä menetelmällä sainkin jaaritusta tuotettua riittävän määrän, ja lopulta gradun valmiiksi .Läpi se meni, vaikka olikin täyttä sitä itseään. Eihän gradu lopulta ole kuin näyte siitä että osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Lueskelin YTHS:n odotushuoneessa opettajankoulutuslaitoksen graduja, jotka oli jätetty käytävään odottamaan siirtoa kellariin tai johonkin muuhun hautapaikkaan.
Tästä on jo aikaa, mutta oikein hyvin jäi muutenkin melko alkeellisesta pinosta mieleen gradu, joka koski eka- ja tokaluokkalaisten käsityksiä uskonnosta. Ensimmäiset viitisentoista sivua olivat suoria lainauksia lähdeteoksista. Lainauksia oli vain aseteltu peräkkäin eivätkä ne liittyneet toisiinsa mitenkään paitsi aihepiiriltään. Oma analyysi oli muutaman sivun pituinen, kirjoitusvirheitä ja surkeita virkerakennelmia sisältävä selostus, jossa esiteltiin graduntekijän pitkä kokemus uskonnonopettajana, kohdehenkilöt ja näiden koulu sekä haastattelututkimuksessa esitetyt kysymykset. Haastattelut oli nauhoitettu ja purettu tekstiksi, joka käsitti alle 60-sivuisesta gradusta kolme neljännestä.
Kaikki haastattelut graduntekijän ja kunkin oppilaan kesken menivät suurin piirtein näin:
- No mitä sinulle jäi tämän talven tunneista mieleen?
- No tota (yskii) ei oikeen mitään -- jääny, mulle
- Mutta kyllähän sinä (mainitsee oppilaan nimen) muistat -- Jeesuksen etkös muista?
- (tauko) en mutta joo -- siinä oli se -- aasi
- Miltä se Jeesus näytti?
- Joo (yskii) viitta oli -- sillä (niistää)
Johtopäätöksenä oli se, että lapset muistivat kaikenlaista uskonnon tunneista. Arvosanaa en muista, mutta koska gradu oli sidottu ja kansissa, kai se oli hyväksyttykin. Olen nähnyt pari vuotta sitten samankaltaisen, erittäin hataran gradun, jonka oli tehnyt myös jonkin maakuntaopiston johtoportaan jäsen reilusti yli viisikymppisenä. Ilmeisesti on ollut kyse siitä, että tutkinto on pitänyt saada kasaan työpaikan säilymiseksi. Mutta mikä on itse yliopiston tekosyy sille, että tällaisia graduja hyväksytään?
No mutta hienoa, että oli vääntänyt gradun kasaan vaikeasta aineistosta. Lasten haastatteleminen ei välttämättä ole mitään helppoa eikä joka aineisto ole sellainen jännä josta saa jänniä tuloksia. Nostan hattua että raapi gradun kasaan, eikä masentunut ja vaihtanut aihetta, vaikka varmaankin näytti että nää haastattelut on ihan p-stä.
Yliopistolla on omat kriteerinsä läpipääsyyn, ei kaikkien gradujen tarvitse olla hyviä. Viisikymppisille maakuntaopiston johtoportaan jäsenille on ihan samat kriteerit kuin muillekin, ei niiden tarvitse olla yhtään parempia päästäkseen läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon tehnyt ihan paskan gradun. Aihetta ehdotti vähän höperö proffa, jolla oli tapana tehdä lähes filosofisluontoisia teoreettisia artikkeleita, vaikka oppiaine olikin tietojärjestelmätiede. Hän esitteli mulle tällaisen ideansa, ns. voileipämallin, ja minäpä tein siitä sitten gradun soveltaen sitä tietyn toimialan tietojärjestelmiin ja niiden kehittämiseen.
Koko homma oli ihan täyttä paskaa. Se malli vaikutti siltä että idea on tullut känni- tai happopäissään, ja soveltaminenkin oli väkinäistä. Kun kyselin vinkkejä proffalta, hän kehotti juoda inspiraatioks pullon punaviiniä ja antaa näppäimistön laulaa. Sillä menetelmällä sainkin jaaritusta tuotettua riittävän määrän, ja lopulta gradun valmiiksi .Läpi se meni, vaikka olikin täyttä sitä itseään. Eihän gradu lopulta ole kuin näyte siitä että osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä.
Hienoa, että kuitenkin teit gradun! Itsekin saan luultavasti huonon arvosanan ja se riittää minulle. En halua että tähän luetellaan gradujen aiheet ja otsikot ja nimet niin että kaikki voivat googlata miten huonon gradun sekin Maija Maijanen teki. Haluan vain kuulla, että huonokin voi mennä läpi ja minullakin on mahdollisuuksia :)
ap
Juu, ei kannata stressata siitä, onko gradun sisältö erityisen ansiokas ja kiinnostava yhtään kenenkään mielestä. Siteeraukset ja referoinnit pitäisi kuitenkin hallita, lähdeluettelo olla kunnossa ja tekstikin mielellään kohtuullisen hyvää yleiskieltä. Ei liene haittaa siitäkään, että etenee aiheessa jokseenkin johdonmukaisesti.
Oma mielipiteeni on, että mieluummin vähän nafti gradu kunhan se on rakenteellisesti kunnossa, napakka ja yhtenäinen, kuin eri suuntiin pursuileva yli satasivuinen sekava työ, johon on piristykseksi ja lukijan vakuuttamiseksi lisätty alkeellista ja turhaa tilastografiikkaa. Turhaa on esim. esittää miesten ja naisten osuuksia piirakkamallilla, kun se ei tuo mitään lisäarvoa lukuihin 40 % ja 60 %. Tilastografiikkaa kannattaa käyttää vain silloin, kun se havainnollistaa asiaa paremmin kuin lukujen/suhteiden ilmaiseminen numeroin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei kannata stressata siitä, onko gradun sisältö erityisen ansiokas ja kiinnostava yhtään kenenkään mielestä. Siteeraukset ja referoinnit pitäisi kuitenkin hallita, lähdeluettelo olla kunnossa ja tekstikin mielellään kohtuullisen hyvää yleiskieltä. Ei liene haittaa siitäkään, että etenee aiheessa jokseenkin johdonmukaisesti.
Oma mielipiteeni on, että mieluummin vähän nafti gradu kunhan se on rakenteellisesti kunnossa, napakka ja yhtenäinen, kuin eri suuntiin pursuileva yli satasivuinen sekava työ, johon on piristykseksi ja lukijan vakuuttamiseksi lisätty alkeellista ja turhaa tilastografiikkaa. Turhaa on esim. esittää miesten ja naisten osuuksia piirakkamallilla, kun se ei tuo mitään lisäarvoa lukuihin 40 % ja 60 %. Tilastografiikkaa kannattaa käyttää vain silloin, kun se havainnollistaa asiaa paremmin kuin lukujen/suhteiden ilmaiseminen numeroin.
Kiitos :) Itse olen ajatellut, että gradussani on puutteita, mutta sentään kerron selvästi mitä tutkin, miksi ja mistä näkökulmasta, tutkimuskysymykset, aineiston ja metodit. Lähteet on kunnossa (ellei ole sattunut huolimattomuusvirheitä). Muuten onkin sitten aika kamala, mutta toivottavasti nyt menisi läpi, edes huonoimmalla arvosanalla.
Omani. Tarkoituksena oli ainoastaan saada gradu valmiiksi ja hyväksytyksi, joten sisältö oli todella kevyt tieteelliseltä kannalta, vaikka kaikki muotoseikat olivatkin kunnossa. En aikonut tehdä aiheesta jatkotutkimusta, joten en nähnyt mitään syytä käyttää kuukausikaupalla aikaa paremman gradun tekemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei kannata stressata siitä, onko gradun sisältö erityisen ansiokas ja kiinnostava yhtään kenenkään mielestä. Siteeraukset ja referoinnit pitäisi kuitenkin hallita, lähdeluettelo olla kunnossa ja tekstikin mielellään kohtuullisen hyvää yleiskieltä. Ei liene haittaa siitäkään, että etenee aiheessa jokseenkin johdonmukaisesti.
Oma mielipiteeni on, että mieluummin vähän nafti gradu kunhan se on rakenteellisesti kunnossa, napakka ja yhtenäinen, kuin eri suuntiin pursuileva yli satasivuinen sekava työ, johon on piristykseksi ja lukijan vakuuttamiseksi lisätty alkeellista ja turhaa tilastografiikkaa. Turhaa on esim. esittää miesten ja naisten osuuksia piirakkamallilla, kun se ei tuo mitään lisäarvoa lukuihin 40 % ja 60 %. Tilastografiikkaa kannattaa käyttää vain silloin, kun se havainnollistaa asiaa paremmin kuin lukujen/suhteiden ilmaiseminen numeroin.
Kiitos :) Itse olen ajatellut, että gradussani on puutteita, mutta sentään kerron selvästi mitä tutkin, miksi ja mistä näkökulmasta, tutkimuskysymykset, aineiston ja metodit. Lähteet on kunnossa (ellei ole sattunut huolimattomuusvirheitä). Muuten onkin sitten aika kamala, mutta toivottavasti nyt menisi läpi, edes huonoimmalla arvosanalla.
Jos ilmaisu on selkeää ja lähdeviittaukset kunnossa, niin tuskin saat huonointa mahdollista arvosanaa. Se varataan näille, jotka eivät itsekään tiedä mitä ovat tutkineet.
Olisi mielenkiintoista aikanaan kuulla arvosanasi ainakin suuntaa-antavasti, esim. että "ei huonoin mahdollinen" tai "parempi kuin odotin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei kannata stressata siitä, onko gradun sisältö erityisen ansiokas ja kiinnostava yhtään kenenkään mielestä. Siteeraukset ja referoinnit pitäisi kuitenkin hallita, lähdeluettelo olla kunnossa ja tekstikin mielellään kohtuullisen hyvää yleiskieltä. Ei liene haittaa siitäkään, että etenee aiheessa jokseenkin johdonmukaisesti.
Oma mielipiteeni on, että mieluummin vähän nafti gradu kunhan se on rakenteellisesti kunnossa, napakka ja yhtenäinen, kuin eri suuntiin pursuileva yli satasivuinen sekava työ, johon on piristykseksi ja lukijan vakuuttamiseksi lisätty alkeellista ja turhaa tilastografiikkaa. Turhaa on esim. esittää miesten ja naisten osuuksia piirakkamallilla, kun se ei tuo mitään lisäarvoa lukuihin 40 % ja 60 %. Tilastografiikkaa kannattaa käyttää vain silloin, kun se havainnollistaa asiaa paremmin kuin lukujen/suhteiden ilmaiseminen numeroin.
Kiitos :) Itse olen ajatellut, että gradussani on puutteita, mutta sentään kerron selvästi mitä tutkin, miksi ja mistä näkökulmasta, tutkimuskysymykset, aineiston ja metodit. Lähteet on kunnossa (ellei ole sattunut huolimattomuusvirheitä). Muuten onkin sitten aika kamala, mutta toivottavasti nyt menisi läpi, edes huonoimmalla arvosanalla.
Jos ilmaisu on selkeää ja lähdeviittaukset kunnossa, niin tuskin saat huonointa mahdollista arvosanaa. Se varataan näille, jotka eivät itsekään tiedä mitä ovat tutkineet.
Olisi mielenkiintoista aikanaan kuulla arvosanasi ainakin suuntaa-antavasti, esim. että "ei huonoin mahdollinen" tai "parempi kuin odotin".
Voin toki raportoida tähän ketjuun jos suinkin muistan, tosin siihen mennee vielä jokunen kuukausi. Muista itse seurata ketjua :D
viesti 16 :n kirjoittaja oli siis ap.
Tää keskustelu möllötti ekalla sivulla kuin tilauksesta mulle! Juuri nimittäin pakenin omaa graduahdistusta tänne keskustelemaan.
Itselle tulee huonosta gradusta ekana mieleen yksi, joka tuli vastaan muutama viikko sitten. Menin siis katsomaan saman laitoksen opiskelijan gradusta, jos löytäisin apua yhteen lähdeviitekysymykseeni. Vain huomatakseni, ettei työhön ollut merkitty lähteitä yhtään ohjeiden mukaisesti. Osa lähteistä jopa selvästi puuttui kokonaan - oli tyyliin kaksi kappaletta tekstiä ilman ainuttakaan lähdeviitettä, vaikka teksti käsitteli taustateoriaa eikä siis ollut esimerkiksi omaa pohdintaa.
"Tästä tulee mieleen myös koululla on väliä. Ei työnantajistakaan kaikki arvosta jotain pelleyliopiston paperia yhtä paljon kuin sitä sinun käymäsi koulun maisterinpaperia :)" Niinpä. Mutta oikeasti minua pelottaa, ettei opiskelu vuosien jälkeen omalla tulevalla maisterin tutkinnolla ole rumasana -väliä. Minä jään sivuun,kun kuka tahansa voidaan valita työpaikkaan, jota haen ja johon pääsemiseen vielä hetki sitten uskoin,olevan hieman enempi mahdollisuuksia ja siten tutkinnon suorittamisestani olisi jotain hyötyäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus törmäsin Helsingin yliopistolta jossain s-tieteessä tehtyyn graduun, jonka aiheena oli Helsinkiin 2000-luvun alkupuolella rantautunut kahvilakulttuuri. Ystävän kanssa harmiteltiin, että ei oltu itse tajuttu, että siinä Wayne's Coffeessa ja Dropissa hengaillessa olisi voinut samalla tehdä "tieteellistä tutkimusta". Muistaakseni gradu oli kyllä ihan hyvin kirjoitettu.
Ihan ok aihe moneltakin kannalta, ei mitään vikaa. En ihan ymmärtänyt, miksi tämä on tässä ketjussa, jos gradukin oli ihan hyvin kirjoitettu?
Hyvin kirjoitetulla tarkoitin lähinnä sujuvasti kirjoitettua, ei kirjoitusvirheitä ja tekstikin kulki. Ei mulle kyllä ihan auennut sen tieteellinen arvo. Mitä ei tietysti gradussa kauheasti tarvitse olla. Ihmisten tarkkailu kahvilassa olisi kyllä ollut paljon leppoisampaa, kuin yrittää ymmärtää kaavaa ja vielä käyttää sitä luovasti omassa kandityössä. Tätä tuskaillessa kun törmäsin tuohan kahvilatutkimukseen.
Yhden tosi surkean englanninkielisen copy-paste -gradun olen lukenut, muitakin huonoja olen nähnyt, mutta tämä on jäänyt mieleen. Lähdeviitteet pääasiassa hyvin puutteelliset, joitain sekalaisia lähteitä oli referoitu runsaasti ja niistä poimittuja ajatuksia ei kuitenkaan oltu pohdittu sen kummemmin. Paljon perustelemattomia mielipiteitä, lähdekritiikki olematonta, lähteinä sekalaisia nettisivuja ja ties mitä kaupallisia sivustoja. Kuvia ja taulukoita otettu netistä ilman lähdeviitteitä, linkki ehkä hyvällä säkällä survaistu jonnekin lähdeluetteloon. Johtopäätöksissä suurin piirtein haukuttiin pystyyn ne firmat, joille oli lähetetty kyselykaavake, mutta eivät olleet vastanneet siihen ja kyselyyn vastanneita kehuttiin avoimiksi ja fiksuiksi. Lopputuloksena maisterin paperit, kyseessä ulkomaalainen yliopisto. Siinä vähän jo mietitytti, että oliko mitään järkeä puurtaa hyvän arvosanan saanutta gradua, kun paljon vähemmälläkin irtoaa suunnilleen samat paperit.