Lue keskustelun säännöt.
KYYNELPÄIVÄKIRJA - mies kirjasi vaimonsa itkun syyt
Tear diaries
24.11.2015 |
Brittimies kirjasi ylös kuukauden ajan kaikki ne syyt, joiden takia hänen erityisen kyynelehtimisherkkä vaimonsa itki. Tällaisista syistä itkee muuan nainen:
1. Hänelle selvisi, että joutsenet voivat olla homoja. Hänestä se oli hienoa.
2. Hän näki krapulassa kuvan pikkupossusta.
3. Odotin kunnes tuli pimeää ja teeskentelin olevani The Babadook -kauhufilmin horrorhahmo.
4. Luontodokumentissa pörröinen kani onnistui pakenemaan ketun kynsistä.
5. Kotona ei ollut keksejä.
6. Hän muisti, että joutsenet voivat olla homoja.
7. Tartuin häntä kädestä hetkellä, jolloin hän ei osannut odottaa sitä.
8. Valmistin hänelle pitkän päivän jälkeen illallisen.
9. Hän katsoi koiravideon.
http://www.iltalehti.fi/tosielamaa/2015112420718820_ir.shtml
Mille sinä itket?
Kommentit (36)
Tosinainen ei itke! Tosinainen bodaa salilla ja hankkii isot lihakset, korjaa itse autonsa, hoitaa itse kodin pikku elektroniikkakorjaukset ja rakastelee vaimoaan rajusti ja kiihkeästi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö naiset tunne itseään vauvamaisiksi, kun itkette niin. Eikö teillä ole sellaista kunniakäsitystä, niinku miehillä on?
Vierailija kirjoitti:
Itken isänmaallista musiikkia kuunnellessani, ja katsellessani sotadokumentteja talvisodasta. Mutta minähän olenkin mies.
Minäkin, tai en oikeastaan itke, tulee vain pala kurkkuun ja liikutun. Sama juttu, kun näen ihania maisemakuvia Suomesta. Liikutuin myös, kun näin pätkän, missä Esa Pakarinen esiintyi jossain seurojen talossa, 70-luvulla. Yleisö oli niin vakavaa ja totista, vaikka Pakarinen veti Suhmuran Santraa.
Kaikki johtuu siitä, että olen rakastunut uudestaan kotimaahani nyt, kun pelkään menettäväni sen.
Olen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä naisia ei kannata päästää vastuullisiin tehtäviin.
Ai juuri mistä syystä?
Noin ailahtelevainen ja pienestä järkyttyvä luonne ei voi olla luotettava henkilö kun pitää tehdä nopeita ja tärkeitä ratkaisuita jotka edellyttää kylmäpäistä harkintaa ja vastuullisuutta.
Äsken tuli kyyneleet silmiin kun kuulin sattumalta kappaleen 30 vuoden takaa - elin silloin vaikeita nuoruuden päiviä. Muistin mitä tilanteita silloin elin ja ymmärsin miten vielä olen tuo sama nuori tänäänkin vaikka paljon muitakin kerrostumia on tullut lisää.
M46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan itkeneeni leffateatterissa kun katsoin Schindlerin listaa ja sen jälkeen kaksissa hautajaisissa. Pari kuukautta sitten yllätin itseni itkemästä kun luin lentäjästä, joka oli tehnyt välilaskun pelastaakseen ruumassa olleen koiran, sekä kun luin vanhan uutisen nappulaliigalaisesta, joka oli pysähtynyt kesken pelin solmimaan vastustajan kengännauhat. Ilmeni, että olen raskaana.
Vierailija kirjoitti:
Äsken tuli kyyneleet silmiin kun kuulin sattumalta kappaleen 30 vuoden takaa - elin silloin vaikeita nuoruuden päiviä. Muistin mitä tilanteita silloin elin ja ymmärsin miten vielä olen tuo sama nuori tänäänkin vaikka paljon muitakin kerrostumia on tullut lisää.
M46
Saako kysyä, mikä kappale se on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itken isänmaallista musiikkia kuunnellessani, ja katsellessani sotadokumentteja talvisodasta. Mutta minähän olenkin mies.
Minäkin, tai en oikeastaan itke, tulee vain pala kurkkuun ja liikutun. Sama juttu, kun näen ihania maisemakuvia Suomesta. Liikutuin myös, kun näin pätkän, missä Esa Pakarinen esiintyi jossain seurojen talossa, 70-luvulla. Yleisö oli niin vakavaa ja totista, vaikka Pakarinen veti Suhmuran Santraa.
Kaikki johtuu siitä, että olen rakastunut uudestaan kotimaahani nyt, kun pelkään menettäväni sen.
Olen nainen.
Olet järkevä ja samalla kuitenkin isänmaan suhteen tunteellinen nainen. Harvinainen yhdistelmä ihmisessä, tunne ja äly. Enemmän kuin vain tunneäly. Arvostan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä naisia ei kannata päästää vastuullisiin tehtäviin.
Ai juuri mistä syystä?
Noin ailahtelevainen ja pienestä järkyttyvä luonne ei voi olla luotettava henkilö kun pitää tehdä nopeita ja tärkeitä ratkaisuita jotka edellyttää kylmäpäistä harkintaa ja vastuullisuutta.
Liikuttuva ja järkyttyvä on eri asia. Itken helposti, mutta tiedän sen itsekin, ja osaan mainiosti erotella tunne- ja järkiperäiset argumenttini päätöksiä tehdessäni.
Moni näennäisen kylmäpää on vain lukossa tunteidensa kanssa, eikä myöskään kykene erottelemaan pelkojaan ja toiveitaan. Harkittua, organisaation kannalta parasta päätöstä ei voi tehdä tunnistamatta omien tunteiden vaikutusta päätökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itken lähinnä liikutuksesta. Voin itkeä katsoessani elokuvaa, lukiessani kirjaa, ajatuessani muistoihin, ollessani häissä, seuratessani jonkun lapseni esiintymistä (esim. pojan bändin). Ja myös kun mieheni tekee jotain ihanaa minulle, vaikkapa juuri tuon ihanan päivällisen pitkän työpäivän jälkeen. Joskus itken myös silkasta onnesta, kun tajuan, miten onnekas olen (ihana mies, lapset, koti). Silloin tällöin itken myös rakastelun jälkeen, se on ihan spontaania, enkä tiedä miksi itku tulee. Surusta itken harvemmin, oikeastaan vain kun joku läheinen kuolee.
Nuo kaikki syyt ovat sellaisia, joille minäkin voisin itkeä. Itken siis todella helposti, viimeksi herkistyin videolle jossa vauva kuulee äitinsä äänen ensimmäistä kertaa. Yleisesti ottaen lapsivideot, eläinvideot ym. ovat sellaisia jotka saavat kyyneleet silmiin. Lisäksi televisio-ohjelmat, elokuvat, jotkut biisit, kirjat, ärtymys, viha, suru, onnellisuus ym. Liikutun myös helposti jos mies tuo minulle esim. karkkia kaupasta. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa vanhemmista sukulaisistani on kuollut, ja olen saatellut heidät hautaan. En itkenyt, kun äitini kuoli, enkä silloin, kun isäni kuoli. En silloinkaan, kun isoveljeni kuoli tai kun isosiskoni kuoli. Minä vain masennuin näiden kuolemien jälkeen aina vähäksi ajaksi. Kun appiukkoni kuoli, minä itkin.... Pitkään ja katkerasti... Hän oli hyvä, ystävällinen, vilpitön ja puhdassydäminen. Uskovainen luterilainen. "Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan".
Itken eläinten kärsimyksen vuoksi kaikkein helpoiten. Itken vanhoille muistoille, stressin vuoksi ja jos joku on pahoittanut mieleni.
Mutta itken aina yksin, en koskaan toisten edessä. Itku on minulle yksityisasia, ja tahdon käsitellä sen ja siihen liittyvät tunteet omassa rauhassani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äsken tuli kyyneleet silmiin kun kuulin sattumalta kappaleen 30 vuoden takaa - elin silloin vaikeita nuoruuden päiviä. Muistin mitä tilanteita silloin elin ja ymmärsin miten vielä olen tuo sama nuori tänäänkin vaikka paljon muitakin kerrostumia on tullut lisää.
M46
Saako kysyä, mikä kappale se on?
En edellekään ymmärrä sanoista mitään...mutta laulu sopi muuten vaan omiin tunnelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äsken tuli kyyneleet silmiin kun kuulin sattumalta kappaleen 30 vuoden takaa - elin silloin vaikeita nuoruuden päiviä. Muistin mitä tilanteita silloin elin ja ymmärsin miten vielä olen tuo sama nuori tänäänkin vaikka paljon muitakin kerrostumia on tullut lisää.
M46
Saako kysyä, mikä kappale se on?
En edellekään ymmärrä sanoista mitään...mutta laulu sopi muuten vaan omiin tunnelmiin.
Lumoava laulu, samoin kuvaus vangitsevan upea. Kiitos.
Joutsenet voi olla homoja :D