Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ostaa (meille) talon, mut mun äiti ei hyväksy sitä
23.11.2015 |
Otsikko tais olla huonosti muotoiltu, mut "ongelma" on se, että
asun miesystävän kanssa vuokralla suht kalliissa kämpässä. Mies on töissä ja mä opiskelen viel seuraavat neljä vuotta. Ollaan päätetty et mies ostaa asunnon meille sitku hyvä löytyy. Ja onhan se järkevää ja saahaan enemmän tilaa. Mun äiti ei asiaa voi käsittää, sen mielestä se on väärin koska ei olla naimisissa ja näin ollen se asunto ei oo yhtään mun? Mun pitäs äitin mukaa sanoa miehellä, että papin aamenen jälkeen se saa ostaa sen asunnon, josta mä en tuu maksaan mitään. Oon tosi läheinen äitin kanssa ja sille on aina ollu tosi tärkeetä et mulla menee asiat hyvin ja oon onnellinen. Kaikissa mun päätöksissä oon kysyny siltä neuvoa. Tää asia rassaa sitä niin et sitä ei kiinnosta kysyä meijän tulevasta talosta tai suunnitelmista ym. Tulee huono mieli siitä että mä oon löytäny elämäni miehen jonka kanssa mulla on kohta "oma" koti ja iso piha ym kaikkea ihanaa mistä voin olla ilonen. Mun veli on ostanu jo kaks kämppää avovaimonsa (molemmat maksaa lainaa) ja tää ei oo mikää ongelma. Mikä mun äitii vaivaa, aatteleeko useemmakki tolla tavalla? Mitä voin sanoo sille?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
No sitä mäki mietin, et eihän mulle mitään käy vaik ero tulee, mieshän se yksin siihen isoon kämppään jää. Äiti ei vaan kestä ajatusta, että mä en ole tasa-arvonen täs asiassa. Eli jos ollaan naimisissa ja en voi silti maksaa lainaa pois, niin miehen omaisuus on myös mun. Kyllä mäki mieluusti menisin naimisiin ja haluisin et asiat olis yhteisiä jne. Mutta minkäs teet kun kosintaa ei ole kuulunut ja tästä pikku kämpästä loppuu tila kesken..
Koska vaikutat vähän yksinkertaiselta niin äitisi ehkä pelkää sitä että tarjoamansa asunnon vastineeksi mies maksattaa sinulla käyttökulut. Eli yhteisen taipaleen ajan hän lyhentää asuntolainaa ja sinä ostat ruokaa ja maksat sähkölaskuja. Liiton päättyessä miehellä on velaton asunto ja sinulla paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten on ap, jos mies kosisi ja sanoisi samalla, että haluaa avioehdon, niin sinä et enää haluaisi yhteistä tulevaisuutta tai avioliittoa? Oletkohan silloin itse aivan pyyteettömästi tämän miehen matkassa?
Jos lehmällä on munat, se on sonni.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on ihan oikeassa tässä asiassa. Aika heikoille jäät, kun ero tulee.
Tämähän nyt on aivan sairasta. Miten nainen jää heikoille siinä, että maksaa asumisesta (oletettavasti) vain puolikkaan vastikkeen verran versus kova vuokra? Vai oliko tämän ajatuksen taustalla taas se, että hyväksikäytetään miestä ja otetaan eron yhtyedessä puolet omaisuudesta, josta ei ole itse edes mitään maksanut? Hirveää.
Tottakai miehensi saa tehdä rahoillaan, mitä haluaa. Ja niin saat myös sinä. Kukaan ei ole niin tyhmä, että parisuhteessa toinen vain sijoittaa kaiken (lainelyhyennys) ja toninen maksaa juoksevat kulut. En ainakaan ikinä ole kuullut?
Anna miehen tottakai ostaa asunto, kunhan itsekin muistat sijoittaa. Juoksevat kulut aina puoliksi tai tulojen suhteen jaettuna. Ja avioehto, jos menet naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä mäki mietin, et eihän mulle mitään käy vaik ero tulee, mieshän se yksin siihen isoon kämppään jää. Äiti ei vaan kestä ajatusta, että mä en ole tasa-arvonen täs asiassa. Eli jos ollaan naimisissa ja en voi silti maksaa lainaa pois, niin miehen omaisuus on myös mun. Kyllä mäki mieluusti menisin naimisiin ja haluisin et asiat olis yhteisiä jne. Mutta minkäs teet kun kosintaa ei ole kuulunut ja tästä pikku kämpästä loppuu tila kesken..
No sinähän olet enemmän kuin tasa-arvoinen. Hyödyt järjestelystä kun muuten maksaisit jollekin kolmannelle vuokraa. Äitisi asenne on kuin ihana tuulahdus 1950-luvulta. Harva kai nyt menee ensin naimisiin ja sitten vasta muuttaa yhteen.
Miten tuo nyt ottaa. Yksin asuessaan ap. saisi mahdollisesti asumistuen ja ehkä myös toimeentulotuen. Miehen kanssa hänen asunnossaan asuessa noita hän ei varmuudella saa. Mies ehkä edellyttää vielä että ap käyttää opintotuestaan jotain asumiskuluihin, jolloin ap:n olisi taloudellisesti kannattavampaa asua omillaan vuokralla.
En tässä ole väittänytkään, että menen äitini pillin mukaan. Kysyin ja mietin tässä vain, että mitä voisin sanoa, että sen ei tarvis olla nuin ehdoton. Kai nyt tytäs saa äitiään kuunnella, ei se edellytä napanuorassa roikkumista. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on ihan oikeassa tässä asiassa. Aika heikoille jäät, kun ero tulee.
Tämähän nyt on aivan sairasta. Miten nainen jää heikoille siinä, että maksaa asumisesta (oletettavasti) vain puolikkaan vastikkeen verran versus kova vuokra? Vai oliko tämän ajatuksen taustalla taas se, että hyväksikäytetään miestä ja otetaan eron yhtyedessä puolet omaisuudesta, josta ei ole itse edes mitään maksanut? Hirveää.
Tottakai miehensi saa tehdä rahoillaan, mitä haluaa. Ja niin saat myös sinä. Kukaan ei ole niin tyhmä, että parisuhteessa toinen vain sijoittaa kaiken (lainelyhyennys) ja toninen maksaa juoksevat kulut. En ainakaan ikinä ole kuullut?
Anna miehen tottakai ostaa asunto, kunhan itsekin muistat sijoittaa. Juoksevat kulut aina puoliksi tai tulojen suhteen jaettuna. Ja avioehto, jos menet naimisiin.
Itse tiedän aika surullisia tarinoita siitä miten mies on maksanut talon ja auton ja nainen juoksevia kuluja. Törkeintä oli se että naisen opintolainalla ostettu asuntovaunukin jäi miehelle, kun mies oli rekisteröinyt sen nimiinsä. Nainen sai asunnosta mukaansa verhoja, mattoja ja astioita sekä tietysti lapset.
Ja raha-asiat on selvät. Mun tulot tippuis mitättömiksi ja se on miehelle ok. Sillä on varaa maksaa asumismenot eikä se ajattele et eläisin siivellä. Seki ollaan sovittu, että kun tienaan kesätöissä ja voin maksaa asumiskuluja, ni siitä tehään sopimus, että jos erotaan, ni mies hyvittää mun maksamat summat jokka on menny taloon. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On todella rasittavaa lukea puhekielisen sekavaa kirjoitustasi, ap. Etkö osaa jäsennellä ajatuksia normaalilla yleissuomella? Kirjoitettuun tekstiin ei kuulu puhekielisyys, jollet nyt jotain murreromaania kirjoita.
Minua ei rasittanut yhtään. Just nämä lillukanvarsiin takertujat tekevät ketjujen seuraamisesta rasittavaa.
Vierailija kirjoitti:
No äitisi näkee jotain, mitä ette vielä kumpikaan ymmärrä. Hänen sydämensä näkee vaaran, että mies käyttää taloa ja taloudellista asemaansa jatkossa kiristääkseen sinut heikoille. Mies vaurastuu, sinä maksat kauppalaskut ja muksut. Ja jos ero tulee, niin tyhjin käsin lähdet ilman lapsiasi, uhkaa mies. Ihanan talon kulisseista on vaikea lähteä, edullisesta asemasta. Häitä tuskin tulee, kun jo saanut sut. Muistat tämän, kun ensimmäinen isku tulee.
No ei kai kukaan ole niin tyhmä, että maksaa kaikki perheen juoksevat kulut, kun toinen sijoittaa kaikki rahansa? :D ikinä kuullutkaan moisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä mäki mietin, et eihän mulle mitään käy vaik ero tulee, mieshän se yksin siihen isoon kämppään jää. Äiti ei vaan kestä ajatusta, että mä en ole tasa-arvonen täs asiassa. Eli jos ollaan naimisissa ja en voi silti maksaa lainaa pois, niin miehen omaisuus on myös mun. Kyllä mäki mieluusti menisin naimisiin ja haluisin et asiat olis yhteisiä jne. Mutta minkäs teet kun kosintaa ei ole kuulunut ja tästä pikku kämpästä loppuu tila kesken..
No sinähän olet enemmän kuin tasa-arvoinen. Hyödyt järjestelystä kun muuten maksaisit jollekin kolmannelle vuokraa. Äitisi asenne on kuin ihana tuulahdus 1950-luvulta. Harva kai nyt menee ensin naimisiin ja sitten vasta muuttaa yhteen.
Jos jälkikäteen ajattelee, niin mitä väliä oli että maksoiko kolmannelle vuokraa vai entisen miesystävän asuntolainaa? Ei jälkimmäinen ainakaan enempää lämmitä mieltä.
Jos mies asettaa asumiseen jotain ehtoja, niin kannattaa harkita tarkkaan ovatko ne oikeudenmukaisia.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on ihan oikeassa tässä asiassa. Aika heikoille jäät, kun ero tulee.
Mitä ihmettä tarkoitat? Sama kai se on asuuko ap miehen omistamassa talossa vai miehen vuokraamassa asunnossa. Jos ja kun menevät joskus naimisiin, voivat tehdä avioehdon tai järjestellä asunnon lainat ja omistussuhteet uudestaan, sen mukaan osallistuuko ap talon maksamiseen vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä mäki mietin, et eihän mulle mitään käy vaik ero tulee, mieshän se yksin siihen isoon kämppään jää. Äiti ei vaan kestä ajatusta, että mä en ole tasa-arvonen täs asiassa. Eli jos ollaan naimisissa ja en voi silti maksaa lainaa pois, niin miehen omaisuus on myös mun. Kyllä mäki mieluusti menisin naimisiin ja haluisin et asiat olis yhteisiä jne. Mutta minkäs teet kun kosintaa ei ole kuulunut ja tästä pikku kämpästä loppuu tila kesken..
No sinähän olet enemmän kuin tasa-arvoinen. Hyödyt järjestelystä kun muuten maksaisit jollekin kolmannelle vuokraa. Äitisi asenne on kuin ihana tuulahdus 1950-luvulta. Harva kai nyt menee ensin naimisiin ja sitten vasta muuttaa yhteen.
Miten tuo nyt ottaa. Yksin asuessaan ap. saisi mahdollisesti asumistuen ja ehkä myös toimeentulotuen. Miehen kanssa hänen asunnossaan asuessa noita hän ei varmuudella saa. Mies ehkä edellyttää vielä että ap käyttää opintotuestaan jotain asumiskuluihin, jolloin ap:n olisi taloudellisesti kannattavampaa asua omillaan vuokralla.
Lapsettomana opiskelijana erittäin epätodennäköistä, että ap noita tukiaisia saisi. Ap ei sitoudu mihinkään, jos avomies talon ostaa. Halutessaan ap pääsee muuttamaan vuokralle omilleen, jos yhteiselo ei onnistu ja rahasta tulee riitaa. Aplla ei siis ole mitään riskejä siinä, että asuu miehen omistajamassa talossa ja maksaa juoksevia menoja puoliksi ja mies hoitaa lainan. Jos nyt asuminen on kallista niin todennäköisesti omassa asuminen voisi olla vähintään samanhintaista ellei edullisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on ihan oikeassa tässä asiassa. Aika heikoille jäät, kun ero tulee.
Tämähän nyt on aivan sairasta. Miten nainen jää heikoille siinä, että maksaa asumisesta (oletettavasti) vain puolikkaan vastikkeen verran versus kova vuokra? Vai oliko tämän ajatuksen taustalla taas se, että hyväksikäytetään miestä ja otetaan eron yhtyedessä puolet omaisuudesta, josta ei ole itse edes mitään maksanut? Hirveää.
Tottakai miehensi saa tehdä rahoillaan, mitä haluaa. Ja niin saat myös sinä. Kukaan ei ole niin tyhmä, että parisuhteessa toinen vain sijoittaa kaiken (lainelyhyennys) ja toninen maksaa juoksevat kulut. En ainakaan ikinä ole kuullut?
Anna miehen tottakai ostaa asunto, kunhan itsekin muistat sijoittaa. Juoksevat kulut aina puoliksi tai tulojen suhteen jaettuna. Ja avioehto, jos menet naimisiin.
Itse tiedän aika surullisia tarinoita siitä miten mies on maksanut talon ja auton ja nainen juoksevia kuluja. Törkeintä oli se että naisen opintolainalla ostettu asuntovaunukin jäi miehelle, kun mies oli rekisteröinyt sen nimiinsä. Nainen sai asunnosta mukaansa verhoja, mattoja ja astioita sekä tietysti lapset.
No se on kyllä naisen todellista tyhmyyttä talousasioissa. Oma syy kyllä, jos tollaseen lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja raha-asiat on selvät. Mun tulot tippuis mitättömiksi ja se on miehelle ok. Sillä on varaa maksaa asumismenot eikä se ajattele et eläisin siivellä. Seki ollaan sovittu, että kun tienaan kesätöissä ja voin maksaa asumiskuluja, ni siitä tehään sopimus, että jos erotaan, ni mies hyvittää mun maksamat summat jokka on menny taloon. Ap
Miksi sinun tarvitsisi ylipäätään tavallaan lainata rahaa asumiskuluihin, jos miehen rahat riittää ja häelle on ok maksaa asuminen ja on jopa erotessa valmis palauttamaan rahaa?
Muista että te ette ole enää rakastuneita kyykyläisiä siinä vaiheessa kun ero tulee. Erot tapahtuu varsin harvoin hyvässä hengessä ja jopa sovitusita asioista luistetaan, varsinkin jos tiedetään että toisella ei ole halua tai mahdollisuutta alkaa käräjöimään asioista.
Säästä sinä vaikka häitä varten ja maksa ne sitten kun menette naimisiin ja ennen avioliittoa yhteisen tapaleen aikana kerätty omaisuus muuttuu yhteiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ja raha-asiat on selvät. Mun tulot tippuis mitättömiksi ja se on miehelle ok. Sillä on varaa maksaa asumismenot eikä se ajattele et eläisin siivellä. Seki ollaan sovittu, että kun tienaan kesätöissä ja voin maksaa asumiskuluja, ni siitä tehään sopimus, että jos erotaan, ni mies hyvittää mun maksamat summat jokka on menny taloon. Ap
Kannattaisko sitä omaa tulevaisuutta kuitenkin miettiä vähän edes ja mennä töihin opintojenkin ohella? Ikinä ei pidä omaa taloudellista tulevaisuutta rakentaa kenenkään toisen varaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on ihan oikeassa tässä asiassa. Aika heikoille jäät, kun ero tulee.
Tämähän nyt on aivan sairasta. Miten nainen jää heikoille siinä, että maksaa asumisesta (oletettavasti) vain puolikkaan vastikkeen verran versus kova vuokra? Vai oliko tämän ajatuksen taustalla taas se, että hyväksikäytetään miestä ja otetaan eron yhtyedessä puolet omaisuudesta, josta ei ole itse edes mitään maksanut? Hirveää.
Tottakai miehensi saa tehdä rahoillaan, mitä haluaa. Ja niin saat myös sinä. Kukaan ei ole niin tyhmä, että parisuhteessa toinen vain sijoittaa kaiken (lainelyhyennys) ja toninen maksaa juoksevat kulut. En ainakaan ikinä ole kuullut?
Anna miehen tottakai ostaa asunto, kunhan itsekin muistat sijoittaa. Juoksevat kulut aina puoliksi tai tulojen suhteen jaettuna. Ja avioehto, jos menet naimisiin.
Itse tiedän aika surullisia tarinoita siitä miten mies on maksanut talon ja auton ja nainen juoksevia kuluja. Törkeintä oli se että naisen opintolainalla ostettu asuntovaunukin jäi miehelle, kun mies oli rekisteröinyt sen nimiinsä. Nainen sai asunnosta mukaansa verhoja, mattoja ja astioita sekä tietysti lapset.
No se on kyllä naisen todellista tyhmyyttä talousasioissa. Oma syy kyllä, jos tollaseen lähtee.
Tuokin pari suunnitteli häitä siihen asti, kunnes mies sanoi että nainen saa muuttaa pois. Avoliitto oli vain "tilapäinen" vaihe, joka venähti noin 10 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä mäki mietin, et eihän mulle mitään käy vaik ero tulee, mieshän se yksin siihen isoon kämppään jää. Äiti ei vaan kestä ajatusta, että mä en ole tasa-arvonen täs asiassa. Eli jos ollaan naimisissa ja en voi silti maksaa lainaa pois, niin miehen omaisuus on myös mun. Kyllä mäki mieluusti menisin naimisiin ja haluisin et asiat olis yhteisiä jne. Mutta minkäs teet kun kosintaa ei ole kuulunut ja tästä pikku kämpästä loppuu tila kesken..
No sinähän olet enemmän kuin tasa-arvoinen. Hyödyt järjestelystä kun muuten maksaisit jollekin kolmannelle vuokraa. Äitisi asenne on kuin ihana tuulahdus 1950-luvulta. Harva kai nyt menee ensin naimisiin ja sitten vasta muuttaa yhteen.
Miten tuo nyt ottaa. Yksin asuessaan ap. saisi mahdollisesti asumistuen ja ehkä myös toimeentulotuen. Miehen kanssa hänen asunnossaan asuessa noita hän ei varmuudella saa. Mies ehkä edellyttää vielä että ap käyttää opintotuestaan jotain asumiskuluihin, jolloin ap:n olisi taloudellisesti kannattavampaa asua omillaan vuokralla.
Lapsettomana opiskelijana erittäin epätodennäköistä, että ap noita tukiaisia saisi. Ap ei sitoudu mihinkään, jos avomies talon ostaa. Halutessaan ap pääsee muuttamaan vuokralle omilleen, jos yhteiselo ei onnistu ja rahasta tulee riitaa. Aplla ei siis ole mitään riskejä siinä, että asuu miehen omistajamassa talossa ja maksaa juoksevia menoja puoliksi ja mies hoitaa lainan. Jos nyt asuminen on kallista niin todennäköisesti omassa asuminen voisi olla vähintään samanhintaista ellei edullisempaa.
No kyllä se asumislisän saa opintotukeen joka tapauksessa. Työssä käyvä tyttäreni saa pari hunttia kuussa asumistukea, koska työ ei ole kokoaikaista. Netistä löytyy laskureita ja talulukoista, joista asiaa voi arvioida ja kelasta kysymällä lisää.
Kyllä sitä vähän kannattaa harkita että osallistuuko avopuolison varallisuuden keräämiseen, jos se heikentää omaa taloutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on ihan oikeassa tässä asiassa. Aika heikoille jäät, kun ero tulee.
Mitä ihmettä tarkoitat? Sama kai se on asuuko ap miehen omistamassa talossa vai miehen vuokraamassa asunnossa. Jos ja kun menevät joskus naimisiin, voivat tehdä avioehdon tai järjestellä asunnon lainat ja omistussuhteet uudestaan, sen mukaan osallistuuko ap talon maksamiseen vai ei.
Jos rahaa ajattelisi, niin miehen kannattaisi asustella virallisesti jossain muualla ja ap:n nostaa yhteiskunnan tuet niin kuin eläisi yksin ja mies voisi säästää rahaa asunnon ostoa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä mäki mietin, et eihän mulle mitään käy vaik ero tulee, mieshän se yksin siihen isoon kämppään jää. Äiti ei vaan kestä ajatusta, että mä en ole tasa-arvonen täs asiassa. Eli jos ollaan naimisissa ja en voi silti maksaa lainaa pois, niin miehen omaisuus on myös mun. Kyllä mäki mieluusti menisin naimisiin ja haluisin et asiat olis yhteisiä jne. Mutta minkäs teet kun kosintaa ei ole kuulunut ja tästä pikku kämpästä loppuu tila kesken..
No sinähän olet enemmän kuin tasa-arvoinen. Hyödyt järjestelystä kun muuten maksaisit jollekin kolmannelle vuokraa. Äitisi asenne on kuin ihana tuulahdus 1950-luvulta. Harva kai nyt menee ensin naimisiin ja sitten vasta muuttaa yhteen.
Miten tuo nyt ottaa. Yksin asuessaan ap. saisi mahdollisesti asumistuen ja ehkä myös toimeentulotuen. Miehen kanssa hänen asunnossaan asuessa noita hän ei varmuudella saa. Mies ehkä edellyttää vielä että ap käyttää opintotuestaan jotain asumiskuluihin, jolloin ap:n olisi taloudellisesti kannattavampaa asua omillaan vuokralla.
Lapsettomana opiskelijana erittäin epätodennäköistä, että ap noita tukiaisia saisi. Ap ei sitoudu mihinkään, jos avomies talon ostaa. Halutessaan ap pääsee muuttamaan vuokralle omilleen, jos yhteiselo ei onnistu ja rahasta tulee riitaa. Aplla ei siis ole mitään riskejä siinä, että asuu miehen omistajamassa talossa ja maksaa juoksevia menoja puoliksi ja mies hoitaa lainan. Jos nyt asuminen on kallista niin todennäköisesti omassa asuminen voisi olla vähintään samanhintaista ellei edullisempaa.
No kyllä se asumislisän saa opintotukeen joka tapauksessa. Työssä käyvä tyttäreni saa pari hunttia kuussa asumistukea, koska työ ei ole kokoaikaista. Netistä löytyy laskureita ja talulukoista, joista asiaa voi arvioida ja kelasta kysymällä lisää.
Kyllä sitä vähän kannattaa harkita että osallistuuko avopuolison varallisuuden keräämiseen, jos se heikentää omaa taloutta.
Mutta eihän ap ole osallistumassa avopuolison varallisuuden keräämiseen. Ap.n tilanne ei ainakaan huonommaksi muutu, jos muuttaa miehen kanssa yhteen. Ei mitään järkeä siinä, että mies ostaisi talon ja muuttaisi siihen, ja ap jää vuokralle yksin. Sitten kuitenkin ap varmaankin aikaa viettäisi miehen luona,ja vuokra-asunto tyhjillään ja vuokrat pitää maksaa.
Alue: Aihe vapaa
Miten on ap, jos mies kosisi ja sanoisi samalla, että haluaa avioehdon, niin sinä et enää haluaisi yhteistä tulevaisuutta tai avioliittoa? Oletkohan silloin itse aivan pyyteettömästi tämän miehen matkassa?