Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko muka ammattikoulun käynyt "huonosti koulutettu"?

Vierailija
21.11.2015 |

Yllättävän moni tuntuu ajattelevan noin. En ymmärrä. Kyllä nyt järkikin sanoo, että myös duunareita tarvitaan, eivät kaikki voi olla maistereita tai ekonomeja. Minusta huonosti koulutettu on pelkän perus-/kansa-/keskikoulun käynyt.

Kommentit (33)

Vierailija
21/33 |
21.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinänsä, mutta huonosti kouluttautunut suhteessa yliopistoväkeen.

Ei mun mielestä noinkaan voi sanoa. Amis voi olla paremmin kouluttautunut esim. tiettyyn tehtävään matalasti kouluttautuneena kuin yliopiston käynyt. 

Huonosti sanaa ei vaan voi käyttää tässä yhteydessä, oikea termi on tosiaan matalampi koulutus.

Voi toki olla erikoistunut johonkin. Itse ajattelen kuitenkin noin, että huonosti kouluttautunut suhteessa yliopistoväkeen (en ajattele siis, että sinänsä huonosti kouluttautunut). En väheksy ammattikoulutusta, mutta ajattelen näin, vaikka kyseessä olisi erinomaisilla arvosanoilla valmistunut erikoistunut henkilö. Syy on ihan vain se, että yliopistossa opiskellaan valtava tietopohja ja laajuus, ja noiden koulutusten keskinäinen taso ja aikakulutus eivät vastaa toisiaan.

Vierailija
22/33 |
21.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä "huono" on aika asenteellinen sanavalinta ja tarpeeton. Jokainen koulutus valmistaa siihen kapeaan alaan, mihin se valmistaa. Lakimies ei välttämättä tiedä mitä perna tai haima tekee ja jos joku haluaa viittomakielen ohjaajaksi, niin oikea paikka on ammattiopisto.

Huonosta ja hyvästä puhuminen luo kuvan lineaarisesta tikapuusta, jossa mennään ameebasta ihmiseen ja se jolla on hallinnollisesti korkein koulutus, on kaikkien alojen asiantuntija. Oikeasti se puu on enemmänkin monihaarainen pensas.

On outoa että huonoista koulutuksista saa puhua tänä päivänä, koska sehän kannustaa tietynlaisia ihmisiä heittäytymään kokonaan pois työelämästä jos koulutuksen ja työn palkka on halveksunta. Sen lisäksi ei olisi sallittua puhua "huonommista" ihmisroduista, vaikka ihmisroduissa on selvää eroa kykyprofiileissa.

Toki pitempi koulutus vaatii usein enemmän paneutumista ja älyä, mutta loppujen lopuksi jokainen koulutus valmistaa vain tiettyyn tehtävään ja täten useimmat koulutukset ovat huonoja useimpiin työtehtäviin, mutta hyviä siihen yhteen tai kahteen.

 

-Mies 29v + 1v-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/33 |
21.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinänsä, mutta huonosti kouluttautunut suhteessa yliopistoväkeen.

Ei mun mielestä noinkaan voi sanoa. Amis voi olla paremmin kouluttautunut esim. tiettyyn tehtävään matalasti kouluttautuneena kuin yliopiston käynyt. 

Huonosti sanaa ei vaan voi käyttää tässä yhteydessä, oikea termi on tosiaan matalampi koulutus.

Voi toki olla erikoistunut johonkin. Itse ajattelen kuitenkin noin, että huonosti kouluttautunut suhteessa yliopistoväkeen (en ajattele siis, että sinänsä huonosti kouluttautunut). En väheksy ammattikoulutusta, mutta ajattelen näin, vaikka kyseessä olisi erinomaisilla arvosanoilla valmistunut erikoistunut henkilö. Syy on ihan vain se, että yliopistossa opiskellaan valtava tietopohja ja laajuus, ja noiden koulutusten keskinäinen taso ja aikakulutus eivät vastaa toisiaan.

No voi jumalauta, ei amiksen ja yliopiston ole tarkoituskaan vastata toisiaan millään muotoa!

Vierailija
24/33 |
21.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Peruskoulu: taso 1

Lukio ja ammattikoulu: taso 2

Korkeakoulut: taso 3

Taso 2 on huonompi kuin taso 3. Se on vähempiarvoisempi kuin taso 3, mutta se ei tarkoita sitä, ettei tason 2 henkilöjä tarvittaisi tai että he olisivat ihmisinä huonoja. Henkilö voi edetä tasolta 2 tasolle 3. Itse asiassa tasolle 3 ei ole mahdollista päästä muutoin kuin etenemällä tasolta 2. Tasolle 2 kouluttautuneella henkilöllä voi olla erityisosaamista tai sitten ei. Jos hän jatkaa tasolle 3, ei se erityisosaaminen mihinkään katoa sieltä taustalta.

Vierailija
25/33 |
21.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinänsä, mutta huonosti kouluttautunut suhteessa yliopistoväkeen.

Ei mun mielestä noinkaan voi sanoa. Amis voi olla paremmin kouluttautunut esim. tiettyyn tehtävään matalasti kouluttautuneena kuin yliopiston käynyt. 

Huonosti sanaa ei vaan voi käyttää tässä yhteydessä, oikea termi on tosiaan matalampi koulutus.

Voi toki olla erikoistunut johonkin. Itse ajattelen kuitenkin noin, että huonosti kouluttautunut suhteessa yliopistoväkeen (en ajattele siis, että sinänsä huonosti kouluttautunut). En väheksy ammattikoulutusta, mutta ajattelen näin, vaikka kyseessä olisi erinomaisilla arvosanoilla valmistunut erikoistunut henkilö. Syy on ihan vain se, että yliopistossa opiskellaan valtava tietopohja ja laajuus, ja noiden koulutusten keskinäinen taso ja aikakulutus eivät vastaa toisiaan.

No voi jumalauta, ei amiksen ja yliopiston ole tarkoituskaan vastata toisiaan millään muotoa!

No olenko sitä väittänyt? Juuri siksi ammattikoulu onkin koulutuksena huonompi KUIN yliopisto minun mielestäni.

Vierailija
26/33 |
21.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys. Itse olen valmistunut farmanomiksi ammattikoulusta. Näin opiskeluaikanani paljon vaivaa opinojen eteen, toisinaan olin koululla vielä yhdeksältä illalla pakertamassa tehtäviä. Työ tuotti lopulta hedelmää ja valmistuin kiitettävin arvosanoin.

En ole suunnitellut jatkokoulutuksia, vaikka mahdollisuuksia olisi. Tämä riittää minulle. Ainoa joka tässä risoo, on joidenkin ihmisten ylimielisyys minua kohtaan.

"Miten sä olet "Maisa" tuollaisen koulun käynyt? Tai no, ymmärtäähän sen, eihän enää nykypäivänä ole niin suurta tarvetta nähdä vaivaa minkään eteen... "

Ja tämä anopin huokaus on lempparini: "Onhan se niinkin, että vähän huonommin koulutetut naiset joutuvat ottamaan korkeammin koulutetun miehen itselleen." Tällä hän viittaa yliopistossa opiskelevaan poikaansa, jolle riittää se että pääsee tentistä läpi.

Mielestäni on törkeää arvostella ihmisiä koulutuksen mukaan. Mutta kannattaa myös huomioida se, että yliopiston tentistä läpi pääseminen on aivan eri asia kuin ammattikoulun kokeen läpäiseminen. Työmäärä on aivan eri universumissa, tai ainakin omalla tieteenalallani, enpä minäkään kaikista mahdollisista tieteenaloista tiedä. Näin sanon minä, joka olen käynyt kaikki koulutusasteet läpi, ja olen myös aikoinani törmännyt vähättelyyn. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/33 |
21.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkkä toisen asteen koulutus = huono

AMK/kandi = keskitaso

Maisteri ja siitä ylöspäin = hyvä

Vierailija
28/33 |
21.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kansa- ja keskikouluja ei ole käyty ihan lähiaikoina. Taitavat olla noin 50-vuotiaita nuorimmat niistä, jotka kävivät, ja vaikken itsekään ole teini enää, niin ymmärrän, että silloin elettiin ihan erilaisessa maailmassa. En rupeaisi arvostelemaan siitä, jos eivät päässeet pitemmälle kouluttautumaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/33 |
21.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pelkkä toisen asteen koulutus = huono

AMK/kandi = keskitaso

Maisteri ja siitä ylöspäin = hyvä

Onhan nyt amiksen käynyt paremmin koulutettu kuin pelkän lukion käynyt.

Vierailija
30/33 |
15.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin että esim. kampaaja, lähihoitaja, sähkömies, lääketeknikko, nuorisonohjaaja ja välinehuoltaja ovat "huonompia", koska onhan ne nyt "vain" amiksia ja niitä töitä voi tehdä kuka vaan, joten siksi ne ovat "paskaa työtä". Ihan esimerkkinä lähihoitaja on työympäristössä se, jota kukaan koulutetumpi ja älykkäämpi ei vahdi, vaan on osattava havaita potilaan muutos esim. uuden lääkityksen myötä ja tiedettävä diabeetikkolapsen hoidosta. Kampaaja tarvitsee sosiaalista silmää, aikataulujen hallintaa ja itsenäistä työskentelyä ammatissaan. Sähkömieskään ei nyt voi olla täysin tohelo, kun kyse on omasta ja muiden turvallisuudesta. 

Nuorisonohjaaja voi olla se ensimmäinen aikuinen, jolle nuori voi avautua masentuneisuudesta ja ohjaajan pitää osata kertoa erilaisista auttavista tahoista. Mitä itse opiskelin nuorisonohjaajaksi, niin jotakin piti tietää lastensuojelulaista ja nuoren kasvusta ja hyvinvoinnista, ei ihan sentään kannesta kanteen luettu lakikirjoja tai lukea täysin psykologian opintoja. Etsivässä nuorisotyössä tuli työskenneltyä aiemmin, ja oli välillä henkisesti raskas työ, vaikka sinne pääsikin tällainen amis. Ihan "normaalia" oli välillä kuulla, kun joku etsivää nuorisontyöntekijää tavannut lähti oman kätensä kautta. Toisaalta työ palkitsi, kun sai nuoria kiinni takaisin elämään, auttamaan heitä löytämään ne heille sopivat palvelut, koulutusmuodot yms. ja näin ollen kaidalle polulle omaa elämää rakentamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/33 |
02.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä on

Vierailija
32/33 |
02.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On se siinä mielessä huonompi, että useimmissa amisammateissa ei hirveästi pysty etenemään työurallaan, se on suurin piirtein sitä samaa aina eläkeikään asti. Mutta kuten sanottu, huonompi ei tarkoita, etteikö olisi tarpeellinen.

Amiksesta valmistunut voi olla esimerkiksi menestynyt yrittäjä. Ajatelkaapa vaikka kaupungin suosituin kampaamo tai rakennusfirma, jonka ei ole koskaan tarvinnut markkinoida itseään. Kalenteri on täynnä ja työ puhuu puolestaan, kun tehdään hyvin. Kädentaidoissa hyvä ja huono tekeminen näkyy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/33 |
02.03.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

kyllä on

Olet väärässä, kun nostit 10 vuotta vanhan aloituksen tuolla väitteellä. 

Mikä ihmeen pakkomielle sinulla on amiksia vastaan? Oletko lukion opettaja, joka olet huolissani omasta tulevaisuudestasi, kun potkut uhkaavat oppilaitten vähenemisen vuoksi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi neljä