Onko muka ammattikoulun käynyt "huonosti koulutettu"?

Tarvitaan toki, mutta kyllä se fakta nyt vain on, että yleensä ne kaikkein kunnianhimoisimmat ja pitkäjänteisimmät ihmiset kouluttautuvat hieman pitemmälle.

Valmistuin itse lukiosta muutamia vuosia sitten ja lähdin sen jälkeen ammattiopistoon. Nyt opiskelen ammattikorkeassa. Jos olisin tiennyt ennen lukioon menemistä mitä haluan opiskella niin olisin ehdottomasti mennyt ammattiopistoon. Itse en ainakaan näe amiksen käyneitä mitenkään huonompina ihmisinä. 

Onhan niitä mielipiteitä joka lähtöön. Ammatin hankkiminen on hieno juttu, lähtisin minäkin (maisteri)  tästä vaikka ammattikouluun vaikka puusepäksi opiskelemaan, jos joku maksaisi asuntolainani ja muut kuluni opiskelujeni ajan.

Ne, jotka ovat käyneet aikoinaan kansakoulun tai keskikoulun, pystyivät työelämässä vaikka mihin, koska ajat olivat toiset. He eivät olleet huonosti koulutettuja. Jos nykyisin koulunkäynti jää peruskouluun, tilanne on huono, koska maailma on muuttunut.

Itse olen huonosti koulutettu lukion kesken jätettyäni. Mutta en anna sen haitata menoa. Mieluummin oppinut kuin koulutettu :)

On se huonompi koulutus, koska se on matalampi. Huono ei kuitenkaan tarkoita tarpeetonta.

On se siinä mielessä huonompi, että useimmissa amisammateissa ei hirveästi pysty etenemään työurallaan, se on suurin piirtein sitä samaa aina eläkeikään asti. Mutta kuten sanottu, huonompi ei tarkoita, etteikö olisi tarpeellinen.

Ihmeellinen sanavalinta tuo "huono koulutus" ammattikoulusta. Matala koulutustaso kuvaisi paremmin, joskin sekin voi olla vähän loukkaava. Mielestäni huono koulutus tarkoittaa nykypäivänä esimerkiksi jotain taidealan yliopistotutkintoa, joka ei työllistä. Tai jotain huuhaa-historioitsijan koulutusta, joka valmistuu kortistoon. Sen sijaan "hyvä koulutus" valmentaa työelämään ja vastaa työelämän tarpeisiin. Ja "hyvän koulutuksen" suorittaneille riittää töitä.

Hyvä kysymys. Itse olen valmistunut farmanomiksi ammattikoulusta. Näin opiskeluaikanani paljon vaivaa opinojen eteen, toisinaan olin koululla vielä yhdeksältä illalla pakertamassa tehtäviä. Työ tuotti lopulta hedelmää ja valmistuin kiitettävin arvosanoin.

En ole suunnitellut jatkokoulutuksia, vaikka mahdollisuuksia olisi. Tämä riittää minulle. Ainoa joka tässä risoo, on joidenkin ihmisten ylimielisyys minua kohtaan.

"Miten sä olet "Maisa" tuollaisen koulun käynyt? Tai no, ymmärtäähän sen, eihän enää nykypäivänä ole niin suurta tarvetta nähdä vaivaa minkään eteen... "

Ja tämä anopin huokaus on lempparini: "Onhan se niinkin, että vähän huonommin koulutetut naiset joutuvat ottamaan korkeammin koulutetun miehen itselleen." Tällä hän viittaa yliopistossa opiskelevaan poikaansa, jolle riittää se että pääsee tentistä läpi.

On se huonommin koulutettu kuin AMK:n käynyt. Ja AMK:n käynyt on huonommin koulutettu kuin yliopiston käynyt. Mikä siinä on niin loukkaavaa? Onko se jokin tabu, jota ei saisi sanoa ääneen? Kaiken tasoisesti koulutettuja ihmisiä tarvitaan.

Ei huonosti, mutta matalammin kuin ylemmän asteen tutkinnon suorittaneet. Kertovathan jo sanat ammattiKORKEAkoulu ja KORKEAkoulu, että ne ovat korkeampia kouluja.

Suurin osa ei vastaajista ei näköjään tajua mitä eroa on sanoilla huono ja huonompi.

Minudta hunosti koulutettu on sellainen, jolla ei ole kunnollista pätevyyttä siihen työhön jota tekee. Kouluttamaton on sellainen, jolla ei ole mitään pätevyyttä mihinkään. Matalasti koulutettu on keskiasteen koulun käynyt, korkeakoulutettu on korkeakoulun käynyt. Tohtori on tohtorikoulutettu.

No ei kai "huonoa" koulutusta olekaan, mutta matalasti koulutettu kyllä. Korkeakoulut ovat erikseen (vaikkakin on joitain korkeakouluja, joiden taso ei lukiosta/amiksesta poikkea). Niitä pelkän peruskoulun käyneitä on nykyisistä alle nelikymppisistä reilusti alle 10%, ja kyllähän toinen aste peruskoulua korkeampi on, mutta peruskoulu on nimensä mukaisesti peruskoulu, sitä ei varsinaisesti lasketa vielä edes koulutukseksi.

Ei huonosti, mutta matalasti. Peruskoulua ja lukiota ei tosiaan edes lasketa koulutuksiksi, koska ne eivät anna minkäänlaista ammatillista pätevyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni tuntuu ajattelevan noin. En ymmärrä. Kyllä nyt järkikin sanoo, että myös duunareita tarvitaan, eivät kaikki voi olla maistereita tai ekonomeja. Minusta huonosti koulutettu on pelkän perus-/kansa-/keskikoulun käynyt.

Se, että jotain tarvitaan, ei tarkoita että ihminen olisi hyvin koulutettu. Siivoojakin tarvitaan, muttei siihen tarvita juurikaan koulutusta. Ainakin yliopistossa oppii argumentoimaan...

Kaikki eivät näköjään erota adjektiiveja huono ja matala. Eihän huonoa koulutusta ole olemassakaan.

Ei sinänsä, mutta huonosti kouluttautunut suhteessa yliopistoväkeen.

Tjaa,a ei huonosti koulutettu vaan voisiko sanoa ei niin laajasti koulutettu. Ammattikoulun käyneellä on käsitykseni mukaan hyvä ellei erinomaien perusasteen, tai perustason kulutus.

Vuosia sitten erot eri koulumuotojen välillä oli helpompi ymmärtää, kun se näkyi jo suoraan nimestä. perusaste (joka jakautui ala ja yläasteeseen tätä ennen vielä oppikouluun ja kansakouluun)  -  ammattioppilaitos (/ ammattikoulu) opisto ja korkea koulu/yliopisto.

Sitten (yks kaks alettiin opistoista käyttää nimitystä ammatti-korkeakoulu ja väittämään, että ammatti-ikorkeakoulut kouluttaisivat käytännön osaajat ja yliopistot / "yliopstolliset korkeakoulut" (Teknilliset korkeakoulu/t, maanpuoluts korkeakoulu ja kauppakorkeakoulu/t) teoreetikot -ikään kuin teoria ja käytäntö olisivat kaksi aivan eri asiaa niin, että vain toisen osaaminen riittäisi. Kysyn vaan, että kuinka monta vaikkapa kauppateoreetikkoa tähän maahan tarvitaan. Ja ei sairaaanhoitaja ole teoriaa osaamaton lääkäri. 

Jotta kaikki olisi vieläkin yksinkertaisempaa on ammattikorkea kouluissa alettu kouluttaa myös amkk -"maistereita" joista käyetään minusta kömpelöltä kuullostavaa ilmaisua ylempi ammattikorkea-koulu tutkinto. - Ehkä pian myös amkk- tohtoreita. 

Ei tässä mitään muuta, mutta enpä haluaisi olla se epävarma nuori, joka miettii, että mihin koulutuspaikkaan sitä kannattaisi hakea keskinkertaisesti menneiden ylioppilastodistuksen/ lukion jälkeen, joka koulutuksena nyt ei yksin ole muuta kuin vain ponnahduslauta hakemaan sitä "oikeaa" tai "yksilöivämpää" koulutusta. - - Sinänsä lukiosta saatu yleis-sivistys on ihan kiva juttu, mutta missä se näkyy muualla kuin kauniissa juhlapuheissa? - Vallankaan kun jo vuosia on voinut hakea korkeakoulutukseen ammatti  koulun päästötodistuksen turvin, ollen monta kertaa suunnilleen samassa asemassa kuin se hakija, jolla on "vain" lukioja ylioppilaskokeet suoritettuna korkeintaan keskinkertaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ei sinänsä, mutta huonosti kouluttautunut suhteessa yliopistoväkeen.

Ei mun mielestä noinkaan voi sanoa. Amis voi olla paremmin kouluttautunut esim. tiettyyn tehtävään matalasti kouluttautuneena kuin yliopiston käynyt. 

Huonosti sanaa ei vaan voi käyttää tässä yhteydessä, oikea termi on tosiaan matalampi koulutus.

Vierailija kirjoitti:

On se siinä mielessä huonompi, että useimmissa amisammateissa ei hirveästi pysty etenemään työurallaan, se on suurin piirtein sitä samaa aina eläkeikään asti. Mutta kuten sanottu, huonompi ei tarkoita, etteikö olisi tarpeellinen.

Amiksen jälkeenhän voi opiskella lisää. Tehdä vaikka muutamia vuosia töitä ja sitten palata koulunpenkille, jos haluaa toimenkuvaansa muuttaa.

Moni kyllä ihan oikeasti tykkääkin niistä duunaritöistä.