Lue keskustelun säännöt.
"Elä elämääsi", "tartu hetkeen" ja muu diipadaapa
20.11.2015 |
Ärsyttää tuollaiset tokaisut. Mitä ne edes tarkoittaa? Mitä muuta ihmiset tekee kuin elää elämäänsä? Nuo nk. elämänohjeet ei tarkoita mitään. Sekin ärsyttää, kun toitotetaan, että pitää elää unelmaansa ja toteuttaa nyt heti ne jutut, jotka haluaa saavuttaa. Ilman tarvittavaa rahaa se on tosi vaikeaa. Esim. mä haluaisin matkustella ja kokea muita kulttuureita mutta ainakaan tällä hetkellä ei rahat riitä edes kotimaan matkailuun.
Kommentit (70)
Olen vilkkaan lapsen yh joten iltasatu on sellainen hetki jolloin on mahdollista että saa ajatella jotakin melko keskeytyksettä. En ole kovin huono äiti vaikka en keskity sadunlukuun 100% joka ilta ja satujen hahmot ei saa eläytyviä ääniä. Lapsi tykkää kun luen, joka ilta. Mitäs jos olisin sanonut että mulla ajatus vaeltelee askareissa silloin kun syömme yhdessä tai tarkastamme läksyjä tai juttelemme tai leikimme? Eikö näihin hetkiin kannata keskittyä? Mun mielestä ihan kaikkea ei tarvi suorittaa ja tehdä oikein. Mutta on se hyvä, että ihmiset tulee kuitenkin kertomaan aina, jos jossain kohtaa ei olla täydellisyyttä lähelle päästy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut muiden kommentteja. Toi on ihan tosi juttu että jos ei ole rahaa niin just esim matkustelu on aika mahdotonta. Tietysti ainahan sitä voi lähteä reppu selässä reissaamaan ja yöpyä tarvittaessa vaikka taivasalla, mutta teeppä sama 3v lapsen kanssa. Töitäkään ei noin vaan voi jättää. Jos ei ole lomaa niin ei ole lomaa.
Mutta sitten taas toi "elä elämääsi" on musta aika selkeä. Sillä tarkoitetaan että älä "suorita" elämääsi. Itsekkin liian usein havahtuu siihen että ei edes ehdi kotoa poistua vaikka on hoitovapaalla kun pitää pitää koti kokoajan kiiltävän siistinä, ruokaa pitää tehdä jokapäivä/jokatoinen päivä ettei vaan jouduta syömään samaa ruokaa kahtena päivänä peräkkäin, piha pitää olla siisti, kukat pitää kukoistaa, nurmikon on oltava aina siisti ja lyhyt, lehdet pitä haravoida suunilleen sitä mukaa kun niitä tippuu.... Joskus sitä pitää vaan todeta että "vitut!" ja antaa vaan olla. Käydä sen puolesta puistossa, teatterissa, hoplopissa, vaeltamassa, ja jos rahaa on niin vaikka ulkomaillakin. Sitä se eläminen on. Ei sitä että ollaan elossa vaan sitä että jää jotain mitä muistella vanhainkodissa. Ei ole kauhean hehkeät vanhuusvuodet tulossa jos ainoa muisteltava ja ylpeyden aiha on se kuinka se mun keittiön tiskiallas oli aina kaikkein puhtautta hohtavin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tartu hetkeen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että älä murehdi menneitä äläkä tulevaa vaan elä tätä hetkeä. Murehdi sitten ja toimi kun se tilanne on oikeasti nenän edessä. Buddhalaismunkki sanoi sen osuvasti: Kun syöt puuroa, syö puuroa. Eli keskity siihen mitä olet tekemässä äläkä seuraavaan siirtoon puuron jälkeen. Jää puuro kokematta.
Elä elämääsi tarkoittaa sitä että elä omaa sinun elämääsi, älä elä muiden sinulle luomien mielikuvien ja odotusten mukaan.
Yksi hyvä lause on myös: Kun tieto loppuu niin luuleminen alkaa.
Kaikki ihmiset oikeasti luulevat koko ajan ja elävät sen mukaan.Kysy, kysy ja kysy:
Mitä sinä tuolla tarkoitit?
Ymmärsinkö oikein?
Hei, oletko minulle vihainen jostain?
Luulen että pidät minusta, pidätkö?
Just tämmnen saa mut kiehumaan raivosta. Että aivan opetetaan syömään puuroakin oikein. Entäpä jos sitä puuroa syödessä pitää miettiä, että mistähän saisin nopeasti töitä, että voin maksaa laskuni.
Tässä hetkessä eläminen on idiootin hommaa, koska ne laskut tulevat huomenna.
Mutta et sä sitä puuroa syödessäsi työtä voi löytää, joten mikset nauttisi siitä puuron syönnistä, kun sinulla kerran on puuroa mitä syödä? Joka hetki on turha miettiä ja murehtia, jos asialle ei just sillä hetkellä voi tehdä mitään.
Milloin sitten on oikea hetki murehtia työn löytymistä, jos joka hetkestä on nautittava ja aina elettävä vain siinä hetkessä?
Murehtimalla ei töitä löydy. Sitä löytyy toimimalla. Ja kun on nukkunut hyvin ja syönyt, pystyy toimimaan paremmin. Tämä on fakta.
Joka kerta on ollut murhetta kun olen töitä hakenut. Silti aina on löytynyt, joten kirjoituksesi on virheellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, inhoan itsekin tuollaisia tyhjänpäiväisiä kliseitä. Sopivat niille ihmisille joiden ei tarvitse huolehtia mistään tylsistä arkipäiväisistä asioista kuten toimeentulo, vaan he voivat keskittyä kivoihin juttuihin kuten ruokavalio ja sisustus.
Monet meistä on kyllä löydetty niiden viisaus juurikin vaikeissa tilanteissa. Sitä voi vaikka kipusairauden myötä huomata, että jokainen tavallinenkin hetki, jossa ei ole sietämätöntä kipua, on valtava lahja josta pitää nauttia. Kyllä, tulee toisia hetkiä jolloin kipua taas on, ja silloin pitää vaan kestää, mutta aina kun voi, pitää ottaa ilo irti kivuttomuudesta, silti vaikka hetki ei olisikaan muuten "täydellinen".
Tyhjänpäiväistä lässytystä. Kannattaisin vaikka kukkaa noihin huonoihin hetkiin, mutta yltiöpositiivisten takiahan sekään ei ole sallittua. Kärsi, kärsi ja kärsi!
Sinä et sitten todellisesta kivusta tiedä mitään, jos arvelet että siinä on kukista iloa. Kun sattuu kovasti, haluaisin vain olla ihan yksin enkä missään nimessä jaksa kenenkään empatioita tai kukkia. Yksin ollessakaan kukan kauneus ei jaksa ilahduttaa yhtään. Siksi kivuttomat hetket, lyhyetkin ovat niitä, joista todella pitää nauttia. Toivon, ettet joudu kokemaan tätä kantapään kautta vaan voit nauttia kukistasi aina!
Oletko koskaan kävellyt kedolla kukkien keskellä tarttuen kukkaan?
Vierailija kirjoitti:
Kai se riippuu vähän siitäkin, mistä nauttii. En nauti puuronsyömisestä niin paljon, että minun kannattaisi keskittyä siihen täysillä. Sen sijaan nautin siitä, että luen puuron kanssa lehteä.
Nautin )
Niin nautin minäkin, lehteä, kukkaa u name it.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on se, että suunnittelun lisäksi myös tarttuu rohkeasti suunnitelmiin ja alkaa toteuttaa niitä. Sekä se, että karsii turhia pelkoja mielenmaisemastaan. )
Täyttä paskaa. Elämä on todistanut, että näin joutuu ainoastaan vaikeuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, inhoan itsekin tuollaisia tyhjänpäiväisiä kliseitä. Sopivat niille ihmisille joiden ei tarvitse huolehtia mistään tylsistä arkipäiväisistä asioista kuten toimeentulo, vaan he voivat keskittyä kivoihin juttuihin kuten ruokavalio ja sisustus.
Monet meistä on kyllä löydetty niiden viisaus juurikin vaikeissa tilanteissa. Sitä voi vaikka kipusairauden myötä huomata, että jokainen tavallinenkin hetki, jossa ei ole sietämätöntä kipua, on valtava lahja josta pitää nauttia. Kyllä, tulee toisia hetkiä jolloin kipua taas on, ja silloin pitää vaan kestää, mutta aina kun voi, pitää ottaa ilo irti kivuttomuudesta, silti vaikka hetki ei olisikaan muuten "täydellinen".
Tyhjänpäiväistä lässytystä. Kannattaisin vaikka kukkaa noihin huonoihin hetkiin, mutta yltiöpositiivisten takiahan sekään ei ole sallittua. Kärsi, kärsi ja kärsi!
Sinä et sitten todellisesta kivusta tiedä mitään, jos arvelet että siinä on kukista iloa. Kun sattuu kovasti, haluaisin vain olla ihan yksin enkä missään nimessä jaksa kenenkään empatioita tai kukkia. Yksin ollessakaan kukan kauneus ei jaksa ilahduttaa yhtään. Siksi kivuttomat hetket, lyhyetkin ovat niitä, joista todella pitää nauttia. Toivon, ettet joudu kokemaan tätä kantapään kautta vaan voit nauttia kukistasi aina!
Oletko koskaan kävellyt kedolla kukkien keskellä tarttuen kukkaan?
Meniköhän tämä "kukan käyttäminen" nyt jollakin vastaajalla hieman ohitten? Kukka tarkoittaa varmaankin tässä keskustelussa huumaavaa kasvia, marijuanaa. Eli ruohikkoa, kukkaa, pössyä mitä sitä sitten sanotaankin.
Voihan se olla, että kaunis kukkakimppu taikka kukkaketo siinä ikkunan alla lohduttaa kun kivut ottaa valtaa, mutta kyllä kunnon tötterön polttaminen helpottaa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai se riippuu vähän siitäkin, mistä nauttii. En nauti puuronsyömisestä niin paljon, että minun kannattaisi keskittyä siihen täysillä. Sen sijaan nautin siitä, että luen puuron kanssa lehteä.
Nautin myös suunnittelemisesta, kuten myös menneiden muistelemisesta. En ole koskaan ollut erityisen hyvä "hetkessä elämisessä", ja yritän sitä puolta monin tavoin itsessäni vahvistaa. Mutta en halua muuttaa sitä, että innostun siitä, kun saan suunnitella, unelmoida, ratkoa ongelmia. Minä NAUTIN siitä.
Tärkeintä on se, että suunnittelun lisäksi myös tarttuu rohkeasti suunnitelmiin ja alkaa toteuttaa niitä. Sekä se, että karsii turhia pelkoja mielenmaisemastaan. Mutta en voi sille mitään, minusta "hetkessä eläminen" on aika tylsää, ellen sitten tee jotain todella kiinnostavaa - on se sitten mielenkiintoiseen kirjaan uppoutumista tai vuorikiipeilyä. (No okei, en harrasta vuorikiipeilyä, mutta se nyt oli mielestäni hyvä esimerkki asiasta, johon kannattaa keskittyä kunnolla :D)
No tuohan on juuri hetkessä elämistä. Kun suunnittelet jotain tulevaa, nautit siitä suunnittelemisesta eli siitä, mitä juuri sillä hetkellä teet.
Vierailija kirjoitti:
"Elä elämäsi hymyillen,
hymyile läpi kyynelten"
Really? Well, kiss my a.....
Tuota kutsutaan teeskentelyksi.
Kai se riippuu vähän siitäkin, mistä nauttii. En nauti puuronsyömisestä niin paljon, että minun kannattaisi keskittyä siihen täysillä. Sen sijaan nautin siitä, että luen puuron kanssa lehteä.
Nautin myös suunnittelemisesta, kuten myös menneiden muistelemisesta. En ole koskaan ollut erityisen hyvä "hetkessä elämisessä", ja yritän sitä puolta monin tavoin itsessäni vahvistaa. Mutta en halua muuttaa sitä, että innostun siitä, kun saan suunnitella, unelmoida, ratkoa ongelmia. Minä NAUTIN siitä.
Tärkeintä on se, että suunnittelun lisäksi myös tarttuu rohkeasti suunnitelmiin ja alkaa toteuttaa niitä. Sekä se, että karsii turhia pelkoja mielenmaisemastaan. Mutta en voi sille mitään, minusta "hetkessä eläminen" on aika tylsää, ellen sitten tee jotain todella kiinnostavaa - on se sitten mielenkiintoiseen kirjaan uppoutumista tai vuorikiipeilyä. (No okei, en harrasta vuorikiipeilyä, mutta se nyt oli mielestäni hyvä esimerkki asiasta, johon kannattaa keskittyä kunnolla :D)