Perheeni jättää meidät pois joulunvietosta
Siskoni on aina ollut todella itsekäs mutta nyt meni liian pitkälle. Asumme viiden tunnin ajomatkan päässä toisistamme, mutta meillä oli jo kesästä asti suunnitelma olla yhdessä jouluna, siis oma, siskoni ja veljeni perheet sekä meidän vanhemmat ja että kaikki tulevat tänä vuonna meille. Suurin syy on että olen viimeisilläni raskaana jouluna enkä halua ajaa kauas syynytyssairaalasta niin lähellä laskettua aikaa (siskoni asuu maalla). Mutta nyt siskoni on päättänyt että ei haluakaan ajaa pienten lastensa kanssa meille ja nukkua meidän nurkissa. Ok sinänsä mutta nyt kaikki muut ovat päättäneet mennä sinne myös tietäen että se tarkoittaa että me emme pääse mukaan.
Olenko lapsellinen kun olen pahoittanut tästä mieleni vai oletteko samaa mieltä että tämä on tosi törkeä temppu? Voimme toki viettää perhejoulua ihan oman perheen parissa ja pitää hauskaa mutta tätä toista sakkia en tämän takia halua nähdä koko jouluaikana enkä nyt edes halua kutsua heitä vauvaa katsomaan kun syntyy. Tuntuu siltä etteivät he välitä meistä ollenkaan.
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Meidän perhettä ei ole kutsuttu serkkujen ja isovanhempien kansa jouluaattoa viettämään koskaa, vaikka asuvat samassa kaupungissa! Pienperheemme on aina ns. yksin jouluaatona, toiset juhlivat sukujoulua. Kutsua ei langolta tule miehelleni vaikka ovat veljeksiä. Mies ei ole roisto eikä juoppo. Isovanhemmat eivät nää tässä mitään eriarvoisuutta vaikka yksi lapsenlapsista joutuu olemaan erillään heistä. Emme voi tunkea paikalle. Onhan se helvetin outua, kun kaikki hehkuttaa perhe ja sukujoulua! Oma äitini on laitoksessa dementikkona ja isä kuollut. Sisarukseni asuvat muualla. Ymmärrän siis, miltä aloittajasta tuntuu. Edes joukukahville eivät isovanhemmat ehdi joulun aikaan ja asuvat 5 km päässä. He ovat tapojensa orjia mutta eivät tajua miltä meistä tuntuu! Olen kyllä pyytänyt käymään mutta ei ehdi!
Ottakaa asia jotenkin puheeksi. Tai siis miehesi täytyy puhua asiasta vanhempiensa kanssa. Meillä oli sama harmitus: miehen vanhemmat ei ikinä meidän kanssa, mutta muiden sisarusten kanssa kyllä. Tykkäämme varmasti aidosti toisistamme, mutta he varmaan ajattelivat, että me emme tarvi apua vaan miehen sisarukset. Juttelimme, ja nyt miehen vanhemmat auttaneet meitäkin. Luulen, että he eivät tajunneet koko asiaa, ennenkuin otimme puheeksi.
Ap hyvä. Tietämättä sen enempää teidän perheen tilanteesta, lukemani perusteella näen että teillä ei ole kovinkaan hyvät välit lapsuuden perheeseesi. Olit sitten musta lammas tai sitten siskosi hankala ja kateellinen ihminen joka temppuilee saadakseen huomiota ja hallitsee muuta perhettäsi, joka tapauksessa näkyy että tämä yhteys lapsuudenperheeseesi aiheuttaa sinulle mielipahaa ja stressiä aikana kun olet jo muutenkin väsynyt ja sinulla on paljon vastuuta jo ennestään. Olet töissä, on mies, ja teillä on jo kaksi lasta jne.
Olet myös raskaana ja hormonit hyrrää, varmasti itsekin tiedostat olevasi herkempi nyt ja vaikka olet mielestäni täysin oikeutettu loukkaantumiseen perheesi törkeän ja ajattelemattoman käytöksen takia, tässä tilassa se tuntuu vielä pahemmalta kuin muuten. Suojelisin itseäni ja voimavarojani nyt viimeisellä raskauden kolmanneksella enkä tuhlaisi sitä ison, työlään sukujoulun valmistamiseen, turhaan riitelyyn sukulaisten kanssa, enkä tämän asian vatvomiseen. Ajattele kaikkea mikä sinulla jo on, ei sitä mikä puuttuu. Nyt lepäilet kotona joulun ja nautit miehestäsi ja lapsistasi sen kummemmin lapsuudenperheesi joulua ajattelematta. Pelatkaa lautapelejä, tilatkaa vaikka jostain jouluruuat joista oikeasti pidätte tai menkää vaikka ravintolaan syömään tai hotelliin uimaan ja nukkumaan, viettäkää aivan omannäköinen joulu, tässä nyt kun on kuitenkin erikoistilanne käsillä.
Aika jolloin yhdessäolo joukkona lapsuudenperheesi kanssa toimi taitaa olla ohi. Sanoit itsekin että ehkä on aika jättää tämä perinne kokonaan. Älä jumiudu menneisyyteen, sinulla on oikeus kasvaa ja elää erilailla kuin ennen. Jos sukulaisten näkeminen stressaa kun vauva syntyy, ei heitä tarvitse välttämättä kutsua kylään ennen kun olet toipunut ja valmis kohtaamaan heidät.
Mukavaa loppuraskautta ja oikein kaunista joulua sinne ja onnea jo etukäteen pikkuisesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan joudu syyttä suotta mustaksi lampaaksi omassa perheessään, omaa osuuttaan vaan on vaikea nähdä. Jyrkästi kantaa ei kannata ottaa puoleen eikä toiseen, ennenkuin tietää toisenkin osapuolen ajatukset ja kokemukset.
Eikä mustaa lammasta kannata syyttää ennen kun on asunut narsisistejen perheessä. Tämä kuulostaa ikävän tutulta puuhalta.
t. Musta Lammas
Jotenkin huvittavaa, kuinka jokaista vähänkin itsekkäästi käyttäytyvää ja omaa napaansa ajattelevaa ollaan nykyään syyttämässä narsistiksi. Valtaosa ihmisistä ajattelee ensin omaa napaansa, myös ap. Se on ihan normaalia elämää, että isossa porukassa kaikki ei aina mene niin että kaikki olisivat tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan joudu syyttä suotta mustaksi lampaaksi omassa perheessään, omaa osuuttaan vaan on vaikea nähdä. Jyrkästi kantaa ei kannata ottaa puoleen eikä toiseen, ennenkuin tietää toisenkin osapuolen ajatukset ja kokemukset.
Eikä mustaa lammasta kannata syyttää ennen kun on asunut narsisistejen perheessä. Tämä kuulostaa ikävän tutulta puuhalta.
t. Musta Lammas
Jotenkin huvittavaa, kuinka jokaista vähänkin itsekkäästi käyttäytyvää ja omaa napaansa ajattelevaa ollaan nykyään syyttämässä narsistiksi. Valtaosa ihmisistä ajattelee ensin omaa napaansa, myös ap. Se on ihan normaalia elämää, että isossa porukassa kaikki ei aina mene niin että kaikki olisivat tyytyväisiä.
Se on myös huvittavaa kuinka suurinpiirtein normaali perheessä eläneet ihmiset eivät usko eivätkä käsitä millaista joissain perheissä voi olla.
Perhedynamiikka voi olla todella outo eikä yksittäisen lapsen syytä.
Päällisin puolin tavallisessa perheessä voi hyvinkin olla musta lammas ja lemmikki ja nämä kuviot syntyvät kyllä jo niin varhain etteivät lapset itse ole niiden syntymiseen syypäitä.
Aikuisenakaan niitä rooleja on todella vaikea muuttaa ja usein ainoaksi keinoksi jää etäisyyden ottaminen, josta saattaa kanssa saada paskaa niskaan.
Juuri tyyliin " kasva aikuiseksi" tai " kuinka voit olla noin kylmä vanhemmillesi, jotka ovat kaikkensa tehneet vuoksesi".
Kaikkein pahin tässä onkin se että kyllä ne vanhemmat ovat omalla tavallaan yrittäneetkin, eivät vaan pysty näkemään tekemäänsä vääryyttä. Liekö sitä narsismia tms.
Diagnoosilla ei ole väliä, joka tapauksessa joku mättää.
Ottamatta kantaa juuri tähän aloitukseen ytuli mieleen, ett suuret juhlapyhät voivat paljastaa raadollisimmillaan suvun perhedynamiikan kieroudet. Syynä on juuri vuosikymmeniä mediassa ja aenteissa velloneet ihanteet sukujouluista ja kaikilla on hyvä mieli jne. Suuret keinotekoiset odotukset luovat valtavaia paineita näytellä jotain ihme roolia tässä pelissä. Egoisistiset ihmiset saavat valaansa näuttää peräti pompogttamalla ns.hyvää hyvyyttään muita sukulaisia, mikä on jo narsismia. Syynä syviin tunteisiin on juuri myytyiset ihanteet ja stereotyyppiset käsitykset juuri joulun vieton merkityksellisyydestä, vaikka kyseessä on kolmen päivän juhlputki keran vuodessa. Olen itsekin mennyt tuohon peliin mukaan mutta parhainta olisi kylmän viilesästi päättää jo hyvissä ajoin, miten haluaa joulun viettää ja Huom! ei perusta jouluaan muiden ihmisten tekojen varaan! Jos on perheellinen ihminen, on luonnollisempaa luoda itse seoma joulu, kuin yrittää mukautua joidenkin toisten muokkaamaan joulunvbiettoon. Siinä ei voi kaikki olla koskaan tyytyväisiä! Paitis ehkä narsismiin taipuvainen suvun jäsen, joa taas kerran voi osoittaa voimansa määräämällä muiden joulun vietosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan joudu syyttä suotta mustaksi lampaaksi omassa perheessään, omaa osuuttaan vaan on vaikea nähdä. Jyrkästi kantaa ei kannata ottaa puoleen eikä toiseen, ennenkuin tietää toisenkin osapuolen ajatukset ja kokemukset.
Eikä mustaa lammasta kannata syyttää ennen kun on asunut narsisistejen perheessä. Tämä kuulostaa ikävän tutulta puuhalta.
t. Musta Lammas
Jotenkin huvittavaa, kuinka jokaista vähänkin itsekkäästi käyttäytyvää ja omaa napaansa ajattelevaa ollaan nykyään syyttämässä narsistiksi. Valtaosa ihmisistä ajattelee ensin omaa napaansa, myös ap. Se on ihan normaalia elämää, että isossa porukassa kaikki ei aina mene niin että kaikki olisivat tyytyväisiä.
Se on myös huvittavaa kuinka suurinpiirtein normaali perheessä eläneet ihmiset eivät usko eivätkä käsitä millaista joissain perheissä voi olla.
Perhedynamiikka voi olla todella outo eikä yksittäisen lapsen syytä.
Päällisin puolin tavallisessa perheessä voi hyvinkin olla musta lammas ja lemmikki ja nämä kuviot syntyvät kyllä jo niin varhain etteivät lapset itse ole niiden syntymiseen syypäitä.
Aikuisenakaan niitä rooleja on todella vaikea muuttaa ja usein ainoaksi keinoksi jää etäisyyden ottaminen, josta saattaa kanssa saada paskaa niskaan.
Juuri tyyliin " kasva aikuiseksi" tai " kuinka voit olla noin kylmä vanhemmillesi, jotka ovat kaikkensa tehneet vuoksesi".
Kaikkein pahin tässä onkin se että kyllä ne vanhemmat ovat omalla tavallaan yrittäneetkin, eivät vaan pysty näkemään tekemäänsä vääryyttä. Liekö sitä narsismia tms.
Diagnoosilla ei ole väliä, joka tapauksessa joku mättää.
Selkeä enemmistö nyt kumminkin on näitä suunnilleen normaaleja perheitä, joissa perheenjäsenet ovat vain tavallisen itsekkäitä omaan napaan tuijottajia eivätkä mitään narsisteja. Toki narsistejakin on, en minä sitä sano.
Sen perusteella mitä ap kertoi, hän on itse ihan yhtä itsekäs ja omaa napaa tuijottava kuin perheenjäsenensäkin. Tällä kertaa muut vain sattuivat haluamaan eri asiaa kuin ap.
oisiko tähän ketjuun vastata joku, joka kerää luokseen koko muun lähisuvun, mutta yksi jäsn tai perhe jätetään aina kusumatta? Miksi niin teet? Joulun sanomahan on lähimmisenrakkaus ja läheisten muistaminen ja että kaikilla on lämmin hyvä mieli. Kaikki poisjätetyt eivät ole narkkeja tai juoppoja, turha vedota siihen. Ettekö tajua, miten loukkatte paihiten juuri eristämällä tärkeässä juhlassa pois toisten piiristä?! Edeauttaja ja viers tällaisen joulussa: eikö omatunto soimaa, kun ihan lähelllä on läheisesi, joka joutuu viettämään joulua yksin?!
Vierailija kirjoitti:
Voi kiesus, mitä draamaa... Olet näillä näppylöillä saamassa lapsen ja vauhkoat joulusta, kuin joku teinikakara? Sinä olet äiti ja joulu on lasten juhla. Sinä olit joskus lapsi ja sait viettää mukavia perhejouluja. Nyt olet aikuinen ja sun tehtävä on tarjota sun lapsille sama tunnelma ja muistot sekä luoda TEIDÄN PERHEEN OMIA jouluperinteitä.
Mitäs muuten miehesi tykkää tästä kuviosta? Hänen sukunsa ei ole ilmeisesti teidän jouluun kuulunut lainkaan, mutta sinun sukusi on koko joulutunnelman ydin?
Mitäpä jos lukisit ap:n muut vastaukset? Onko kovin vaikeaa vai pitikö vain päästä haukkumaan toista?
Keskity rakentamaan oma kotijoulu
Jos viimeisillään olet raskaana ei ole mitään järkeä emännöidä sukujoulusta eikä matkustaa kauas. Perhejoulu oman perheen kanssa vaikuttaa hyvältä ratkaisulta. Sukua voi tavata uuden vauvan ristiäisissä.
Tässä on vain A:n näkemys asiassa ja kuitenkin tilanne on kesästä kovasti muuttunut.
Sisko on eronnut, muuttanut Suomeen, hankkinut juuri uuden talon vanhempiensa kodin läheltä. Veli taas haluaa maalle jouluksi, koska juuri silloin hänellä on lomaa.
Kompromissinä vanhemmat ja veli ovat esittäneet, että vanhemmat voisivat tulla veljen mukana tapanina A:n luokse, mutta A sanoo, että joko aattona tai sitten ei ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vain A:n näkemys asiassa ja kuitenkin tilanne on kesästä kovasti muuttunut.
Sisko on eronnut, muuttanut Suomeen, hankkinut juuri uuden talon vanhempiensa kodin läheltä. Veli taas haluaa maalle jouluksi, koska juuri silloin hänellä on lomaa.
Kompromissinä vanhemmat ja veli ovat esittäneet, että vanhemmat voisivat tulla veljen mukana tapanina A:n luokse, mutta A sanoo, että joko aattona tai sitten ei ollenkaan.
Minusta kyse ei oikeastaan ole tästä, siis siitä, että ihmiset ovat kesästä muuttaneet mieltään/rohkaistuneet tuomaan oman kantansa esiin.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kun sisko oli raskaana, veli ja vanhemmat ryntäsivät tukemaan häntä ja viettivät joulun hänen kanssaan toisessa maassa. Nyt kun ap on raskaana, ei viitsitä ajaa 500 km saman maan sisällä (ja Helsinkiin pääsee lentäen, on hotellejakin) eli samaa vaivaa ei nähdäkään tämän yhden lapsen/sisaren suhteen.
Minä kysyisin vanhemmilta ja veljeltä, miksi oli tärkeää ja vaivan arvoista tukea siskoa viime vuonna mutta tänä vuonna ap:n sama tilanne ei ole vaivan arvoinen?
Siskon kannan ymmärrän - tai en oikeastaan, sillä uskon, että hän tahallaan tietää, että saa omalla kieltäytymisellään marttyyripisteitä - eihän eronnutta yh:ta voi jättää yksin jouluna, mutta ymmärrän siis, että hän tietää voivansa pompottaa perhettään ap:n kustannuksella ja käyttää tätä tietoa hyväksi. Ehkä häntä tympi, kun ap:n perhe ei edellisenä jouluna tullut käymään - tosin eipä heitä kutsuttukaan, mutta olettaisin, että näillä hämmentäjillä on aina jokin näennäinen syy siihen, että hämmennetään. Se todellinen syy on niinkin raadollinen kuin että toistuvasti mitataan se oma suosio perheen kesken ja saadaan nautintoa siitä, että "voittaa" pelin.
En myöskään kuuntelisi mitään lässytystä vanhemmilta ja veljeltä vaan toteaisin, että kantanne on aivan selvä ja jatkossa hoidetaan joulut muista välittämättä. On nimittäin erittäin ikävää, että 1) lapset eivät saa tasa-arvoista kohtelua aivan samassa elämäntilanteessa 2) muutetaan sovittua niin, että sen yhden ja saman sisaruksen oikkujen mukaan mennään.
Eli kyllä, tekisin erittäin näkyväksi koko kuvion kaikilta osin: yksi sisarus saa koko ajan eri kohtelua, hänen oikkujaan totellaan ja hänen mukaansa järjestellään kaikki uusiksi.
Miksi siis viime vuonna jaksettiin matkustaa ulkomaille, kun tänä vuonna on niin vaikeaa reissata kotimaassa? Ihanko olisi syy siinä, että kaikki juoksee yhden perheenjäsenen oikkujen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vain A:n näkemys asiassa ja kuitenkin tilanne on kesästä kovasti muuttunut.
Sisko on eronnut, muuttanut Suomeen, hankkinut juuri uuden talon vanhempiensa kodin läheltä. Veli taas haluaa maalle jouluksi, koska juuri silloin hänellä on lomaa.
Kompromissinä vanhemmat ja veli ovat esittäneet, että vanhemmat voisivat tulla veljen mukana tapanina A:n luokse, mutta A sanoo, että joko aattona tai sitten ei ollenkaan.
Niinpä. Ja lisäksi melkeinpä jokaisella on tapana tuoda asiat esiin itselle suotuisessa valossa. Hyvin harva pystyy olemaan täysin objektiivinen, jos on itse mukana tilanteessa. Se, että perhe on mieluummin tekemisissä siskon kanssa voi johtua siskosta itsestään, kuten ap kertoo, TAI sitten syy on ap:n käytöksessä.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä itse jaksaisi emännöidä joulua viimeisimmillään raskaana. Ehkä ne muut näkevät asian niin etteivät halua rasittaa sinua liikoja.
Miksi luulet, että ap emännöisi? Kai häneltä mieskin löytyy joka osaa joulun laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on vain A:n näkemys asiassa ja kuitenkin tilanne on kesästä kovasti muuttunut.
Sisko on eronnut, muuttanut Suomeen, hankkinut juuri uuden talon vanhempiensa kodin läheltä. Veli taas haluaa maalle jouluksi, koska juuri silloin hänellä on lomaa.
Kompromissinä vanhemmat ja veli ovat esittäneet, että vanhemmat voisivat tulla veljen mukana tapanina A:n luokse, mutta A sanoo, että joko aattona tai sitten ei ollenkaan.
Minusta kyse ei oikeastaan ole tästä, siis siitä, että ihmiset ovat kesästä muuttaneet mieltään/rohkaistuneet tuomaan oman kantansa esiin.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kun sisko oli raskaana, veli ja vanhemmat ryntäsivät tukemaan häntä ja viettivät joulun hänen kanssaan toisessa maassa. Nyt kun ap on raskaana, ei viitsitä ajaa 500 km saman maan sisällä (ja Helsinkiin pääsee lentäen, on hotellejakin) eli samaa vaivaa ei nähdäkään tämän yhden lapsen/sisaren suhteen.
Minä kysyisin vanhemmilta ja veljeltä, miksi oli tärkeää ja vaivan arvoista tukea siskoa viime vuonna mutta tänä vuonna ap:n sama tilanne ei ole vaivan arvoinen?
Siskon kannan ymmärrän - tai en oikeastaan, sillä uskon, että hän tahallaan tietää, että saa omalla kieltäytymisellään marttyyripisteitä - eihän eronnutta yh:ta voi jättää yksin jouluna, mutta ymmärrän siis, että hän tietää voivansa pompottaa perhettään ap:n kustannuksella ja käyttää tätä tietoa hyväksi. Ehkä häntä tympi, kun ap:n perhe ei edellisenä jouluna tullut käymään - tosin eipä heitä kutsuttukaan, mutta olettaisin, että näillä hämmentäjillä on aina jokin näennäinen syy siihen, että hämmennetään. Se todellinen syy on niinkin raadollinen kuin että toistuvasti mitataan se oma suosio perheen kesken ja saadaan nautintoa siitä, että "voittaa" pelin.
En myöskään kuuntelisi mitään lässytystä vanhemmilta ja veljeltä vaan toteaisin, että kantanne on aivan selvä ja jatkossa hoidetaan joulut muista välittämättä. On nimittäin erittäin ikävää, että 1) lapset eivät saa tasa-arvoista kohtelua aivan samassa elämäntilanteessa 2) muutetaan sovittua niin, että sen yhden ja saman sisaruksen oikkujen mukaan mennään.
Eli kyllä, tekisin erittäin näkyväksi koko kuvion kaikilta osin: yksi sisarus saa koko ajan eri kohtelua, hänen oikkujaan totellaan ja hänen mukaansa järjestellään kaikki uusiksi.
Miksi siis viime vuonna jaksettiin matkustaa ulkomaille, kun tänä vuonna on niin vaikeaa reissata kotimaassa? Ihanko olisi syy siinä, että kaikki juoksee yhden perheenjäsenen oikkujen mukaan.
Olipa harvinaisen fiksu ja viisas kirjoitus. Olet ymmärtänyt meidän perhetilanteen täysin. Pahan mielen aiheeni on vähemmän tämä yksi joulu kuin nimenoaan se että meidät jätetään aina pois kuvioista tai muutenkin kohdellaan huonosti tai erilailla kuin siskoa, joskus vanhempien ansiosta, joskus siskon, joskus koko joukon. Ja sillä suosion varmistamisella sisko nimenomaan pönkittää omaa itsetuntoaan varsinkin tilanteessa jossa minulla on kaikki hyvin: hyvä työpaikka ja avioliitto, kolmas lapsi tulossa, kaikki asioita mitä hän haluaa mutta tällä hetkellä ei saa. Eli tämä joukon kontrolloiminen on hänen ainoa aseensa: hän pystyy omimaan lapsuudenperheen suosion, ajan, huomion ja myös rahat itselleen. (Tästä hänen temppuilustaan voisin kirjoittaa vaikka tuhat muuta aloitusta.)
Hän on nyt taas kuitenkin onnistunut pahoittamaan mieleni ja vuosi vuodelta ihmettelen miksi edes pidän heihin yhteyttä. Näistä sukujouluista ei ole koskaan koitunut muuta kuin tappeluita ja harmia. Aion ilmoittaa että ovat tehneet kantansa meidän suhteen selväksi ja sitten pitää pitkän tauon yhteydenottoon. Siihen mukaan tulee varmaan myös vauvan näkeminen. (Älkää uskoko että he olisivat vauvan kanssa mitenkään auttaneet, siskon lapsia kuitenkin hoidetaan jatkuvasti).
Kiitos kommentistasi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jos viimeisillään olet raskaana ei ole mitään järkeä emännöidä sukujoulusta eikä matkustaa kauas. Perhejoulu oman perheen kanssa vaikuttaa hyvältä ratkaisulta. Sukua voi tavata uuden vauvan ristiäisissä.
En ollut ajatellut emännöidä joulua eikä kukaan sitä odottanutkaan, olimme sopineet että kaikki toisivat jotain etukäteen valmiiksi tehtyä että minun ei tarvitsisi kokata koko porukalle. Minulla on myös tosiaan todella osallistuva mies. Minun puolesta heidän tänne tuleminen olisi ollut erittäin helppoa ja nimenomaan meidän lapsille kiva juttu. Se tässä eniten harmittaa, se mistä lapset jäävät paitsi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ap hyvä. Tietämättä sen enempää teidän perheen tilanteesta, lukemani perusteella näen että teillä ei ole kovinkaan hyvät välit lapsuuden perheeseesi. Olit sitten musta lammas tai sitten siskosi hankala ja kateellinen ihminen joka temppuilee saadakseen huomiota ja hallitsee muuta perhettäsi, joka tapauksessa näkyy että tämä yhteys lapsuudenperheeseesi aiheuttaa sinulle mielipahaa ja stressiä aikana kun olet jo muutenkin väsynyt ja sinulla on paljon vastuuta jo ennestään. Olet töissä, on mies, ja teillä on jo kaksi lasta jne.
Olet myös raskaana ja hormonit hyrrää, varmasti itsekin tiedostat olevasi herkempi nyt ja vaikka olet mielestäni täysin oikeutettu loukkaantumiseen perheesi törkeän ja ajattelemattoman käytöksen takia, tässä tilassa se tuntuu vielä pahemmalta kuin muuten. Suojelisin itseäni ja voimavarojani nyt viimeisellä raskauden kolmanneksella enkä tuhlaisi sitä ison, työlään sukujoulun valmistamiseen, turhaan riitelyyn sukulaisten kanssa, enkä tämän asian vatvomiseen. Ajattele kaikkea mikä sinulla jo on, ei sitä mikä puuttuu. Nyt lepäilet kotona joulun ja nautit miehestäsi ja lapsistasi sen kummemmin lapsuudenperheesi joulua ajattelematta. Pelatkaa lautapelejä, tilatkaa vaikka jostain jouluruuat joista oikeasti pidätte tai menkää vaikka ravintolaan syömään tai hotelliin uimaan ja nukkumaan, viettäkää aivan omannäköinen joulu, tässä nyt kun on kuitenkin erikoistilanne käsillä.
Aika jolloin yhdessäolo joukkona lapsuudenperheesi kanssa toimi taitaa olla ohi. Sanoit itsekin että ehkä on aika jättää tämä perinne kokonaan. Älä jumiudu menneisyyteen, sinulla on oikeus kasvaa ja elää erilailla kuin ennen. Jos sukulaisten näkeminen stressaa kun vauva syntyy, ei heitä tarvitse välttämättä kutsua kylään ennen kun olet toipunut ja valmis kohtaamaan heidät.
Mukavaa loppuraskautta ja oikein kaunista joulua sinne ja onnea jo etukäteen pikkuisesta!
Kiitos sinulle. Olet täysin oikeassa että minun on suojeltava itseäni ja voimavarojani varsinkin tässä tilanteessa jossa on jo tarpeeksi stressiä ja keskittyä sihen iloon jonka oma perhe ja uusi ihana vauva voi tuoda. Näihin sukujouluihin (kun olen ollut mukana on liittynyt paljon ikävyyksiä, siskon suosimista ja hänen ilkeilyään ja kiusaamista). Taidan jättää sen ainakin tänä vuonna omaan arvoonsa ja erottaa itseni näistä ihmisistä. Kun vauva syntyy, aion tosiaan kutsua heidät kun se meille sopii.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa juuri tähän aloitukseen ytuli mieleen, ett suuret juhlapyhät voivat paljastaa raadollisimmillaan suvun perhedynamiikan kieroudet. Syynä on juuri vuosikymmeniä mediassa ja aenteissa velloneet ihanteet sukujouluista ja kaikilla on hyvä mieli jne. Suuret keinotekoiset odotukset luovat valtavaia paineita näytellä jotain ihme roolia tässä pelissä. Egoisistiset ihmiset saavat valaansa näuttää peräti pompogttamalla ns.hyvää hyvyyttään muita sukulaisia, mikä on jo narsismia. Syynä syviin tunteisiin on juuri myytyiset ihanteet ja stereotyyppiset käsitykset juuri joulun vieton merkityksellisyydestä, vaikka kyseessä on kolmen päivän juhlputki keran vuodessa. Olen itsekin mennyt tuohon peliin mukaan mutta parhainta olisi kylmän viilesästi päättää jo hyvissä ajoin, miten haluaa joulun viettää ja Huom! ei perusta jouluaan muiden ihmisten tekojen varaan! Jos on perheellinen ihminen, on luonnollisempaa luoda itse seoma joulu, kuin yrittää mukautua joidenkin toisten muokkaamaan joulunvbiettoon. Siinä ei voi kaikki olla koskaan tyytyväisiä! Paitis ehkä narsismiin taipuvainen suvun jäsen, joa taas kerran voi osoittaa voimansa määräämällä muiden joulun vietosta
Olet aivan oikeassa, joulu on varsinainen narsisistejen mahdollisuus näyttää "voimansa". On aika erottautua tästä kuviosta. Se on ainoa tapa ottaa tuo voima pois.
ap
Eikä mustaa lammasta kannata syyttää ennen kun on asunut narsisistejen perheessä. Tämä kuulostaa ikävän tutulta puuhalta.
t. Musta Lammas