Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kiusaava ex-mies

Väsynyt ex-mieheensä

Ex on uhkaillut vähän väliä eron jälkeen (siitä on 2 v., yhteinen päätös) ls-ilmolla, milloin mistäkin syystä. Edellinen kerta oli alkusyksystä, kun kielsi ettei lapsemme saa tavata pappaansa, (isääni) koska tämä on kuulemma henkisesti epävakaa. Perusteli sillä, että isäni on kerran sanonut hänelle että "minua et komentele" vähän tiukempaan sävyyn. Sitä ennen hän oli sanonut isälleni "nyt teet kuten käsketään!"

Nyt eilen eksä (eli lapseni isä) keksi että koska lapsemme vaatteet haisevat vanhalta puutalolta, meillä on varmaan hometta. 60 v. vanha talo, perusteellinen kuntotarkastus tehty vuosi sitten, ei kosteutta, emmekä haista hometta, emmekä ole kukaan sairastelleet. Nyt sitten eksä vaatii että meidän pitää teettää perusteellinen hometutkimus, siis sellainen missä porataan seiniä ja kaivetaan sokkeli esiin tms., maksaa jopa 2000 e. Ei meillä ole varaa sellaiseen, emmekä haista täällä mitään. Emmekä myöskään tosiaan ole sairastelleet. Jos emme teetä sitä ex uhkasi ls-ilmolla, ja että vie lapsen huoltajuuden.

Milloin mistäkin syystä hän syyttelee että olen huono äiti, jopa siitä että olen joskus kertonut uskovani Jumalaan. (vain uskovani, en ole muuten mitenkään erityisen uskonnollinen) Perusteli sillä, että jos uskoo johonkin mitä ei ole, ei ole vastuullinen vanhempi. Itse on ateisti ja ajattelee olevansa oikeassa.

Ex on jopa käynyt päiväkodin lähistöllä kyttäämässä kun avomieheni (tuleva aviomieheni) hakee lastamme, että olisiko mitään mitä hän tekisi väärin. Väitti sitten tekstarilla että mieheni pisti lapsen kantamaan painavan repun, vaikka olisi voinut itse kantaa. Lapsi oli silloin 125 cm ja 25 kg, isokokoinen poika, melkein kuusivuotias, nyt eskarissa. Nyt on 128 cm ja paino sama. Reppu on lasten reppu, vähän pienempi siis kuin ns. normikokoinen, ja siellä oli varavaatteet, ei muuta. Eli kunhan piti keksiä jotain valittamista, turhaakin.

Eksä ei suostu näkemään minua, ja puhuu lapsellekin ettei halua nähdä minua. Lapsi kärsii siitä kovasti.Meillä on yhteishuoltajuus, viikko/viikko -periaatteella, eksä sitä ehdotti ja suostuin, en kyllä enää suostuisi, kun tämä on tällaista h*lvettiä. :-(

Olen soitellut vaikka minne, mutta kukaan ei voi mitään, koska mitään rikosta ei ole tapahtunut. Henkinen kiusaaminen siis on täysin luvallista. Olen hyvin ahdistunut eksäni vuoksi ja pelkään kun tulee tekstiviesti, taasko eksä syyttää minua jostain, en saa öisin nukuttua. Eksä nauttii siitä kun saa minut syytöksillään murtumaan, on kirjoittanut niin. Yhdessä ollessammekin hän nautti kun sai minut itkemään.

Tein hänen kanssaan lapsen siksi, että hän esitti kaksi vuotta ihan normaalia ihmistä, mutta kun lapsi syntyi, hänestä tuli koko ajan syyttelevä, negatiivinen valittaja joka käveli perässäni vikoja etsien, ja aina sai pelätä millaisella tuulella hän on. Hän kohteli minua huonosti mutta jos sanoin sen hänelle, hän suuttui pahemman kerran. Itse hän puhui mitä sylki suuhun toi, mutta minussa oli aina vika, hänen mielestään. Hän nautti kun sai lytätä minua. Hän pitää itseään viisaimpana ja on mielestään aina ja kaikessa oikeassa-

Itse olen kiltti, vähän liiankin, ylikiltteydestä koitan koko ajan päästä eroon,ja olin tyytyväinen kun vihdoin neljännellä yrityksellä onnistuin hänet jättämään. Joka kerta eroa yrittäessäni hän itki, katui ja vannoi muuttuvansa, ja sanoi rakastavansa yms., pari kk oli normaali, sitten muuttui entisekseen.

Minulla on nyt maailman ihanin ja rakastavin mies, ja kaikki hyvin elämässä, kihloja juuri suunnittelelemme ja häistäkin olemme jo puhuneet. Vain eksä varjostaa elämääni.

Neuvoja, vertaistukea?

Sivut

Kommentit (48)

Vierailija

Tsemppiä, ex-mies kuulostaa sekopäältä. Fakta on kuitenkin se, että hän voi vaatia ja haluta vaikka mitä, mutta teille se ei aiheuta mitään toimenpiteitä. Huoltajuutta hän ei tule saamaan ikinä noilla perusteilla. Älä ole huolissasi :) Vaikka hän tekisi lastensuojeluilmoituksen, niin eihän se mitään. Sitten vain todettaisiin, että se oli aiheeton.
Meillä on miehen ex-vaimo juuri samanlainen.
Miten miehesi suhtautuu asiaan? Tuollainen on tosi rankkaa parisuhteelle, älkää antako ex-miehen tulla teidän väliinne.

alkuper.

Vielä, että eron jälkeen meidät lähetettiin päiväkodin toimesta perheneuvolaan, sopimaan kasvatuslinjoista yms., se on kuulemma tapana. Siellä hän ei sopinut mistään, vaan pelkästään syytteli minua, monin eri tavoin, yksi oli että minulla on kuulemma mielenterveyden häiriöitä, koska itkeskelen ja kärsin selvästi depressiosta. No, yhdessäolomme aikana hän sai vähintään 3-4 ketaa viikossa minut itkemään ilkeydellään, herkkä kun olen, nautti siitä, ja sitten pääsi syyttämään että olen epävakaa ja masentunut, kun itkeskelen, ja jouduin käyttämään nukahtamislääkkeitä. 

alkuper.

Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ex-mies kuulostaa sekopäältä. Fakta on kuitenkin se, että hän voi vaatia ja haluta vaikka mitä, mutta teille se ei aiheuta mitään toimenpiteitä. Huoltajuutta hän ei tule saamaan ikinä noilla perusteilla. Älä ole huolissasi :) Vaikka hän tekisi lastensuojeluilmoituksen, niin eihän se mitään. Sitten vain todettaisiin, että se oli aiheeton.
Meillä on miehen ex-vaimo juuri samanlainen.
Miten miehesi suhtautuu asiaan? Tuollainen on tosi rankkaa parisuhteelle, älkää antako ex-miehen tulla teidän väliinne.
Mieheni on hyvin järkevä ihminen, emme ole koskaan riidelleet eksän takia, lohduttaa minua aina kun olen eksän takia pahalla mielellä. On aivan ihana, ja suhtautuu aivan mahtavasti. Lapsenikin on hänelle kuin oma. Ihan mahtava mies. <3

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vielä, että eron jälkeen meidät lähetettiin päiväkodin toimesta perheneuvolaan, sopimaan kasvatuslinjoista yms., se on kuulemma tapana. Siellä hän ei sopinut mistään, vaan pelkästään syytteli minua, monin eri tavoin, yksi oli että minulla on kuulemma mielenterveyden häiriöitä, koska itkeskelen ja kärsin selvästi depressiosta. No, yhdessäolomme aikana hän sai vähintään 3-4 ketaa viikossa minut itkemään ilkeydellään, herkkä kun olen, nautti siitä, ja sitten pääsi syyttämään että olen epävakaa ja masentunut, kun itkeskelen, ja jouduin käyttämään nukahtamislääkkeitä. 

 

Oireileeko teillä lapsi mitenkään ? Meillä on alkanut nyt olemaan sitä ongelmaa...
Onnittelut, että olet nyt löytänyt hyvän miehen:)

alkuper.

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä, että eron jälkeen meidät lähetettiin päiväkodin toimesta perheneuvolaan, sopimaan kasvatuslinjoista yms., se on kuulemma tapana. Siellä hän ei sopinut mistään, vaan pelkästään syytteli minua, monin eri tavoin, yksi oli että minulla on kuulemma mielenterveyden häiriöitä, koska itkeskelen ja kärsin selvästi depressiosta. No, yhdessäolomme aikana hän sai vähintään 3-4 ketaa viikossa minut itkemään ilkeydellään, herkkä kun olen, nautti siitä, ja sitten pääsi syyttämään että olen epävakaa ja masentunut, kun itkeskelen, ja jouduin käyttämään nukahtamislääkkeitä. 

 

Oireileeko teillä lapsi mitenkään ? Meillä on alkanut nyt olemaan sitä ongelmaa...
Onnittelut, että olet nyt löytänyt hyvän miehen:)

Joo, nyt on niin ihana ja rakastava mies että ei mitään rajaa, ja tiedän ettei hän esitä, koska tunsimme vuosia toisemme, kavereina, jo ennen suhdettamme. :-)

Lapsemme on hyvin herkkä, ja sanoo välillä, että äiti, haluaisin että isi ja sinä olisitte kavereita, ja että hänestä tuntuu pahalta kun isi ei tykkää minusta, koska hän rakastaa minua. Ja sekin ehkä tavallaan on oireilua, kun lapsi haluaa monta kertaa päivässä halata minua, ja sanoo että äiti minä rakastan sinua. Uskon että ex haukkuu minua lapselle enemmänkin, ja tämä halaaminen ja rakkaudenosoitukset ikäänkuin taistelevat sitä haukkumista vastaan. Lapsi on vasta 6,5 v., varmasti tulee kärsimään vanhempana vielä enemmän siitä miten isänsä suhtautuu minuun. :-( Itse en ole koskaan sanonut lapselle pahaa sanaa hänen isästään, minusta tuollaiset asiat ei kuulu lapselle. Jos ek haukkuu minua lapselleen, minä en halua vajota todellakaan yhtä alas. 

Vierailija

Huh mikä skitso.

Minun eksäni on kuitenkin tervejärkisten kirjoissa, mutta tuön syyttelyn ja uhkaukset tunnistan. Olen erosta lähtien, jo viisi vuotta, taistellut, etteivät ne ahdistaisi. Eksälle en yhtään osoita, että syytökset kolahtavat minuun. Sitä nautintoa en suostu hänelle antamaan.

Olen aina näyttänyt kaikki eksän viestit kaikille ihmisille. Se helpottaa omaa oloa, kun ulkopuoliset sanovat hänellä viiraavan päästä... Ja itse tietää, ettei ole tehnyt mitään väärin.

Sinun pitää kehittää niskaasi teflonpinta. Mitä tahansa tulee, niin kohauta olkapäitäsi. Anna eksän melskata yksin. Hän yrittää lähettää sinulle pakettia, jossa on kaikki hänen omat ongelmansa - älä ota sitä pakettia vastaan vaan lähetä se takaisin lähettäjälle. Dokumentoi kaikki viestit.

Tsemppiä!

Vierailija

Tuosta lapsen vaatteiden haisemisesta ja mahdollisesta homeesta. Onko teillä asunnossa lastulevykaappeja? Sellaisia vanhempia? Meillä nuoren vaatteet haisevat selvästi lastulevylle, kun on ollut seurustelukumppanin luona pitemmän aikaa. Kun hän astuu autoon sieltä häntä poimiessani, selvästi huomaa, että se lastulevyn haju on tarttunut vaatteisiin. Kun itse asuin lapsena talossa, jossa oli sellaisia kaappeja, ei sitä hajua huomannut.

alkuper.

Vierailija kirjoitti:
Tuosta lapsen vaatteiden haisemisesta ja mahdollisesta homeesta. Onko teillä asunnossa lastulevykaappeja? Sellaisia vanhempia? Meillä nuoren vaatteet haisevat selvästi lastulevylle, kun on ollut seurustelukumppanin luona pitemmän aikaa. Kun hän astuu autoon sieltä häntä poimiessani, selvästi huomaa, että se lastulevyn haju on tarttunut vaatteisiin. Kun itse asuin lapsena talossa, jossa oli sellaisia kaappeja, ei sitä hajua huomannut.
On tällaisia kaappeja, tätä en tiennytkään! Hometta meillä ei kuitenkaan pitäisi olla, eikä kukaan ole oireillut millään tavalla.

ap

alkuper.

Vierailija kirjoitti:
Huh mikä skitso.

Minun eksäni on kuitenkin tervejärkisten kirjoissa, mutta tuön syyttelyn ja uhkaukset tunnistan. Olen erosta lähtien, jo viisi vuotta, taistellut, etteivät ne ahdistaisi. Eksälle en yhtään osoita, että syytökset kolahtavat minuun. Sitä nautintoa en suostu hänelle antamaan.

Olen aina näyttänyt kaikki eksän viestit kaikille ihmisille. Se helpottaa omaa oloa, kun ulkopuoliset sanovat hänellä viiraavan päästä... Ja itse tietää, ettei ole tehnyt mitään väärin.

Sinun pitää kehittää niskaasi teflonpinta. Mitä tahansa tulee, niin kohauta olkapäitäsi. Anna eksän melskata yksin. Hän yrittää lähettää sinulle pakettia, jossa on kaikki hänen omat ongelmansa - älä ota sitä pakettia vastaan vaan lähetä se takaisin lähettäjälle. Dokumentoi kaikki viestit.

Tsemppiä!

 

Kiitos paljon hyvistä neuvoista! Tällainen teflonpinta minun kyllä pitäisi kehittää, nimittäin eksä suhteemme aikana nautti, ja nyt sen jälkeenkin nauttii suuresti kun saa minut joko itkemään tai suuttumaan, tai muuten vaan tolaltani. Yritän olla ottamatta hänen syytöksiään itseeni, sillä tiedän olevani hyvä äiti vaikka hän kuinka yrittää todistella muuta. Syyt ovat aina ihan naurettavia, koska muutakaan ei ole. Kun asuimme yhdessä, hän käveli perässäni ja motkotti kaikesta jonka teen hänen mielestään väärin, kaikkeen olisi pitänyt hänen mielestään kysyä neuvoa, edes jääkaappia en osannut avata oikein, (jos ottaa väärästä kohtaa kiinni, kahva löystyy) kaikessa olin hänen mielestään tyhmä, osaamaton ja kömpelö. Jouduin olemaan koko ajan varpaillani koska en tiennyt millaisella tuulella hän milloinkin on- joskus nimittäin saattoi olla jopa pari viikkoa lähes normaali, eli ei määräillyt ja huomautellut jatkuvasti minulle kaikesta. Silloin tunsin olevani onnellinen, mutta nuo kaudet olivat aika lyhyitä. 

Ensimmäiset kaksi vuotta sihteesta, jotka vietimme kahdestaan, ilman lasta, olivat hyviä, koska hän ilmeisesti filmasi normaalia, tai sitten jotenkin sekosi kun lapsi syntyi, epäilen ensimmäistä vaihtoehtoa. 

Ja vaikka hän huomautteli jatkuvasti mikä on kotona tehty väärin, hän ei itse tehnyt kotona juuri mitään vaan oli äärimmäisen laiska. Alussa hän suunnitteli yritystä, ja yrittäjä hän oli joskus aiemmin ollutkin, uskoin hänen selityksiään ja lupailujaan yrityksen aloittamisesta. Se kuitenkin venyi ja venyi- vasta kun lapsi oli jo syntynyt, minulle valkeni ettei hän aio mennä koskaan töihin, vaan elää vapaaehtoisesti työttömänä, ja todella nuukasti. Niin nuukasti ettei juuri maksanut kulujamme, edes kun olin äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Muistan mitkä riidat tulivat, kun olin ostanut (silloin vauvalle/taaperolle) jotain välttämätöntä tai tarpeellista- kaikki minun ostamani oli hänestä tuhlausta, jopa vaipat, tuttipullot, ja myöhemmin varsinkin lelut. Meillä oli äärettömän tiukkaa.

Minulla ei ole pienintäkään hajua missä hän päivänsä vietti- sanoi olevansa autotallilla, mutta monesti ajoin siitä ohi, eikä hän ollut siellä. (autotalli ei ollut ihan lähellä kotiamme) Hän oli lapsen syntymän jälkeen suurimmaksi osaksi poissa kotoa klo 10-20. Muistan kuinka lapsemme ollessa vauva, katselin onnellisia pienten vauvojen vanhempia viikonloppuisin, yhdessä. Minä olin aina vain vauvan kanssa kahdestaan. Aloin tehdä pitkiä kävelyretkiä, että saisin aikani kulumaan, kun ei kotitöissä kuitenkaan koko päivää mennyt, ja vauva nukkui parhaiten liikkeessä olevissa vaunuissa. Vauva oli allerginen ja hyvin itkuinen, olin todella väsynyt hänen kanssaan. Kun hän huusi vatsaansa, musitan että laitoin hänet keinusitteriin ja keinutin jalalla, että saisin edes syötyä. Tukiverkostoa ei ollut, ystäväni asuivat muualla, eikä niitä paljon ollutkaan, olen aina ollut vähän introvertti. 

Minulla on aina ollut taipumusta liialliseen kiltteyteen. Yritin päästä siitä eroon ja alkaa pitää puoleni, mutta se tarkoitti sitten taas ihan päivittäisiä riitoja, isoja ja pieniä helpompi olisi ollut alistua häne  käskyihinsä, ja nyökytellä kun hän taas tilitti miten olin tehnyt jonkun asian väärin. Hän usein rapsutteli esim. ruokakaappien ovia, ja kysyi että koska olet pyyhkinyt näitä viimeksi? Jos erehdyin sanomaan, että eikö hän joskus voisi auttaa minua kotitöissä, hän räjähti. Hän oli hyvin räjähdysherkkä. Kun vieraita oli paikalla, hän oli mitä kohtelian, se sama tyyppi johon olin aikanani rakastunut. 

Ja nyt siis ollaan tässä, että erosta on kaksi vuotta, ja minulla on uusi avomies, ja ainut lapseni on 6,5-vuotias. Ja tämä kiusaaminen eri tavoin on ihan viikoittaista, milloin mistäkin. Kerran sain haukut siitä että olin jättänyt lapsen kassin hänen autotallinsa lattialle väärään paikkaan, olisi pitänyt laittaa noin 40 cm enemmän vasemmalle. Siitä lapsikin sanoi useasti että isi oli vihainen kun olit jättänyt tavarat väärään kohtaan. Perusteli että juuri se oli kuulemma likaisin kohta lattiasta, vaikken huomannut että siihen olisi mitään kaatunut tms. Minulla oli avaimet autotalliin, jätin lapsen tavarat aina sinne, vaihdot tapahtuivat päiväkodin kautta kuten vieläkin, lomilla haen ja vien lapsen heidän kotitalonsa pihaan, ja lähden pois, koska ex ei halua nähdä minua missään tapauksessa kuulemma koskaan. 

Itse tiedän olevani luonteeltani liian kiltti, ja oikea unelma-uhri kaiken maailman pipipäille- vaadin itseltäni paljon, ja usein muiden onni on ollut minulle omaani tärkeämpää, siitä yritän kasvaa pois, kuten ylikiltteydestäkin, ihan terapiassakin olen käynyt. En ole lääkäri ja tuskin oni lukijakaan, mutta vastaako eksäni käsitystänne narsistista, vai onko narsisti vielä pahempi? Mustasukkainen hän ei koskaan ollut, ja oli hyvin ylpeä itsestään kun "päästi" minut kerran viikossa harrastamaan 2-3 tunniksi. Yritin saada suhdetta toimimaan, kaikin keinoin, kerroin mikä on normaalia suhteessa ja mikä ei, mutta riitaa tuli aina, hän ei ollut samaa mieltä. Kolme kertaa olin tosissani lähdössä, mutta hän vai minut aina muttamaan mieleni, itkemällä ja anelemalla, elrtomalla kuinka rakastaa, ja lupaamalla muuttua. Pari kk menikin aina hyvin, kunnes hän muuttui omaksi itsekseen. 

Henkisen väkivallan lisäksi hän oli kaksi kertaa fyysisesti väkivaltainen, kerran tönäisi ja kerran kuristi, onneksi lopetti ennen kuin tajuni lähti. Kuristamisen syy oli se, että en uskonut häntä, kun hän kielsi minua laittamasta astianpesukonetta päälle. Syy oli se että konetiskiaine haisi hänen hajuyliherkkään nenäänsä liian pahalle- olisin saaanut pestä tiskiä vain kun hän on poissa kotoa. Tuonkin episodin jälkeen olin lähdössä, mutta hän sai ruikutettua minut takaisin. Näitä tarinoita olisi tuntikausiksi, elämämme oli yhtä kaaosta. Välillä olin niin väsynyt että myönnyin, koska en vaan halunnut riidellä. 

Seksiä meillä ei ollut lapsen syntymän jälkeen kuin muutaman kerran- minä en halunnut koskea häneen, koska hän oli niin inhottava minulle, hän tyytyi siihen, ja todennäköisesti kävi "hoidattamassa" itsensä muualla. Itse olin selobaatissa, olin niin masentunut ettei seksi edes käynyt mielessä.

Lopujen lopuksi pääsin lähtemään siten, että hyvä yli kaksivuotinen ystäväni ja harrastuskaverini tuki minua henkisesti eron aikana todella paljon. Hän on mies, ja kun olin vähän eheytynyt suhteesta, huomasimme viihtyvämme yhdessä erittäin hyvin- ja nyt ollaan asuttu vuosi yhdessä. En tiedä olisinko saanut koskaan lähdettyä ilman tukea, olin niin nujerrettu, enkä kokenut ansaitsevani parempaa, ex oli polkenut minut henkisesti maan rakoon. 

Nyt olen eheytymässä, tai olisin ilman eksän kiusausta. 

Halusin päästä purkamaan, olen miettinut pitäisikö mennä juttelemaan jonnekin, ja minne. 

Niin, vielä että eksä on antanut omille tuttavilleen täysin päinvastaisen kuvan, eli on sanonut kaikille että MINÄ olen narsisti ja hirveä määräilevä pirttihirmu, ja avuton, joka ei pärjää ilman häntä tms...tosiasiassa se määräilevä, toista lyttäävä ja itseään ylentävä avuton reppana on HÄN. Olen näitä juttuja kuullut yhteisiltä tuttaviltamme. 

ap

Vierailija

Huh, mikä tarina. Saat kyllä toden totta olla erittäin ylpeä itsestäsi, että olet moisesta paskiaisesta päässyt eroon. En ole lääkäri, joten en osaa sanoa onko miehellä narsistisia piirteitä, mutta ihan normaali hän ei ainakaan ole.

Olen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa siitä, että parasta olisi, jos kohtaat kaiken exäsi taholta tulevan syyttelyn olankohtautuksella. Vähän nuorisotapaan "evvk"! :) Hänhän on huomannut, että pystyy pitämään sinua vallassaan uhkailuilla ja muulla kiusaamisella ja saa nyt todellakin itselleen mielihyvää alistamisestasi. Jos hän joskus toteuttaa uhkauksensa lasusta (mitä epäilen), niin anna lasun tulla! Sehän on oiva keino todistaa, että olet hyvä äiti. Ex-miehesi tekee siinä ainoastaan itsensä naurettavaksi.

Lapsen kanssa juttelisin ja kertoisin, että hänen isänsä on vihainen erosta, mutta että se menee ajan kanssa ohi.

Toivon sinulle tsemppiä kovasti!

Vierailija

Otan osaa. Neuvo teflonpinnasta on hyvä. Mielestäni nämä keskustelut pitäisi ottaa kirjallisina. Ja jos hän uhkaa lasulla, sanoisin että "Annapa mennä vaan, tervetuloa, mä keittelen niille kahvit!" Hän hallitsee sinua pelolla ja uhkailulla, koska se toimii. Sitä hän ei tiedä, miten siihen pitää reagoida, että et suostukaan hänen marionetikseen. Ole viileän virallinen, vaikka kuinka vituttaisi ja ahdistaisi. Älä anna hänelle enää tarttumapintaa. Mitä tulee isääsi kohdistuviin uhkailuihin, sanoisin että olisin varmaan itse makeasti nauranut, ja sanonut äijälle, että oletko ihan terve? Ole hyvä ja yritä vain.

Suosittelen sinulle myös hyvää kotivakuutusta ja hyvää oikeusturvavakuutusta.

Olen hyvin huolissani lapsestasi hänen isäviikollaan. Mielestäni sinun pitäisi kerätä matskua siihen, että tuo viikko- ja viikkosysteemi puretaan. Et taatusti ole narsistin ainoa uhri.

Työkaverini on vastaavassa tilanteessa, heillä on nyt väliaikaiset valvotut tapaamiset, koska 2-v. lapsi tuli isältään aina isoilla mustelmilla. Ne ei olleet mitään kaatumismustelmia. Lapsi näytteli mm. kättään ja sanoi kysyttäessä, mistä pipi tuli: isi.  Mutta sehän taas oli vaikea todistaa oikeudessa, kun kyse on pienestä hädin tuskin puhuvasta lapsesta.  Hän on sitä mieltä, että jos päätös puretaan, hän ei lasta enää tapaamisiin anna, vaikka tulisi mitkä uhkasakot. On mieluummin persaukinen, kuin lapsi valvomattomana hullun luona.

Vierailija

Ex-miehesi on häiriintynyt; hyvä että olet osittain päässyt eroon. Sanon osittain siksi, että lapsi sitoo teitä yhteen aikansa - niin kauan kuin mies katsoo hyötyvänsä siitä tai tapahtuu jotain sellaista että hänen tapaamisoikeuttaan rajoitetaan viranomaisten toimesta. Yhteistoiminnallisuus on heidän kanssaan on tärkeää!

Olet saanut jo hyviä neuvoja kuten kirjaa / tallenna yhteydenpidot, myös puhelut. Puhelut pystyy nauhoittamaan ilmaiseksi netistä saatavilla ohjelmilla.

Vahvista itseäsi, exä haluaa ehkä loputtomiin nujertaa sinua - aina kun muilta kiireiltä ehtii (lue: muilta 'hoidoilta').

Ole lapsesi tukena - niinkuin olet ollutkin. Aikansa hänelle pystyy syöttämään pajunköyttä, mutta kyllä lapsi huomaa ennemmin tai myöhemmin, miten asiat oikeasti ovat.

Voimia!

alkuper.

Vierailija kirjoitti:
Ex-miehesi on häiriintynyt; hyvä että olet osittain päässyt eroon. Sanon osittain siksi, että lapsi sitoo teitä yhteen aikansa - niin kauan kuin mies katsoo hyötyvänsä siitä tai tapahtuu jotain sellaista että hänen tapaamisoikeuttaan rajoitetaan viranomaisten toimesta. Yhteistoiminnallisuus on heidän kanssaan on tärkeää!

Olet saanut jo hyviä neuvoja kuten kirjaa / tallenna yhteydenpidot, myös puhelut. Puhelut pystyy nauhoittamaan ilmaiseksi netistä saatavilla ohjelmilla.

Vahvista itseäsi, exä haluaa ehkä loputtomiin nujertaa sinua - aina kun muilta kiireiltä ehtii (lue: muilta 'hoidoilta').

Ole lapsesi tukena - niinkuin olet ollutkin. Aikansa hänelle pystyy syöttämään pajunköyttä, mutta kyllä lapsi huomaa ennemmin tai myöhemmin, miten asiat oikeasti ovat.

Voimia!

Kiitos vastauksestasi ja hyvistä neuvoistasi! Joo viestit ja meilit on tallessa, sekin kun eilen kirjoitti viestiin että perästä kuuluu, kun en suostunut siihen että teetän talossamme tuhansien eurojen hometutkimuksen. 

Uskon myös, että lapsi kasvaessaan huomaa millainen hänen isänsä on minulle. Ehkä huomaa jo muttei pysty sitä ainakaan sanoiksi pukemaan vielä-lapsella on dysfasia. 

Nyt yritän kyllä todellakin olla ihan coolina enkä näytä eksälle että millään tavalla menettäisin mielenrauhaani hänen juttujensa takia. Minun satuttamisestahan hän nauttii erittäin paljon. En anna sitä tyydytystä hänelle enää. 

ap

anskuliini

No on kyllä selvä narsisti, aika paljon samanlainen kuin minunkin eksäni. Meni vuosikausia  ennen kuin hän lopetti kiusaamisen-vasta sitten kun lapset olivat täysi-ikäisiä. Pysy lujana, älä näytä missään nimessä että hänen kiusaamisensa satuttaa, sillä sitä hän juuri haluaa. Ihan valtavasti voimia sinulle!! 

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat