Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tumma lapsi, mies syyttää pettämisestä :/
18.11.2015 |
Ja tehdäänkö jo nyt ihan alussa kaikille selväksi, että EN OLE PETTÄNYT!!
Jokatapauksessa asiaan.
Eli synnytin hieman yli puoli vuotta sitten. Tämä lapsi on minun ja mieheni ensimmäinen. Kun poika syntyi, hän oli ihan vaalea (tosin mustat hiukset, mutta itsellänikin on). Silloin mies ei luonnollisestikaan epäillyt mitään.
Kuitenkin pojan kasvaessa hän alkoi pikkuhiljaa tummua. Nyt hän onkin todella tumma, ei tietenkään ihan mikään mustaihoinen mutta reilusti keskivertosuomalaista tummempi. Tukkakin on kihara, hieman "afromainen".
Nämä piirteet huomattuaan mieheni (vaaleaihoinen, harmaanvihreät silmät, pisamia) alkoi pikkuhiljaa vihjailla minua, että olisin pettänyt häntä! Lopulta sanoi asiasta ihan suoraan. Suutuin, sillä en voisi edes kuvitella pettäväni! Ja mies ei myöskään tunnu huomaavan, että pojallamme on esimerkiksi täysin samanväriset silmät sekä samanmuotoinen nenä kuin hänellä itsellään!! Ainoa, minkä tuntuu näkevän, on tuo ihonväri.
Minä itse olen siis suhteellisen vaaleaihoinen, mutta muuten tumma (lähes mustat silmät sekä musta, korkkiruuvikihara tukka). Isoäitini toinen vanhempi oli kuitenkin negriitti, ja sukuni tuolta puolelta tulee ulkomailta. Toinen vanhemmistanikin on siis hieman keskivertoa tummempi, muttei kuitenkaan läheskään niin tumma kuin poikani.
Olen ehdottanut miehelleni isyystestiä, mutta jostain syystä ei halua. Mitä voisin tehdä?
Kommentit (138)
En jaksanut kaikkea lukea ja sori, jos kysyn jo kysyttyä, mutta miten isä suhtautuu lapseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onpa aika helmi mies sulla. Itse en kuuntelisi kyllä yhtään mitään pettämissyytöksiä. Jos ei sen verran minuun luota, niin eipä ole sellainen parisuhde, jossa haluaisin olla.
Onko varma, ettei ole vaihtunut laitoksella? Näitäkin tapauksia nimittäin sattuu. Tehkää nyt testit ihmeessä, niin sillähän se selviää.
Palstalla kun tunnutaan tiedettävän kaikki asiat niin miten kaksoset voi olla täysin erinäköisiä?
Tunnen eräät kaksossisaret joista ei voi mitenkään uskoa että olisivat mitään sukua keskenään ovat niin täysin erillaisia, ulkonäöltään, luonteeltaan.
Miksi kaksosten pitäisi muistuttaa toisiaan? Kaksoset ovat geneettisesti kuin sisarukset yleensä, ei sen enempää eikä vähempää samaa perimää. Ainoastaan identtisillä kaksosilla on sama perimä ja muistuttavat toisiaan enemmän kuin sisarukset muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies onkin pettänyt ja sinä et ole lapsen äiti.
Ei miehen pettäminen kyllä voi siihen johtaa, kyllä synnyttäjä on aina lapsensa äiti vaikka mies olisikin käynyt vieraissa
Kiitos sinulle tosikko tästä faktapläjäyksestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin mies naljaili isyydellä ja ei testeihin halunnut mennä.
Lapsi on kyllä hänen mutta ei muistuta lähisukulaisista ketään hänen puolestaan. Mutta kas kummaa kun kaivoin sukututkimusta varten vanhoja valokuvia niin meidän nykyisin 16v on ihan miehen isoäidin isoäidin näköinen kun hän oli 15-17v...Minulle kävi samanlainen juttu 16 vuotta sitten, kun katsoin äitini kuoleman jälkeen hänen serkkunsa kanssa meidän vanhoja sukukuvia 1800-luvulle asti. Siellä oli paljon kuvia, joita en ollut koskaan nähnyt.
Veljeni ei ole kenenkään lähisukulaisen näköinen. Olen aina ihmetellyt tätä asiaa, eikä äitikään osannut sanoa, miksi hän on niin erinäköinen kuin me muut.
Näistä sukukuvista löysin kauniin pariskunnan kihlajaiskuvan vuodelta 1916. Kuvan nainen oli kuin ilmetty veljeni. Yhdennäköisyys on huikea. Tämä nainen on äitini serkun vaimo, jota en ollut koskaan tavannut, hän kuoli nuorena, jo 1930-luvulla. Hänen miehensä (äitini serkun) ja heidän poikansa olen tavannut lapsena monta kertaa, mutta en koskaan ollut nähnyt kuvaa tästä kauniista naisesta. Veljeni oli iloisesti yllättynyt, kun näki tämän kuvan.
no mitä ihmeen tekemist äitisi serkun vaimolla on sinun ja veljesi verenperintöön tai geeneihin? Mikä oli pointtisi? Että veljes ioli tämän pariskunnan lapsi, mutta äitisi adoptoi hänet???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehesi ei taida olla järjen jättiläinen, kun ei tunnu tajuavan perimäsi vaikutusta lapsisi ihoon? Daiju mies!
Minä jos oisin ap. ottaisin idiootin vinkistä vaarin ja hommaisin itselleni ja lapselleni oman osoitteen.
1) Ap:n mies ei rakasta ap:tä, kukaan joka oikeasti rakastaa ei ole noin henkisesti väkivaltainen. Väkivaltaa on tilanteessa se ettei suostu testeihin ja kokeisiin vaan jankkaa omaa todellisuuttaan ja nöyryyttää tietoisesti AP:tä.
2) Mies ei välitä pojasta. Isyyden selvitys ei kiinnosta koska lapsi ei kiinnosta. Etäännyttää itseään vastuustaan ja isyydestään väittäen lasta jonkun mun lapseksi. Samalla vaarantaa lapsen kehitystä haukkumalla hänen äitiään ja häntä siinä samalla. Voin kokemuksesta kertoa että jo hyvin pienenä aistin ja todella vomakkaasti jos minusta ei pidetty tai jos ilmapiiri oli uhkaava esim. aikuisilla kaunoja tai riitaa.
3) Ap. sanoi että miehen käytös on eri , vaaran merkki. Mies on siis saanut sinut nalkkiin ja lopettanut roolin vetämisen -> henkinen väkivalta on jo polkaistu käyntiin. Seuraavaksi se pahenee ja sitten on uhkailut ja sitten alkaa hakkaaminen. tämäkin nähty liian usein sivusta. Miehellesihän hänen luulonsa riittävät syyksi väkivaltaan.
Jos miehesi ei halua itse korjata tilannetta ja halua itse muuttua niin sinun vastuusi naisena ja äitinä on lapsessasi ja hänen hyvinvoinnisssaan ja omassa hyvinvoinnissa.
Lähde vielä kun voit ja se on vaivatonta. Ota poikasi mukaasi. Kaikkea hyvää teille.
Entäs jos lapsi pääsi vaihtumAan synnärillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tosi vaalea ja mies aika tumma. Meidän poika on lähes yhtä vaalea luin minä ja tyttö taas tumma kuin isänsä. Kukaan ei voisi kuvitella heitä sisaruksiksi, sen verran eri näköisiä ovat.
En jaksanut kahlata kaikkia vastauksia läpi. Voi olla, että nämä vaihtoehdot on jo esitetty.
Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen se, että isä pelkää ettei lapsi olekaan hänen. Mitä sitten? Kuinka edetä?
Toinen, ehkä omasta mielestäni todennäköisempi vaihtoehto on se, että mies tietää olevansa isä, mutta on pettynyt kun lapsi ei näytä häneltä, eikä oikein pääse asian yli. Jos ihmiset saavat naurettavia riitoja aikaiseksi siitä, kumman sukunimen antaa lapselle (kun eivät esim. ole naimisissa tai molemmilla oma sukunimensä avioliitossa), niin eiköhän tämäkin herätä monessa tunteita, vaikkei siitä niin puhuta.
Tai puhutaanhan. Aina on kaikki sukulaiset, ystävät ja tuttavat kommentoimassa, ketä lapsi muistuttaa. Välillä ihan naurettavuuksiin asti: isän vanhemmat saattavat "nähdä" lapsessa vain poikansa piirteitä, vaikka lapsi muistuttaisi enemmän äitiään.
Tässä tapauksessa isän piirteet eivät tule selkeinä läpi, ja se saattaa hiertää miestä. Minä toteaisin, että varmasti niitä isän piirteitä tulee esiin kunhan kasvaa, samoin luonne voi olla hyvinkin isänsä kaltainen. Saattaisin silti vaatia testiä asioiden selkeyttämiseksi jos mies silti nikottelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos kerran olet testiä tarjonnut ja mies ei sitä hyväksy, mutta haluaa jatkaa kiukuttelua ja piikittelyä pettämisestä, niin voit sanoa topakasti, että lapsi on sinulle rakas ja jos mies ei itseään isäksi koe, niin hakekoon itselleen apua tai lähteköön menemään, mutta jurputus saa riittää. Voit myös todeta, että pidät lapsen piirteistä ja että onneksi ei ole miehen suvun pottunokkaa tms, että kauniimpi näin.
Mitä pettämiseen tulee, niin sanot sille miehelle, että pettänyt et ole, mutta että aivan varmasti koko tuttavapiiri pitää miestä nyt säälittävänä aisankannattajana ja kusetettavana aasina, että sikäli ymmärrät kyllä hänen tuskansa, kun ei lapsi näytä isältään, mutta että sellaista elämä nyt vain on.
Toi on ihan sun miehes kriisi ja hän itse sen käsitelköön ja tehköön johtopäätöksensä. Jos oma lapsi ei kelpaa omaksi lapseksi kun on väärän näköinen, niin sitten on vain todettava näin olevan ja kestettävä oma typerä lapsellisuus ja toimittava sen mukaan mitä se edellyttää.
Ilman muuta siis hankala tilanne ja varmasti sosiaalinen paine siinä miestä kaivertaa kun saa kuulla vittuiluja kaverielta ja nauretaan selän takana, mutta tämmöistä nyt vain sattuu, elämä on.
Minusta isyystesti pitäisi olla automaationa laitoksella.
Äiti ei ole epäselvä, mutta olisi isyydelle hyvä tietää, että lapsi todella on isän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti isyystesti. Voi heijastua kiintymyyssuhteeseen isan ja pojan välillä,jos isä epäilee edes vähän. Itse kyllä en ihmettele että epäilee, (ihmetteleehän ap.kin lapsen tummuutta) VAIKKA minä kyllä uskon ap.tä. Mutta jos vähänkin huonommin perillä periytyvyysjutuista ihan luonnollista että epäilee
Ehkä ei halua testeihin koska pelkää muiden ihmisten saavan selville, että on sellaisissa "joutunut" käymään ja uskoo muiden sitten ajattelavan, että olet pettänyt häntä, ehkä häntä nolottaisi?
En lukenut koko keskustelua kovin hyvin, mutta jos ymmärsin oikein niin et tiedä miksei testeihin halua, jos et tiedä niin mikset kysy kunnes vastaa ja selittää mitä hänen mielessään oikein pyörii?
Olen puoliksi ulkomaalainen eli siis äitini on kuitenkin suomalainen. Minnulla on ruskeat silmät ja melkein mustat hiukset, mieheni on ulkomaalainen hänellä on mustat kiharat hiukset, ruskeat silmät ja vähän tumma iho. Meidän lapsella on vaalea iho, ihan siniset silmät, kiharat ruskeat hiukset (vaaleammat kuin minun). Kun matkustettiin ulkomaille niin lentokentällä (välilennolla) meidät pysäytettiin koska eivät uskoneet, että lapsi on meidän ulkonäön takia. Sitten piti soitella Suomen poliiseille ja vaikka mitä, myöhästyttiin lennoltakin. Mutta siis en ole pettänyt miestäni, lapsi on meidän molempien mutta ilmeisesti minun äitini suvun puolelta on perinyt "värinsä"
Mies ei ole ikinä epäillyt isyyttään, eikä kukaan muukaan tietääkseni vaikka itse olen ajatellut että hänen asemassaan olisin saattanut jopa miettiä asiaa kun lapsi on meitä niin paljon vaaleampi.
Ihan yleistä on tämmöinen erinäköisyys varsinkin, jos on vähän erimaalaisia juuria.
pakotat isyystestiin ja sillä siisti
Isä rakastaa todennäköisesti niin paljon lastaan ettei uskalla tehdä testiä kun pelkää ettei olisikaan biologinen isä.
Alue: Aihe vapaa
Oletuksena tässä kai on, että ap:n ja hänen miehensä lähisukulaisten geenitietoja ei ole ftDNA:n tietokannassa, joten tuskin siellä on isoisääkään vertailtavaksi. Järkevintä on testata isä sekä lapsi.