Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kielentuntija! Mikä sanasekaannus sinua ärsyttää?
18.11.2015 |
Nyt ei kysytä kirjoitusvirheitä, vaan ihan oikeamuotoista sanaa, jota olet huomannut käytettävän väärässä yhteydessä.
Minua ärsytti viimeksi tänään Hesarin kommenteissa sana nuorukainen, jota joku oli käyttänyt Seinäjoen teinisurmaajasta (en ole se asiasta sinne kommentoinut henkilö). Nuorukainenhan tarkoittaa nuorta miestä, ei ketä tahansa nuorta ihmistä.
Toinen samanhenkinen on nuorikko, jota olen nähnyt käytettävän sekä nuoresta ihmisestä yleensä, että nuoresta miespuolisesta puolisosta. Itselleni tuo kyllä tarkoittaa vain nuorta vaimoa.
Kommentit (82)
Lähiaikoina kun tarkoitetaan viime aikoina. Ensimmäinen viittaa tulevaan, jälkimmäinen menneeseen.
Ja tietenkin juohevan vääntyminen jouhevaksi säärähtää sekä korvaan että silmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilman talotta. Tästäkin sanoja suuttui, kun huomautin, että se on koko talotta tai ilman taloa. Ei ilman talotta.
Tästä tuli mieleen, että tiernapojat laulavat "kuin hallitsee ilman lakkaamatt'". Tosin se esitys on muutenkin täynnä kielikukkasia, etenkin nykyihmisen näkökulmasta. :)
Kun joku käyttää sanontaa "ja niin päin pois", kukaan ei korvaansa loksauta (miten muuten korvaa loksautetaan?). Ja kuitenkin sanonta on muunnelma ja vitsi. Alkuperäinen muoto on "ja niin poispäin".
Minua ärsyttää väärän relatiivipronominin käyttö. Hyvin usein näkee joka-pronominia käytettävän silloin kun oikea pronomini olisi mikä. Joka viittaa edeltävään sanaan ja mikä koko edeltävään lauseeseen. Esim. "Matti löi Teppoa nyrkillä leukaan, joka järkytti keikkayleisöä." Ei se ollut Tepon leuka, joka järkytti yleisöä vaan se, että Matti löi. Oikea muoto olisi siis "Matti löi Teppoa nyrkillä leukaan, mikä järkytti keikkayleisöä."
Itseäni ärsyttää kun kovin moni netin neulepalstoilla puhuu neuletyön kierroksista, vaikka ne ovat kerroksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketä.
Esimerkki käytöstä lauseessa: "Olenko ainoa ketä, ... "
Nämä ihmiset ansaitsevat 10 ruoskaniskua jokaisesta kerrasta kun tätä sanaa väärinkäyttävät.
Ja ilmeisesti kaikki muukin puhekielisyys tai murteet pannaan? Mä, mie, toi, noi, kekkä, kettään, kukkaan jne myös yhtä pahoja vai?
Jotkut ihan korkeastikoulutetut ihmiset näyttävät käyttävät teksteissään ehkiä-sanan sijaan "ehken", joka taas olisi runokielinen "ehkä en".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman talotta. Tästäkin sanoja suuttui, kun huomautin, että se on koko talotta tai ilman taloa. Ei ilman talotta.
Tuo on murrepiirre, samoin kuin aiemmin mainittu eli-sanan käyttö tai-sanan vastineena. Ei yleiskielen mukaista, mutta ei itse keksitty sekaannuskaan, vaan murteesta omaksuttu.
Okei, en ole osannut sitä murteeksi hoksata. Missäpäin sanotaan noin?
En muista enää varmaksi, täytyisi tarkistaa. Luultavasti molemmat tuttuja Varsinais-Suomen murteessa. Ainakin siellä on sanottu myös "älkää menkää" jne. Ja jo Agricolalla (taas muistivaraus!) oli eli-sanan käyttöä tai:n merkityksessä. Itse olen Etelä-Pohjanmaalta, ja meillä käytettiin myös eliä tain ja vain sijaan. Otatko kahvia eli teetä? Seppo tulee aamulla eli illalla.
Mä oon jotenkin kuvitellut, että eli-sanan käyttäminen tai sanan tilalla on ihan yleistä tai "vanhaa suomea". Koulussa sille opetettiin lyhennekin, l. (äl piste). Oon Etelä-Pohjanmaalta kotoisin.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihan korkeastikoulutetut ihmiset näyttävät käyttävät teksteissään ehkiä-sanan sijaan "ehken", joka taas olisi runokielinen "ehkä en".
Mitä on ehkiminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun joku käyttää sanontaa "ja niin päin pois", kukaan ei korvaansa loksauta (miten muuten korvaa loksautetaan?). Ja kuitenkin sanonta on muunnelma ja vitsi. Alkuperäinen muoto on "ja niin poispäin".
Voi sanoa kummin päin haluaa, ja niin poispäin tai ja niin päin pois.
Korvaa lotkautetaan tai ei lotkauteta, en ainakaan ole koskaan kuullut kenenkään käyttävän ilmaisua loksauttaa korvaansa.
Vierailija kirjoitti:
Kun joku käyttää sanontaa "ja niin päin pois", kukaan ei korvaansa loksauta (miten muuten korvaa loksautetaan?). Ja kuitenkin sanonta on muunnelma ja vitsi. Alkuperäinen muoto on "ja niin poispäin".
Vitsitkin vakiintuvat normaaleiksi. Tässähän ei tarvitse edes tietää vitsiä, koska merkitys ei muutu sanajärjestyksen muuttumisesta huolimatta.
"Varmuuden välttämiseksi" on tullut "varmuuden vuoksi = vahingon välttämiseksi" tilalle, mutta ne jotka eivät tunnista puhujan "virhettä" tahalliseksi, korjaavat kyllä nopeasti sanat oikeaan muotoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdoton suosikkini on edelleen sisäiset häpyhuulet. Palstalta bongattu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihan korkeastikoulutetut ihmiset näyttävät käyttävät teksteissään ehkiä-sanan sijaan "ehken", joka taas olisi runokielinen "ehkä en".
Mitä on ehkiminen?
Korjaan: ehkä- sanan tilalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun joku käyttää sanontaa "ja niin päin pois", kukaan ei korvaansa loksauta (miten muuten korvaa loksautetaan?). Ja kuitenkin sanonta on muunnelma ja vitsi. Alkuperäinen muoto on "ja niin poispäin".
Eikö korvaa lotkauteta? Ei sillä että tietäisin mitä sekään tarkoittaa.
Inhoan syvästi raskautua-sanaa.
Samoin inhoan sitä, että sanotaan esimerkiksi "tuo talo on ihan meidän näkönen", tai tuo "tuo mekko on ihan minun näköinen". Voi sinänsä puhekielessä olla oikein, mutta minua ärsyttää. Talo tai mekko ei voi olla ihmisen näköinen!
Samoin inhoan "ulkonäöllisesti -sanaa. Esimerkiksi: Nainen oli ulkonäöllisesti hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihan korkeastikoulutetut ihmiset näyttävät käyttävät teksteissään ehkiä-sanan sijaan "ehken", joka taas olisi runokielinen "ehkä en".
Mitä on ehkiminen?
Korjaan: ehkä- sanan tilalla
Ei, vaan ehkä-sanan.
Sen koommin, jota monet käyttävät merkityksessä sen kummemmin. Oikeasti se tarkoittaa samaa kuin sen jälkeen, siitä lähtien. En ole kuullut hänestä sen koommin eli en ole kuullut hänestä sen jälkeen.
Jotkut luulee, että naikkonen on yhtä neutraali sana kuin tyttönen. Naikkonenhan on halventava nimitys naisesta. Melkein kun lumppu tai haaska.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin naiset sanovat pulttia ruuviksi ja tykin putkea piipuksi. Sekä miehet että naiset sanovat vulvaa vaginaksi ja velkaa lainaksi.
Pultti on ruuvi! T: koneistaja (nainen)
Alue: Aihe vapaa
Murreilmaukset on erilaisia, ja osa on siirtynyt ja levinnyt kautta maan puhekieleen, jos pyydän stidejä, saan tulitikkuja olin sitten Helsingissä tai Oulussa. Jos tarjoat kahvia eli teetä missä ikinä niin sanotaankaan, se on ihan ok sinänsä. Jos tuota samaa yrität Helsingissä, olet hullu.
Ja sitten jotkut murreilmaukset ovat niin kamalaa suomen kielen raiskausta, ettei voi käsittää, kuten edellä mainittu ketä-sanan väärinkäyttö.