Sokeririippuvuus

Vierailija

Olen alkanut ajatella, että sokeri on minulle ihan kuin alkoholi ja siitä pitäisi päästä kokonaan eroon. Minulla lähtee niin helposti lapasesta.
Jos on ollut juhlat, olen huomannut, etten usein pysty jättämään herkuttelua siihen, vaan se jatkuu seuraavinakin päivinä. Jos juhlat on olleet kotona, on tietysti rääppiäisiäkin jäljellä.
On tosi vaikea syödä vain yhtä pullaa, vaan jos syön päivällä pullaa, siitä jo lähtee kierre ja verensokerin heittely, niin että illalla on syötävä herkkuja mahan täydeltä. Nukkumaan tulee mentyä sokerihumalassa tai verensokerin laskuvaiheessa oikeastaan, jolloin ikään kuin sammuu. Aamulla on pää kipeä ja huono olo sekä morkkis.
Monen päivän mässytyksen jälkeen iskee usein hiivatulehduskin päälle.
Joulu on pahinta aikaa, silloin voi jo aamu alkaa suklaarasian tyhjennyksellä. Ja joskus jos herää yöllä vessaan tai janoon, silloinkin tulee otettua konvehteja.
On ikään kuin vaikea lopettaa, ennen kuin kaikki on vedetty.
Saan sokerista myös sydänoireita: karkkipussillisen jälkeen sydän hakkaa tuhatta ja sataa ikään kuin olisin allerginen tai jotain.
Samankaltaisuudet alkoholismin kanssa ovat tosi pelottavia.
Ai niin, useimmiten syön herkkuja yksin salaa. En kehtaisi ihmisten ilmoilla syödä sellaisia määriä makeaa. Saatan ottaa julkisella paikalla jonkin leivoksen ja sitten myöhemmin illalla mässätä kunnolla.
Jonkinlainen syömishäiriöhän tämä on, mutta tämä on aika kausittaista enkä ole ylipainoinen. En sitten syö muuta ruokaa, jotta saan mässätä. :/ Ajoittain saan ryhdistettyä itseni, mutta olen huomannut, että se vaatii tosi tiukkaa linjaa nopeiden hiilihydraattien suhteen. Aika vähäisetkin määrät saa kierteen päälle.
Onko minussa jokin biologinen korjaamaton vika, vai onko mitään tietä "kohtuukäyttäjäksi"?

Kommentit (7)

Vierailija

Samaa vikaa. Olen kieltänyt itseltäni herkut nyt, en ole pariin kuukauteen sellaista syönyt. Pitäisi varmaan ryhtyä oikein kunnolla vähähiilariselle linjalle eli perunatkin ym. pois, koska vieläkään ei ole makeanhimo kunnolla hellittänyt. Jonkin verran kyllä on. Tärkeää on tietenkin se, että ei pääsisi tulemaan liian nälkä ja etenkin se, että ei mene nälkäisenä kauppaan.

Vierailija

Sama homma täällä. Pitää vain yrittää saada syötyä säännöllisesti oikeaa kunnon ruokaa, niin vähenee herkuttelun tarve vähän. Tuntuu vaan ettei pitkän työpäivän jälkeen jaksa alkaa laittamaan ruokaa..

Myös kromi-vitamiinilisää ja muutenkin "piristäviä" vitamiineja kuten b-, c-, ja d-vitamiineja kannattaa muistaa syödä säännöllisesti, koska tuskin sokeriruokavaliolla saa niitä tarpeeksi ravinnosta.

Vierailija

Pitäisiköhän kokeilla sitä kromia.

Ja joo, olen tainnut tulla siihen pisteeseen, ettei jaksa hakata enää päätä seinään, vaan pitäisi uskoa, että elimistö ei oikein kestä sokeria / se ei sovi mulle / olen tavallaan yliherkkä sille. Tai jotain.

Kumma vaan, kun pienenä pystyi syömään ilman näitä ongelmia. Vai oliko avain siinä, että sitä määrää kontrolloi joku muu, sen karkkipussillisen jälkeen.

Vierailija

Ei sellaista ole kuin sokeririippuvuus. On aivan normaalia, että joskus tekee mieli makeaa. He, jotka mässyttävät makeita herkkuja jatkuvasti, käyttävät keksimäänsä sokeririippuvuutta tekosyynä. Ettei muka voi olla syömättä makeaa, kun on tämä riippuvuus. Syökää hyvät ihmiset monipuolista ruokaa ja tuoretta ruokaa. Paljon kasviksia, marjoja ja kauden hedelmiä. Aamiainen, lounas, illallinen ja iltapala. Kun syö kunnolla, niin ei tee makeaakaan mieli yhtenään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat