Oudoimmat treffit
Tänne sisältöä oudoimmista treffeistä koskaan. Mikä teki treffeistä oudot?
Aloitan (nettitreffejä:):
- mies ilmoitti treffejä sopiessa että on viemässä korjauttamaan autoa lähistölle muutenkin, ja tuli treffeille sen näköisenä että olisi ollut itse rassaamassa autoaan. Mun mielestä treffeille pitää jotenkin valmistautua. Kai oon ihan väärässä tässäkin..
- tuli treffeille kännissä, polkypyörällä...
- Herrasmiehenä oli viemässä mua kotiin treffeiltä autollaan. Virhe. Alkoi puhumaan seksistä autossa (tyyliin: ootko kokeillut näin ja näin... Tuli friikki olo. Halusin vaan tyypistä eroon.
-Ei osannut keskustella mitään tai mistään. Hoidin keskustelut koko treffien ajan, ja tuntui kuin olisin ollut työhaastattelija. Tulee väkisinkin olo ettei toista kiinnosta yhtään,vaikka kyseessä oli varmaan vain huono keskustelija.
Kommentit (69)
Heh, "älkää ikinä tavatko miestä autossa vaan julkisella paikalla". Itse päädyin 250 km päästä kotoa, miehen vanhempien luokse :D Olin siellä viikon. Semmoiset ekat treffit mulla :D :D
Tutustuin mieheen erään puhelin sovelluksen kautta, vähän samantyylisestä kuin tinder. Kuvien perusteella oikein kunnossa oleva adonis ja kirjoitteli mukavia, sovittiin treffit.
Mies tuli hakemaan minua autollaan, rähjäinen vanha corolla. Ajattelin että ok, en anna asian häiritä. Hyppäsin autoon niin mies olikin +15kg ellei enemmänkin mitä kuvat antoivat ymmärtää. Suorana ihmisenä juttelin hienovaraisesti aiheesta, jolloin mies tuumasi että on bulkilla ja aikoi kasvattaa niin suuret lihakset että naisia alkaisi ällöttämään. Olin hieman että anteeksi mitää?! Siinä rupatellessa mies sanoi että hän on vuoden aikana saanut 20 kiloa lihasta itselleen. Tälle en mahtanut mitään ja räjähdin nauramaan!!
Siinä sitten kävimme kahvit juomassa ja tietysti itse maksoin kahvini. Miehen jutut menivät aivan oudoiksi ja kehui itseään kokoajan.
Jatkoimme sitten siitä ajelemaan ja olisin halunnut jo lähteä välittömästi kotiin. Tätä pyysinkin ja mies tuumasi vain että lähdemme ajelulle. Hän ajoi sitten aivan syrjä seudulle pysäytti auton kävi kusemassa pihalle ja sen jälkeen tuli autoon takaisin. Otti kädestäni kiinni ja yritti työntää omiin housuihinsa!! "Jos sä vähän hieroisit täältä kolmatta jalkaa kun on niin rankat treenit takana!"
Voitte vain kuvitella mitkä oli fiilikset. Vedin käteni pois ja sanoin että herra voi ihan itse runkata, että minuahan siihen ei tarvita viet minut heti kotiin.
Hiljainen oli paluu matka ja olin todella huojentunut että pääsen pois tämän seurasta.
Kehtasi vielä kysyä lopuksi kun olin autosta poistumassa että nähdäänhän vielä?
"Arvaappa kaks kertaa? Nii ja on muuten läskinä ne sun 'LIHAKSET' tullu." Ja paukautin oven perässä.
Loppu muuten sen sovelluksen käyttö tuohon.
Juttelin eräällä nettideittipalstalla ihan normaalilta vaikuttavan miehen kanssa. Tapasimme kahvilassa, ja mies osoittautui tosielämässä täysin mykäksi. Yritin pitää yllä keskustelua ja kysellä kaikenlaista, mutta sain vastaukseksi pelkkiä ynähdyksiä ja muutaman joo, ei, niin, aha -tyyppisen yhden tavun vastauksen.
Ymmärrän kyllä, että treffeillä saattaa jännittää, mutta tästä tyypistä ei oikeasti saanut mitään irti, ja välillämme ei todellakaan ollut minkäänlaista kemiaa. Kun kahvit oli juotu ja kiusallista hiljaisuutta kestänyt jo hetken, totesin että eiköhän ole aika päättää ilta tähän. Treffien päätteeksi mies sanoi ensimmäisen kokonaisen lauseen illan aikana: "Sitten kun muutamme yhteen, sinun täytyy luopua koirastasi, sillä en pidä koirista." Totesin vaan, että eipä taida tapahtua ihan lähitulevaisuudessa.
Kävin huvikseni katsomassa miehen facebookprofiilia tämän tapaamisen jälkeen. Emme ole fb-kavereita, mutta profiili oli julkinen, ja mies oli kirjoittanut tilapäivityksen jossa luki että Matti Meikäläinen (miehen nimi) on parisuhteessa käyttäjän Tiina Tavallinen (minun nimeni) kanssa. Mies ilmeisesti kuvitteli treffien johtavan automaattisesti parisuhteeseen!
Mies yritti vielä muutaman kerran ottaa yhteyttä, mutta kumma kyllä minua ei kiinnostanut!
Mulla oli yhdet "pidemmän kaavan treffit" jotka kesti kolme päivää. Oltiin tavattu netissä ja kirjoiteltu kuukauden verran, välimatkaa n. 300 kilsaa. Lähdin hänen luokseen siis kolmeksi päiväksi, aika riski, tiedän, mutta olin niin äärimmäisen ihastunut. Mies teki kuitenkin pikku juttuja jotka mielestäni olisi voinut jättää väliin....Kaivoi esiin isot keittiösakset ja alkoi leikata varpaan kynsiään kesken telkkarin katselun, veti yhtäkkiä bokserit vakoonsa ja esitteli "stringi-pyllyään", piereskeli ns. herkällä hetkellä, piti rikkinäisiä boksereita mistä pallit roikkui ulos, morkkasi ohimennen ammattiani, mitään ruokaa ei oikein ollut ja kun ehdotin syömään menoa tai edes jonkinlaista asunnosta poistumista, niin hän kertoi mulle kauppalistan mitä kaupasta voisin tuoda. Lähdin sitten " kauppaan" eli seuraavalla bussilla kotiin.
Vanha tuttavuus pyysi treffeille, joihin hän ei sitten itse saapunut paikalle. Lukuisien anteeksipyyntö viestien jälkeen annoin hänelle toisen mahdollisuuden. Sinne hän saapui paikalle, mutta puhelimen facebook oli selvästi minua mielenkiintoisempi. Treffien jälkeen jäi itselle helpottunut olo. Tästä kului aikaa, kunnes törmäsin häneen sattumalta. Hölmistynyt katse naamalla kuuntelin hänen humalaista rakkausentunnustustaan. Rohkaisevaa oli otettu muutama kulaus liikaa, ja eikä aikaakaan kun hän työnsi jo kielen minun kurkkuun ja yritti tunkea kättänsä minun housuihin. Siinä meni jos vähän yli. Huumorilla näitä tilanteita nykyään muistelen.
Molemmat olemme naisia, että kyllä ne naisetkin osaa :D
Tämä nyt ei sinänsä oudoimmasta päästä, mutta on jäänyt mieleen. Eräs mies ilmoitti moneen kertaan, että haluaa viedä minut syömään. Ja nimenomaan näillä sanoilla. Lopulta sitten saatiin yhteinen aika sovittua ja laskun tullessa tarjoilija kysyi sitten normaalisti, että tuleeko samasta vai erikseen. Mies tuijotti minua vähän hätääntyneenä sellaisella ilmeellä, että ei hän nyt näitä molempia annoksia ajatellut maksaa (kyseessä oli muistaakseni Amarillo tai jokin vastaava edullisempi ravintola). Ei siinä sinänsä mitään, maksoin ihan mieluusti omani, mutta jos itse sanoisin miehelle, että haluan viedä hänet syömään niin kyllä minä silloin maksaisin hänenkin aterian. :D
Valitin kaverilleni kaipaavani vähän "sutinaa". Kaveri sitten löysi mulle jonkun tuttunsa sokkotreffeille kanssani. Kirjoiteltiin ensin facebookissa, jossa äijä totesi mun " moi!" viestin jälkeen että puhelinnumero tänne, ei jaksa näpytellä. Mielestäni ei kovin tahdikasta, mutta koska olin niin puutteessa annoin sitten parin viestin jälkeen numeroni ja soiteltiin. Puhelimessa kertoi sitten mm. käyvänsä aamuin ja illoin salilla, mutta ei ota sitä mitenkään liian tosissaan, mutta painotti kuitenkin vielä toisen (kolmannen, neljännen......) kerran että hän käy _aamuin_ ja _illoin_ salilla _joka päivä_.
Kertoi millainen hulppea omakotitalo hänellä ja exällään oli ollut (siellä oli sitä tätä tota plaaplaa....), tivasi käyttämääni ehkäisyä ja milloin oon ollut viimeksi testeissä jne. Tajusin äijän olevan täysin dorka, mutta ajattelin että kai sitä voi silti panna. Tavattiin seuraavana päivänä ja mies tuli hakemaan minut asunnolleen (painotti selkeästi automerkkiä, vuosimallia jne...). Tultiin asuntoon, josta mies kertoi vuokran ja neliöt. Alkoi sama sali ja entisestä talosta jauhaminen. Päästiin sitten itse asiaan, miehen käsitys seksistä oli kymmenen minuutin paukuttelu lähetyssaarnaaja saa, jonka aikana kysyi monta kertaa "tulitko jo?". Joo en tullut. Tämän jälkeen sitten niitä viestejä alkoi tulla oikein urakalla (vaikka näpyttely oli ekan viestin perusteella vaikeaa). Monta kertaa päivässä " mitä teet, missä oot, milloin pannaan, olinko hyvä, jne". Lopulta sain sille päähän että ei kiitos, jonka jälkeen on tullut tasaiseen tahtiin vielä viestejä "missä oli vika, olinko mä huono, ootko varma ettei kiinnosta.....".
Uppista, vieläkö näitä löytyisi? Näitä on ollut hauska lukea
Netissä törmäsin kuvien perusteella hyvännäköiseen mieheen ja olin tyytyväinen, kun juttua riitti. Miehellä oli korkea itsetunto ja kertoi, miten naiset olivat häntä kehuneet ärsyttävyyteen asti ja puhui että hänellä on hyvät geenit jne. Ajattelin vain, että ohhoh, enpä viitsisi itsestäni niin paljon sanoa, mutta toisaalta minulla onkin huono itsetunto ja olen tottunut vaatimattomuuteen. Mies vaikutti kuitenkin mm. empaattiselta ja keskustelukykyiseltä ja hyvän ulkonäön vuoksi ajattelin, että voihan sitä panna, vaikka olisikin leuhka.
Sovimme sitten treffit parin viikon viestittelyn jälkeen ja tapasimme julkisella paikalla. Kun tajusin miehen lähestyvän, halusin juosta pakoon. Mies ei ollut yhtään niin kuin kuin kuvissa. Hänellä oli punaiset aknearpiset kasvot ja näytti siltä kuin tykkäisi ryypätä enemmänkin. Hän ontui kävellessään ja haisi pinttyneelle hielle. Hampaatkin olivat keltaiset. En viitsinyt tietenkään heti sanoa, että lähdenpäs kotiin, vaan lähdimme kohti kahvilaa. Kahvila oli tupaten täynnä, ei olekaan koskaan aiemmin ollut. Lähdimme katsomaan toista kahvilaa, jonka tiesin. Se oli remontissa. Hienoa. Oli pakko viedä mies kotiini kahville, koska hänkin keksi sitä ehdottaa useamman kerran.
Kotonani hän sitten kysyi, onko minulla pullaa kahvin kanssa, pummasi minulta tupakkaa vaikken itse polttanut ja vihjaili, että nyt pitäisi ryhtyä panohommiin. Yritin ikävystyttää hänet kuoliaaksi vastaamalla yksisanaisesti junttimaisiin juttuihin, mutta lopulta oli pakko sanoa, että hänen on aika lähteä. Lähtiessään pummasi vielä tupakkaa.
Mullekn osunut kohdalle resupekka! Pyysin lähettämään kuvan ja sen sainkin mut oli niin kaukaa otettu ettei siitä ottanut mitään tolkkua. Kun sitten kyselin lisää pukeutumisesta ja ulkonäöstä niin hän kommentoi niitä sanoilla "siisti" ja "Melrose Placen lääkärin näköinen". No ei ollut :-P Nuhjuiset vaatteet ja kampaamaton tukka. Kruunasimme illan kahvilla ABC:llä ;-) Ei tullu toisia treffejä.
Ekat nettitreffit miehen kanssa. Ensin kahvilaan, jossa juttua riitti. Sitten mies vei minut lounaalle, puhuimme kaikesta mahdollisesta. Kävellessämme autolle, alkoi sataa ja mies tuli sateenvarjoni alle. Mies vei minut autolla kotiportilleni, suutelimme autossa. Ihastuimme toisiimme. Eikös tämä ole ihmeellisempää kuin kaikki oudot tyypit. Nykyisin seurustelemme ja olemme onnelliset yhdessä.
Kaksi erityisen oudompaa tapaamista on ollut.
Yhdessä mies oli selkeästi kehitysviiveinen (ei siis mikään perushidas), vaikka olin ilmaissut etsiväni akateemista tai muuten fiksua (itse koulutus ei ollut minulle ratkaiseva) seuraa.
Toinen koetti töniä minua auton alle pariin otteeseen. "Pelasteli" sitten kiperistä paikoista.
Lukiossa kävin treffeillä todella ujon nuoremman pojan kanssa, joka välitti treffipyyntönsäkin kaverini kautta. Kävimme sitten kerran kahvilla; hän ei puhunut koko aikana juuri mitään. Yritin kysellä koulusta, harrastuksista ja että onko hänellä jo suunnitelmia koulun jälkeen. Hän vastasi vain "juu", "ei" tai ynähtelemällä. Melko kaurismäkeläiset treffit.
Viime kesänä taas kävin Tindertreffeillä tyypin kanssa, joka kirjoitteli pitkiä viestejä ja oli niiden perusteella fiksu ja huumorintajuinen. No, kävi ilmi että oli livenä aivan päinvastainen: todella jäykkä, niukkasanainen ja tyly. Kun kävelimme kohti kahvilaa, hän porhalsi edellä kauheaa vauhtia niin, että jouduin tulemaan puolijuoksua. Kun tilatessamme totesin, että voisin ottaa leivoksen kahvin kanssa, hän kysyi ivallisesti "jaa meinaatko?" Keskustellessamme hän hymähteli, tuhahteli eikä edes hymyillyt kun yritin sanoa jotain hauskaa. Tuli tosi tyhmä olo. Kun erosimme, kysyin, että tavataanko vielä. Tähän hän tokaisi "no haluutsä?" Juu en halunnut.
Ehkä hän oli pistänyt jonkun kaverinsa kirjoittamaan Tinderviestit puolestaan, kun tuli kyllä kuva aivan toisenlaisesta henkilöstä.
Lähdin parikymppisenä perhetutun naapurin sukulaispojan kanssa sokkotreffeille. Oli oikein mukavan oloinen poika, opiskeli fysioterapeutiksi, vaikutti fiksulta ja oli kivan näköinenkin. Yhden viinilasillisen jälkeen hän lähti saattamaan minua kotiin kävellen. Ei sentään käsikynkkää menty, mutta hitaasti jutellen kuitenkin. Pienen puistikon keskivaiheilla treffikumppanini veti jostain esille kääntöveitsen, alkoi tehdä pitkiä teatraalisia loikkia ja sohia veitsellä pensaiden oksia ja karjahteli, että näin hän minua puolustaa. Lopetettuaan hän kehaisi joutuneensa viidentoista ikäisenä pahoihin vaikeuksiin puukotettuaan jotakuta isoa kaveria.
Pokkani piti perille asti, en ole koskaan tuntenut vetoa näihin "pahoihin poikiin". Treffikumppanini ei kuitenkaan ymmärtänyt suoraa puhetta, vaan soitteli pitkään ja kävi monta kertaa oveni takana huutelemassa. Sittemmin olen nähnyt hänet mainittavan netissä hämärissä yhteyksissä.
Näillä treffeillä minä olin se outo. Ei edes kiinnostanut lähteä treffeille, enkä en ollut koskaan ollut liiemmin tekemisissä vastakkaisen sukupuolen kanssa (olin jo 20), mutta treffit oli ystävällisesti minulle järjestetty. Käytiiin kahvilla, pubissa yhdellä, käveltiin ja ajeltiin, oli ihan kivaa, ja lopulta tyyppi ajoi minut asunnolleni. Herrasmiehenä hän ei pyrkinyt ensitreffeillä jatkoille, mutta kumartui yllättäen suutelemaan minua autossa. Olin tyrmistynyt, koska tuntui siltä, että huuliani hiveltiin tajuttomilla etanoilla. Vetäydyin irti ja puuskahdin spontaanisti "yööök!" ja rupesin pyyhkimään suutani kämmenselilläni (pthyi pthyi pthyi) kuin jossain sketsissä. Miesparka halusi tavata uudestaan, mutta minulle riitti. Tästä on aivan kauhean pitkä aika enkä millään muista, kuka oli se seuraava minua suudellut mies ja milloin se tapahtui, mutta aika hyvin olen jo tottunut. :)
Mies selitti melkein koko treffien ajan aidosti kauhistuneen oloisena "kääpiöparrastaan", jota ei ole kuulemma ikinä leikannut, mutta silti se ei kasva. Ja hänellä oli tosiaan sellainen outo pikkuruinen töyhtö keskellä leukaa, jota hän sitten nypläsi ahkerasti.
(Seurustelin muuten kuitenkin kääpiöparran kanssa melkein vuodenpäivät. :))