Mitä olette kertoneet kouluikäisille lapsille terroristi-iskusta?
Kommentit (10)
En ole kertonut tokaluokkalaiselle mitään. Jos koulussa on siitä puhuttu niin sitten kerron. Sanon että halusin suojella sinua pahoilta asioilta jotka eivät kuitenkaan sinua uhkaa, jos kysyy miksi ei kerrottu.
Shhh, miksi aloitat tällaisen ketjun? Poistetaan kuitenkin.
Kerroin 9-vuotiaalle, kun huomasi, että katsoimme uutisia. Kerroin siis, että on tapahtunut terrori-isku Pariisissa, jossa olimme keväällä. Lapsi itse tiesi, että terrori-iskussa tapetaan ihmisiä. Kysyi miksi ja totesin, että nämä ovat pahoja ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Shhh, miksi aloitat tällaisen ketjun? Poistetaan kuitenkin.
En usko, että poistetaan. Tärkeä aihe.
Meillä myös 9v. oli kuullut radiosta asiasta. Oli kovasti huolissaan, voiko niin tapahtua täälläkin. Ja tietysti kysyi miksi niin tapahtui.
Selitin vain että maailmassa on pahoja ihmisiä, jotka tappavat saavuttaakseen päämääränsä. Kerroin myös, että ainahan on sellainen isku on mahdollinen Suomessa mutta todennäköisyys siihen on pieni.
En tiedä, kerroinko ihan väärin koska tilanne oli aivan uusi minulle (lapsi ei ole ennen kysellyt uutisista tms.) mutta lapsi tuntui kuitenkin tyytyvän vastaukseen. Totesin vielä että jos asia vaivaa mieltä niin hän voi milloin vain tulla juttelemaan asiasta.
Turhanpäiväistä sädekehän kiillottelua kertoa lapselle tuollaisesta. Olette huonoja vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Turhanpäiväistä sädekehän kiillottelua kertoa lapselle tuollaisesta. Olette huonoja vanhempia.
En ymmärrä yhtään mitä tarkoitat. Lähtökohtana on lapset ja näiden turvallisuuden tunne. Minusta on parempi, että minä vanhempana kerron asiasta ja he voivat kysyä jos on kysyttävää. Sen sijaan, että lapset kuulevat iskusta ensimmäisen kerran kavereiltaan, jotka saattavat kuvata karuja yksityiskohtia selittämättä taustoja.
Meillä on asioista kerrottu siitä lähtien, kun oppivat lukemaan lööppejä. Kerroin lyhyesti mitä on tapahtunut ja sen, että ei tarvitse pelätä. Pelottavampia on rattijuopot ja hörhöt. Pakko on kertoa, koska lööpit ne vasta pelkoa herättävätkin ja kaupassa on käytävä. T. Paska mutsi, lapset 4 ja 6.
Lähtökohdan tulisi aina olla se, että lapsille ollaan rehellisiä. Ikäkauden huomioiden tulee asioista kertoa totuudenmukaisesti. Aina tulee kuitenkin muistaa, että lapsi saattaa ahdistua ja ahdistuukin kuullessaan tuollaisista asioista. Vanhemman tehtävä on lieventää lapsen ahdistusta mahdollisuuksien mukaan, tinkimättä rehellisyydestä.
En mitään, lapsi yleensä kertoo minkä version hän on koulussa kuullut ja sitten keskustellaan siitä.