Lue keskustelun säännöt.
Valmistuminen ahdistaa :(
13.11.2015 |
Olen viimeistelemässä gradua eli valmistuminen on kohta lähellä.
Ahdistaa aivan älyttömästi kuitenkin :( Joka paikassa paasataan huonosta talouden tilasta ja akateemisesta työttömyydestä...
Tuntuu että elämä valuu jotenkin hukkaan jos nyt 27 vuotiaana joutuu vuosikausiksi työttömäksi. Ei voi hankkia lasta, ei asuntoa, ei autoa, eikä voi pidemmälle matkustella.
Töitä olen kyllä hakenut ja haen mutta pitäisi olla se 5 vuoden kokemus, mutta milläs saat kokemusta jos et pääse töihin.
Kohtalotovereita?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Muista Ap että historia pesee muut humanistiset alat arvostuksessa ja osan yhteiskuntatieteellisetkin alat!
Mihinkäs tuo perustuu? Mitä sellaista historian opiskelija osaa, josta on jotain hyötyä yrityksille? Ei humanisteista yleensäkään ole, mutta esimerkiksi kielten opiskelijoista saattaa olla.
Historiasta valmistunut sopii veroin maksetuille aloille, jotka ovat kovan kulukuurin kohteena, tai opettajaksi, joista on aivan valtava ylitarjonta. Historian opettajaksi hakee yleisesti tohtoreiksi väitelleitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista Ap että historia pesee muut humanistiset alat arvostuksessa ja osan yhteiskuntatieteellisetkin alat!
Mihinkäs tuo perustuu? Mitä sellaista historian opiskelija osaa, josta on jotain hyötyä yrityksille? Ei humanisteista yleensäkään ole, mutta esimerkiksi kielten opiskelijoista saattaa olla.
Historiasta valmistunut sopii veroin maksetuille aloille, jotka ovat kovan kulukuurin kohteena, tai opettajaksi, joista on aivan valtava ylitarjonta. Historian opettajaksi hakee yleisesti tohtoreiksi väitelleitäkin.
No mitäs taloustiedettä opiskelijalla on tarjota yritykselle? Eräskin proffa sanoi kansantaloustieteen ja historian olevan sama aine. Kummasti kansantaloustieteilijät saavat töitä.
Ihmisen tiet ovat moninaiset. Valmistuin yli 15 vuotta sitten graafiseksi suunnittelijaksi ja perustin yrityksen. Olin todella huono markkinoimaan itseäni, mutta onneksi sain pari asiakasta, joille sain tehdä jonkin verran töitä. Päätyönäni tein kuitenkin osa-aikaista iltasiivousta useamman vuoden.
Välillä koulutustani vastaavat työtehtävät meinasivat käydä ihan nolliin. Mutta sitten yllättäen 7-8 vuotta valmistumiseni jälkeen hyvin tekemäni (vähäinen) työ alkoikin poikia lisää töitä ja uusia asiakkaita. Nyt olen jo vuosia ollut aika lailla täystyöllistetty. Jotenkin elämä on sittenkin kantanut ja haaveet toteutuneet. Mutta kieltämättä aikoinaan olo oli melko toivoton; tiesin olevani osaava graafikko, joten vähäinen työmäärä oli melko nujertava kokemus. Varsinkin kun tilanne jatkui niin pitkään.
Olen jo nelikymppinen ja nuoremmille haluan sanoa, että älkää jumiutuko tiettyyn uramalliin. Tulolähteitä ja mielekästä tekemistä voi olla monella rintamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista Ap että historia pesee muut humanistiset alat arvostuksessa ja osan yhteiskuntatieteellisetkin alat!
Mihinkäs tuo perustuu? Mitä sellaista historian opiskelija osaa, josta on jotain hyötyä yrityksille? Ei humanisteista yleensäkään ole, mutta esimerkiksi kielten opiskelijoista saattaa olla.
Historiasta valmistunut sopii veroin maksetuille aloille, jotka ovat kovan kulukuurin kohteena, tai opettajaksi, joista on aivan valtava ylitarjonta. Historian opettajaksi hakee yleisesti tohtoreiksi väitelleitäkin.
Näin se on, Ap saa mukavasti kotona nauttia. Saa nukkua pitkään, lukea, ulkoilla, katsoa telkkaria. Ei mitään aikatauluja!
Vierailija kirjoitti:
No mitäs taloustiedettä opiskelijalla on tarjota yritykselle?
Talouteen liittyvä osaamisensa.
Historia on yleissivistävä aine, joka auttaa hahmottamaan maailmaa, sen mittasuhteita ja asettamaan asioita järjestykseen ja yhteyksiinsä, mutta kyllä historiasta valmistuneen on erittäin vaikea myydä osaamistaan.
Jos sinä olisit historian opiskelija ja perustaisit firman, mitä myisit?
Alojen työllistävyyttä voi arvioida varsin hyvin sen mukaan, millaiset yrittämismahdollisuudet ne tarjoavat. Esimerkiksi putkimies tai sähkömies voi myydä palveluitaan, mutta kirjallisuustieteilijälle se on paljon vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs taloustiedettä opiskelijalla on tarjota yritykselle?
Talouteen liittyvä osaamisensa.
Historia on yleissivistävä aine, joka auttaa hahmottamaan maailmaa, sen mittasuhteita ja asettamaan asioita järjestykseen ja yhteyksiinsä, mutta kyllä historiasta valmistuneen on erittäin vaikea myydä osaamistaan.
Jos sinä olisit historian opiskelija ja perustaisit firman, mitä myisit?
Alojen työllistävyyttä voi arvioida varsin hyvin sen mukaan, millaiset yrittämismahdollisuudet ne tarjoavat. Esimerkiksi putkimies tai sähkömies voi myydä palveluitaan, mutta kirjallisuustieteilijälle se on paljon vaikeampaa.[/quote
Kummasti Britanniassa yrityksissä historiaa opiskelleita töissä. Ja täällä vähän isommat yritykset kyseessä kuin siellä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kummasti Britanniassa yrityksissä historiaa opiskelleita töissä. Ja täällä vähän isommat yritykset kyseessä kuin siellä Suomessa.
Siitä vain sitten hakemusta vetämään. Pahoinpa kuitenkin pelkään, että hyvin harvassa ovat yksityisten yritysten työpaikkailmoitukset, joilla etsitään historian maisteria.
Minä olen kielten maisteri ja pitkäaikaistyötön. Ainoa mahdollisuuteni työllistyä on tehdä opettajan opinnot, mutta koska pääaineeni on pieni kieli, en pystyisi elättämään itseäni edes opettajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä historian tutkinto on yllättävän arvostettu monissa työpaikoissa, ja siis se varmasti johtuu ihan vain siitä "yleissivistyneestä" leimasta, ja harva esimerkiksi puhuu historiasta "höpötieteenä", mitä muista humanistista tieteistä saatetaan puhua. Se että sanon noin, ei todellakaan tarkoita että olisin samaa mieltä muista humanistisista tieteistä. Minä opiskelin kandivaiheeseen asti historiaa, sitten kasvatustieteiden puolella maisteriksi, ja nyt osa työkavereistani on historiasta valmistuneita. Ympäri mennään yhteen tullaan. Se mitä minun mielestä historia tarjoaa, on hyvin pitkä kriittinen tutkimusperinne ja yleissivistys. Historian alalla tutkimuksen teko on hyvin tarkkaa, ja lähdekriittisyys aivan eri luokassa kuin monilla muilla aloilla. Eli historian puolella tehdään hyvin laadukasta laadullista tutkimusta. Mutta tämä vain minun mielipide, sitä en tiedä miksi se joissain paikoissa on aivan oikeasti hyvin arvostettu tutkinto. Vanhoista ryhmäläisistäni n. puolet on "alalla" töissä, 1/4 duunarihommissa ja lopuista ei tietoa, liekkö työttöminä. Noista duunarihommissa olevista tiedän etteivät ole hakeneet ikinä alan töitä, vaan ikään kuin vaan olettaneet ettei niitä saa. Itse olen töissä ns. asiantuntijatehtävissä.
Hae ulkomaille töihin? Ei välttämättä täysin omaan alaan liittyviä?:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, kirjoittelin sulle aiemmin tänne ja kyselit mihin kannattaa laittaa hakemusta menemään. Se riippuu kovin paljon omista taidoistasi (oletko taitava kirjoittaja, miltä gradun teko näyttää; osaatko tehdä tutkimusta, perehdyitkö arkisto- ja asiakirjalakeihin hyvin jne.) ja kiinnostuksenkohteistasi. Graduaihetta kannattaa hyödyntää, erityisesti jos se on poikkitieteellinen aihe. Mitä nyt mieleeni tulee niin: paikallislehdet, lähikustantamot, museot&arkistot, eri yritysten viestintäpuolet, historian alan julkaisulehdet, graduaihetta liippaavat tutkimusjärjestöt, tsekkaa sekä kauppatieteiden puolen että historian puolen tutkimustilanteita; tarviiko joku apulaista, oman yliopistosi ylioppilaskunta, kunnan sijaisrekisteri, järjestöt laidasta laitaan. Sinulle olisi todella tärkeää nyt alkuun itse alkaa arvostamaan tutkintoasi ja nähdä poikkitieteellisyyden tuomat mahdollisuudet. Koita myös verkostoitua mahdollisimman paljon, sillä suhteet ovat todella tärkeitä. Käytä hyväksi oman laitoksesi väkeä, mene puhumaan työllistymishuolistasi ja kysele miten he ovat päässeet pisteeseen missä ovat nyt. Takaan että suurin osa ei ole suoraan valmistumisesta sinne mennyt, vaan tehneet välillä töitä muualla kuin yliopistolla ja keränneet asiantuntijuutta :) Oma graduohjaaja kannattaa myös hyödyntää!
Vinkatkaas sitten työpaikkailmoituksia, joihin historian maisteri voi hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vinkatkaas sitten työpaikkailmoituksia, joihin historian maisteri voi hakea.
Kyllä nykymaailmassa on jo aika hankala sanoa minkään tahansa alan työtä, johon haetaan ihan työpaikkailmoituksen perusteella. Ainoastaan perinteiset kaupankassa, hoitaja, putkimies, hlökohtainen avustaja -tyyppiset taidetaan ilmoittaa mollin sivuilla. Suhteilla ja avoimilla hakemuksilla, sekä puskaradiolla nykyään mennään enimmäkseen töihin. Kummin kaima ilmoittaa että meillä haetaan tämmöistä jne. Semmoista se on. IT-alalla (oma alani) käytetään nykyään enenevässä määrin headhuntereita jne.
Vinkatkaas sitten työpaikkoja, joihin historian maisteri voisi hakea. Siis minkä tyylisissä töissä kaivataan historian maistereita?
Tuntuu vähän typerältä laittaa hakemuksia sokkona menemään, kun ei ole aavistustakaan, kuka meikäläisen historiantuntemusta kaipaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vinkatkaas sitten työpaikkoja, joihin historian maisteri voisi hakea. Siis minkä tyylisissä töissä kaivataan historian maistereita?
Tuntuu vähän typerältä laittaa hakemuksia sokkona menemään, kun ei ole aavistustakaan, kuka meikäläisen historiantuntemusta kaipaisi.
Tuossa vasta tuli aikamoinen liuta, mitä kannattaa yrittää. Perinteisesti historiasta valmistuneet toimivat mm. asiantuntijoina järjestöissä (se nyt vaan pitää itse keksiä mm. omia sivuaineita, kiinnostuksenkohteita ja graduaihettakin lähellä olevia järjestöjä) niin tutkijana, asiantuntijatehtävissä kuin hallinnon puolella, opettajina, arkistoissa arkistonhoitajina ja tutkijoina, erilaisissa tutkimusjärjestöissä, lehdissä, jos sivuaineena ollut kasvatustieteiden puolelta mitään niin myös aikuiskoulutuspaikoissa yms., museoissa ihan museotyöntekijänä tai sitten tutkijana tai hallinnollisessa asemassa, yleensäkin jos sivuaineesta löytyy jokin mitä kautta voi pyrkiä vähän erilaisimpiin paikkoihin niin sellaisista saattaakin löytyä tutkijan tai projektityöntekijän paikkaa jossa kaivataan hyvää tietämystä arkistolaista ja asiakirjahallinnosta yms. Se nyt vaan on ihan oikeasti osattava miettiä, mitä itsellä olisi antaa jonnekin ja uskallettava laittaa hakemusta ja ennen kaikkea kysellä tutuilta ja kysellä yliopiston henkilökunnalta. Jos historian alalta haluaa menestyä, niin pitää olla sekä uskoa itseen että sosiaalisia taitoja. Niin kuin millä tahansa alalla, jossa on vähänkin kilpailua.
Vierailija kirjoitti:
Olen monella tutulla nähnyt sen ongelman, että kaikki potentiaaliset työt on pk-seudulla. Täällä kuitenkin paljon kalliimpaa asua ja puolisolla saattaa olla työt/opiskelu maakuntakaupungissa.
Monella on myös se ongelma, että työt kelpaa vain pääkaupunkiseudulta ja muualta ei edes haeta vaikka olisi avoimia paikkoja. O tempora, o mores.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä historian tutkinto on yllättävän arvostettu monissa työpaikoissa, ja siis se varmasti johtuu ihan vain siitä "yleissivistyneestä" leimasta, ja harva esimerkiksi puhuu historiasta "höpötieteenä", mitä muista humanistista tieteistä saatetaan puhua. Se että sanon noin, ei todellakaan tarkoita että olisin samaa mieltä muista humanistisista tieteistä. Minä opiskelin kandivaiheeseen asti historiaa, sitten kasvatustieteiden puolella maisteriksi, ja nyt osa työkavereistani on historiasta valmistuneita. Ympäri mennään yhteen tullaan. Se mitä minun mielestä historia tarjoaa, on hyvin pitkä kriittinen tutkimusperinne ja yleissivistys. Historian alalla tutkimuksen teko on hyvin tarkkaa, ja lähdekriittisyys aivan eri luokassa kuin monilla muilla aloilla. Eli historian puolella tehdään hyvin laadukasta laadullista tutkimusta. Mutta tämä vain minun mielipide, sitä en tiedä miksi se joissain paikoissa on aivan oikeasti hyvin arvostettu tutkinto. Vanhoista ryhmäläisistäni n. puolet on "alalla" töissä, 1/4 duunarihommissa ja lopuista ei tietoa, liekkö työttöminä. Noista duunarihommissa olevista tiedän etteivät ole hakeneet ikinä alan töitä, vaan ikään kuin vaan olettaneet ettei niitä saa. Itse olen töissä ns. asiantuntijatehtävissä.
En ole koskaan nähnyt tai kuullut työpaikoista, joissa historian tutkintoa arvostettaisiin. Olen toki itse luonnontieteelliseltä puolelta ja töissä eräällä tuotevalmistajalla, joten tämä ei henkilökohtaisesti kosketa minua. Mutta ei myöskään _ketään_ tuntemaani ihmistä tai heidän työympäristöään.
Nyt tarvitaan esimerkkejä!
Paha sanoa mitä mieltä olen tästä ketjusta. Valmistuin pari vuotta sitten kun olin opiskellut kaiken mahdollisen työllistymiseni varmistamiseksi ja tehnyt järjestötyötä vapaaehtoisena, hyödyntänyt työllistymispalveluita jne jne. Kun puhuin epävarmuudesta, sain kannustukseksi kuulla uskomattoman määrän onnistumistarinoita ja sellaisia "eihän sitä koskaan tiedä" ja "asioilla on tapan järjestyä" lohdunsanoja.
En tiedä kenelle noita onnenkantamoisia käy, mutta minun vaivannäköni ei ole tuottanut kuin muutan haastattelun jossa kerrotaan että paikkaan on hakenut lukuisia tohtoreita ja että hakijoita on ollut muutenkin satoja. Ei siis ole tärpännyt kaikista LinkedIneistä, avoimista hakemuksista, cv&hakemusavusta, kursseista tai ylimääräisistä opinnoista huolimatta.
Eli neuvoni täältä portin toiselta: Käytä tukikuukaudet loppuun ja fiksusti, tee toisen tutkinnon opinnot mahdollisimman pitkälle niiden tukikuukausien aikana, älä jätä mitään työkkärin laupeuden varaan, äläkä laske julkisen puolen työpaikkojen varaan. Nyt kun maistereilla ei ole varaa perustaa perhettä, niin ei ole kohta ikäluokkia opetettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Paha sanoa mitä mieltä olen tästä ketjusta. Valmistuin pari vuotta sitten kun olin opiskellut kaiken mahdollisen työllistymiseni varmistamiseksi ja tehnyt järjestötyötä vapaaehtoisena, hyödyntänyt työllistymispalveluita jne jne. Kun puhuin epävarmuudesta, sain kannustukseksi kuulla uskomattoman määrän onnistumistarinoita ja sellaisia "eihän sitä koskaan tiedä" ja "asioilla on tapan järjestyä" lohdunsanoja.
En tiedä kenelle noita onnenkantamoisia käy, mutta minun vaivannäköni ei ole tuottanut kuin muutan haastattelun jossa kerrotaan että paikkaan on hakenut lukuisia tohtoreita ja että hakijoita on ollut muutenkin satoja. Ei siis ole tärpännyt kaikista LinkedIneistä, avoimista hakemuksista, cv&hakemusavusta, kursseista tai ylimääräisistä opinnoista huolimatta.
Eli neuvoni täältä portin toiselta: Käytä tukikuukaudet loppuun ja fiksusti, tee toisen tutkinnon opinnot mahdollisimman pitkälle niiden tukikuukausien aikana, älä jätä mitään työkkärin laupeuden varaan, äläkä laske julkisen puolen työpaikkojen varaan. Nyt kun maistereilla ei ole varaa perustaa perhettä, niin ei ole kohta ikäluokkia opetettavaksi.
Maahantulijat pitävät kyllä huolta syntyvyydestä, ei maistereiden tarvitse vaivautua.
Vierailija kirjoitti:
Eli neuvoni täältä portin toiselta: Käytä tukikuukaudet loppuun ja fiksusti, tee toisen tutkinnon opinnot mahdollisimman pitkälle
Minä taas muistutan, että tutkinnolla on harvoin arvoa. Tärkeämpää on se, mitä osaat. Osaava saa aina työtä, mutta tutkinto ei anna osaamista.
Tutkinto hyödyttää ainoastaan töissä, joihin on muodollinen pätevyysvaatimus.
Muista Ap että historia pesee muut humanistiset alat arvostuksessa ja osan yhteiskuntatieteellisetkin alat!