Lue keskustelun säännöt.
Miten saada lapsi pysymään omassa sängyssään?
11.11.2015 |
Tyttö siis 1v 9kk. Nukkuvat isoveljensä kanssa kerrossängyssä, tyttö siis alhaalla. ovat siis nyt n. 3-4kk nukkunut kerrossängyssä. Nyt kuitenkin alkaa voimat loppumaan jokailtaiseen taisteluun.
Menevät sänkyihin 19.30-20 välillä, isoveli alkaa suht nätisti nukkumaan, eli pysyy omassa sängyssään ja hetken siellä höpisee kunnes nukahtaa. Tyttö taas nousee jatkuvasti kymmeniä kertoja sängystä, ja tulee ovelle, tai saattaa salakavalasti avata oven ja istahtaa lattialle leikkimään, tai sitten vaan menee rämppäämään valoja. Joka kerta kun menee sinne niin tyttö kiipee ite takaisin sänkyyn, se peitellään ja toivotetaan hyvät yöt ja käsketään alkaa nukkumaan. Mutta kun tämä sama toistuu kymmeniä kertoja, ja tää pelleily kestää joka kerta 1-1,5h.
Miten siis saadaan tyttö pysymään siellä omassa sängyssään?
Päiväunille mennessä ei pelleile kun muutaman kerran ravaamalla ovelle.
Muutama ilta kokeiltu myös niin että tyttö menee ensin nukkumaan, ja kun on nukahtanut niin viedään isoveli sänkyyn, kuitenkin samanlaista pelleilyä, oli veli sängyssä tai ei.
Pitäisi vielä vauvankin kanssa jaksaa seurustella iltaisin, mutta ei hirveästi jää aikaa kun saa tytön kanssa saa pelleillä.
Kommentit (39)
Mw jouduttiin turvautumaan unikouluttajaan vauvan kanssa. Hän mainitsi että pois pinnasängystä vasta 2,5v. En tosin tiedä milloin pääsee laidan yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset vaan aina nukahtanut itse, eikä koskaan(ihan vauva aikaa lukuunottamatta) ole nukkuneet vieressä. Joten tuntuis hölmöltä nyt opettaa tyttö siihen että joku on aina siinä vieressä kunnes nukahtaa, kun sitten taas siitä jää semmonen "tapa" lapselle josta taas hankala päästä eroon. vaikka hermoja tuo kyllä iltasin kiristää tuo pelleily.
Iltatarinat kerrotaan lapsille kun ovat sänkyyn menneet, sitten hyvät yöt ja lähdetään pois. Sitten se ovella ravaaminen alkaakin :/
-ap
Suosittelen uni laulu cd-tä eli iltasatujen jälkeen hyvät yöt ja cd hiljaisella soimaan . Meillä tämä on toiminut jo vuosia. Ja huoneen ovi auki kunnes ovat nukahtaneet.
Lapset ovat erilaisia. Toiset kaipaa sitä läheisyyttä ja yksinnukkuminen on pelottavaa. Lapsihan on todella pieni vielä! Harva alle 2-vuotias nukkuu eri huoneessa kuin vanhemmat. Eikö lapselle mahtuisi sänkyä teidän makuuhuoneeseen, jos omaan sänkyyn et häntä halua?
Meillä ei koskan tapeltu nukahtamisen/nukkumisen kanssa, mutta lapset olivatkin taapero- ja leikki-iän samassa makuuhuoneessa vanhempien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mw jouduttiin turvautumaan unikouluttajaan vauvan kanssa. Hän mainitsi että pois pinnasängystä vasta 2,5v. En tosin tiedä milloin pääsee laidan yli.
Kuulostaa aika kamalalta, lapsi vangitaan yksin sänkyyn. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerto aika paljon ap:sta äitinä että lapsen lähesiyydenkaipuu ja turvattomuus on "pelleilyä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mw jouduttiin turvautumaan unikouluttajaan vauvan kanssa. Hän mainitsi että pois pinnasängystä vasta 2,5v. En tosin tiedä milloin pääsee laidan yli.
Kuulostaa aika kamalalta, lapsi vangitaan yksin sänkyyn. :(
Vajaa 2-vuotias kummityttöni ovelana likkana kiipeää jo pois pinnasängystä. Aivotärähdyksenkin kerennyt jo kerran saada, kun tuli pää edellä alas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1v 9kk lapsi ei haluis mennä nukkumaan. No eipä tietenkään kun vanhemmat hyysää vauvaa. Mieti jos miehesi toisi uuden naikkosen teille kotiin sun silmien alle ja hempeilis hänen kanssaan sun nenän edessä, miltä tuntuisi? Se tuntuisi tismalleen siltä miltä 1v 9kk kokee vauvan tulon.
Otat 1v 9kk viereesi nukkumaan ja annat rutkasti läheisyyttä, lämpöä ja aikaa. Sen ikäinen on vielä itsekin pieni vaikka onkon isosisarus.
Te annatte lapselle liikaa huomiota, kun joka kerta peittelette ja toivottelette hyvät yöt. Jos tulee pois sängystä, ette sano mitään, viette vain takaisin eli huomioitte häntä minimaalisen mahdollisen määrän. Näin hän oppii, ettei saa tehdän huomiotanne temppuilemalla. Voi vaatia alussa paljonkin aikaa ja voimia sekä lapsi varmasti itkee, mutta lopussa kiitos seisoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy kokeilla tuota cd-tä! Ei mahdu meidän huoneeseen, kun vauvalla on pinnasänky meidän makuuhuoneessa.
Lapset saa kyllä ihan rutkasti läheisyyttä, joten siitä nyt tuskin on kyse, eikä kannata myöskään siellä alkaa syyllistämään.
Vuoden ikäisenä lapset on omiin huoneisiin siirtyneet nukkumaan, siihen asti nukkuneet meidän makkarissa.
Asiallisia neuvoja mä kaipailen, en syyllistämistä. Ihan tarpeeksi harmittaa kun joka ilta tyttö "pelleilee". Alkuun kun opeteltiin nukkumaan isojen sängyssä, se sujui hyvin, nyt vaan lisääntynyt kokoajan noi "pelleilyt".
-ap
Ihan järjetöntä että joku yrittää "kouluttaa" noin pientä toimimaan täysin luonnottomasti eli olemaan ilman vanhempaa yksin pimeässä(?) ja vielä pitäisi nukahtaa tyytyväisenä sinne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksi se "pelleilee" (kamala sananvalinta minunkin mielestäni kun lapsi kaipaa turvaa), no siksi kun yrität saada käyttäytymään tavalla joka on ihan liikaa vaadittu noin pieneltä. Kyllähän ne lapset lopulta alistuu jos jätetään kerta toisensa jälkeen yksin rääkymään mutta sekö luo hyvän kasvualustan ja turvallisuudentunteen lapselle?
Lapsi ei onneksi jää itkemään kun lähtee pois huoneesta. Ihan yhtälailla ka tasavertaisesti hyysätään kaikkia lapsia, ei vain vauvaa. Ja isosiskokin kovasti osallistuu vauvan hoitoon ja pitää siitä. Ja vauvalla "jo" ikää 4kk. Että alkumustasukkaisuus on kyllä aika pitkälti kadonnut. Ja isä yleensä hoitaa isompien nukkumaan menot, kun vauva tankkaa maitoa rinnalla.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaako tehdä lapsia noin tiheästi jos ei enää sen vuoksi pysty antaaman sitä huomiota mitä lapsi ikänsä puolesta kaipaa...
Niin no, se on että kumman tavan haluaa pitää: istuu lapsen seurana sen vartin ja odottaa että nukahtaa vai lähtee huoneesta ja antaa lapsen rampata edes takaisin kymmeniä kertoja 1,5h ajan.
Vierailija kirjoitti:
Niin no, se on että kumman tavan haluaa pitää: istuu lapsen seurana sen vartin ja odottaa että nukahtaa vai lähtee huoneesta ja antaa lapsen rampata edes takaisin kymmeniä kertoja 1,5h ajan.
Ja kokemuksesta voin kertoa että kaikki kuitenkin oppii ennemmin tai myöhemmin nukahtamaan yksinkin. T: neljän äiti
Vierailija kirjoitti:
Ihan järjetöntä että joku yrittää "kouluttaa" noin pientä toimimaan täysin luonnottomasti eli olemaan ilman vanhempaa yksin pimeässä(?) ja vielä pitäisi nukahtaa tyytyväisenä sinne...
Minkä ikäisenä lapselle on sitten luonnollista nukahtaa yksin ilman vanhempia pimäesssä? 17,5-vuotiaanako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, se on että kumman tavan haluaa pitää: istuu lapsen seurana sen vartin ja odottaa että nukahtaa vai lähtee huoneesta ja antaa lapsen rampata edes takaisin kymmeniä kertoja 1,5h ajan.
Ja kokemuksesta voin kertoa että kaikki kuitenkin oppii ennemmin tai myöhemmin nukahtamaan yksinkin. T: neljän äiti
Sen takia musta tuntuiskin hölmöltä nyt opettaa lapsi siihen että ollaan vieressä kunnes nukahtaa. Kun koskaan ei oo lapsia nukutettu, vaan ovat itekseen nukahtaneet. Mutta uni cdtä pitää kokeilla, ja toki se että mahdollisimman vähän kiinnitetään huomiota siihen että ramppaa ovella. Ja mainittakoon vielä, tyttö ei koskaan jää huutamaan,itkemään tai rääkymään sinne.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järjetöntä että joku yrittää "kouluttaa" noin pientä toimimaan täysin luonnottomasti eli olemaan ilman vanhempaa yksin pimeässä(?) ja vielä pitäisi nukahtaa tyytyväisenä sinne...
Minkä ikäisenä lapselle on sitten luonnollista nukahtaa yksin ilman vanhempia pimäesssä? 17,5-vuotiaanako?
Juu, ne vaihtoehdot on just nuo. Joko 1-vuotiaana tai sitten 17-vuotiaana.
Nukuttaisin sänkyyn, istuisin vieressä ja silittelisin uneen, vuorotellen miehen kanssa.
Tuosta ramppaamisesta menee aikuisella hermot ja sekös vasta pientä pitääkin virkeänä.
Iltasatu molemmille, tuutulaulut ja sitten vaan makaat vaikka patjalla lattialla ja hyssyttelet jos alkaa nousemaan sängystä.
Minä en ole yrittänytkään jättää poikiani yksin nukkumaan, kun ei siitä vaan ole tullut mitään. Hermojenkiristely päivän päätteeksi ei ole hyväksi kenellekään.
Läheisyys tuo turvaa, sitä olisi hyvä tuoda enemmänkin esille, eikä vaan sitä kuinka pienet lapset saadaan oppimaan "helpoiksi" ja omatoimisiksi. Lapsi ei ole kone 😊