Suomessa on Euroopan lyhin työviikko

Vierailija kirjoitti:

Tämän uutisen mukaan Suomessa on EU:n lyhin työviikko.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2015111020641241_tb.shtml

Silti mukavuudenhaluiset nykyihmiset ulvovat, kuinka työpäivä pitäisi lyhentää 6 tunnin pitukseksi.

Työaikaa tulee ennemminkin nykyisestä pidentää! Ei se ole ihmekään, että Suomi on talouskasvussa ja kilpailukyvyssä jäämässä jälkeen muista maista, kun täällä ei tehdä töitä yhtä paljon kuin muualla. Se yhteiskunta kun ei ilman työntekoa pyöri.

Sillä lailla, sinäpä olet ollut oivaa multaa EK:n propagandalle.

Tuo tilasto oli siis Eva:n teettämä. Eva on Elinkeinoelämän Valtuuskunta. Tilaston oli kyhännyt Etla,eli Elinkeinoelämän Tukimuslaitos. EK:n alaisia molemmat.

Kumma juttu, että OECD:n tilasto kertookin aivan muuta:

 

Suomen työaika onkin Länsi-Euroopan pisimpiä – Soininvaara tsekkasi OECD:n tilastot

Talouselämä 6.8. 17:04 päivitetty 27.8. 07:39

Andres Teiss

Osmo Soininvaara

Valhe, emävalhe, tilasto.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti tiistaina listan Euroopan lyhimpiä työviikkoja tekevistä maista. EK sai Euroopan tilastokeskuksen numeroista Suomen viikkotyöajaltaan EU:n lyhimpiä viikkotyöaikoja noudattavaksi maaksi.

Viikkotyöaika Eurostatin rätingissä on Suomessa 37,4 tuntia, ylityöt ja vuosilomatkin mukaan laskettuna.

Ex-kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) tarkisti työviikkotilastoja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastoista.

OECD:n tilastossa Suomi löytyikin läntisen Euroopan maiden viikkotyötuntien pisimmästä päästä. Kreikka ja itäisen Euroopan maat kylläkin koukkaavat OECD:nkin tilastossa Suomen ohitse.

Soininvaara julkaisi bloginsa keskiviikkona heti EK:n Eurostat-viikkotyötulkintojen jälkeen.

"Kun taas on julkisuudessa väitetty, että suomalaiset tekevät suunnilleen maailman lyhintä työviikkoa, laitettakoon tähän OECD:n käsitys asiasta. On vähän harhaanjohtavaa puhua jostain teoreettisesta kokopäiväisestä työpäivästä kertomatta, kuinka suuri osa työvoimasta sitä tekee. Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähän, muualla paljon", Soininvaara kirjoittaa blogissaan.

OECD:n keräämät viikkotyöajat ovat vuodelta 2012, mutta peruspalveluministerinäkin Paavo Lipposen (sd) toisessa hallituksessa työskennelleen Soininvaaran kokemusten mukaan tällaiset asiat ovat aika vakaita.

  Myös Tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larja kritisoi yksioikoisia viikkotyöaikatulkintoja Helsingin Sanomissa. EU-maiden välisiä eroja työtuntien määrissä selittää muun muassa se, että Suomessa erityisesti kokopäivätyötä tekevien naisten osuus on suhteellisen suuri.

Kokoaikatyötä vertaillessa muualla Euroopassa naisten osallistuminen kokopäiväiseen työhön on harvinaisempaa.

Oma kommenttini:

Lisäksi muualla Euroopassa on enemmän yrittäjiä kuin Suomessa ja yrittäjät tunnetusti tekevät pitkää päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vienti ei vedä EU:n takia, esimerkkinä vaikka Venäjä-pakotteet ja muiden maiden entisten siirtomaiden suosiminen (sokerisäännöstely).

 

Jos työaikaa pidennetään, työtä ei tehdä yhtään sen enempää eikä työpaikkoja tule lisää. Jo työssä olevat päinvastoin vain tekevät hitaammin päivittäisen sarkansa.

En tiedä omaa logiikkasi, mutta teen töitä 8 h työpäivässä 2 h enemmän kuin 6 h työpäivässä. Näin varmaan tekee enemmistö Suomalaisista.

Ei sitä voi noin suoraviivaisesti ajatella. Työteho nimittäin laskee mitä pitempään töitä tekee. Varmasti on totta että saat tehtyä 8h:ssa enemmän kuin 6h:ssa, mutta on tutkittua että pitemmän päivän aikana ihminen ei työskentele niin tehokkaasti kuin lyhyemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä 8h on jo paljon. Siihen päälle työmatkat ja lasten päiväkoteihin kuskaaminen, ei jää aikaa viettää perheen kanssa yhteistä aikaa.

Valintoja valintoja.. Jumalan selän takana ei tarvitse asua eikä lapsia tehdä ;)

Tuollaiset aivopierut kannattaisi pitää ihan vaan oman pään sisällä, ellei halua antaa itsestään kuvaa idiootista.

Suomalaisten työaika pitenee jo 2017? Tässä suunnitelma

Jaa artikkeli:

Markku Huusko

Luotu: 

20.5.2015 17:32

Päivitetty: 

20.5.2015 17:49

Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi

[Kuva]

EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta toivoo, että suomalaisilta löytyy venymiskykyä ja -halua.

Kotimaa

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pysyy toiveessaan suomalaisten työajan pidentämisestä 30 minuutilla per päivä, jotta Suomen kilpailukyky kohenisi ja saavuttaisi kilpailijamaita. Aikataulukin on työnantajaliiton päässä selkeä.

Tämän kevään epäonnistuneissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa hanke kariutui, mutta nyt EK odottaa hallitusta muodostavalta Juha Sipilältä (kesk.) ja hänen tulevalta hallitukseltaan uutta aloitetta asiaan liittyen.

Marssijärjestys olisi sellainen, että keskusjärjestöt päättäisivät asiasta melko piankin ja liitot ensi vuonna.

– Se on työehtosopimuksiin liittyvä asia. Lähitulevaisuudessa pystyttäisiin tekemään tästä päätökset keskusjärjestöjen toimesta ja sitten 2016 neuvottelukierroksella eri liitot tekisivät ne päätökset sitten lopullisesti, EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kertoi tänään EK:n seminaarissa Uudelle Suomelle.

Käytännössä tämä tarkoittaisi Alahuhdan mukaan sitä, että suomalaisten työajan pidennys toteutuisi vuoden 2017 alusta.

– Tämä mahdollisuus on taloudellisesti niin suuri kriisitilanteessa olevalle maalle, että meidän kaikkien on hyvä venyä sen verran eli keskimäärin tehdä puoli tuntia enemmän päivässä töitä, että me pääsemme täältä kriisistä ulos ja meistä ei tule pidemmän jänteen pahaa kriisimaata.

EK:lla on toiveissa, että myös suomalaisten palkkoja korotettaisiin hyvin maltillisesti lähivuosina.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi puolestaan tänään myös yritysjohtajilta pidättyvyyttä omien palkkioidensa suhteen. 

Alahuhta ymmärtää hänen kommenttinsa hyvin ja arvioi, että tällainen ajattelu on aika yleistä yritysjohtajien piirissä.

– Uskon, että Suomessa on enemmän ja enemmän ja hyvin vahvasti sitä näkemystä, että tässä kaikki ollaan laajasti yhdessä veneessä.

Uusi Suomi kertoi aiemmin tänään, kuinka Matti Alahuhta ihmettelee yhteiskuntasopimuksen kaatumista kysymykseen työajan lisäämisestä.

Tässä eräs artikkelin lukijan kommentti :

Matti Ala-Huhdan ja EK:n uskottavuuden vain syö hänen oma tulokehityksensä:

2009 -> 2 314 069 €

2010 -> 4 044 735 €

2011 -> 4 211 370 €

2012 -> 4 152 603 €

2013 -> 5 571 948 €

Ihan noin suurista palkankorotusprosenteista ei kuitenkaan ollut kyse edes silloin sairaanhoitajien kohdalla. Epäilen myös, että hän olisi kasvattanut työaikaansa. Toki hän on varmaan palkkansa ansainnut, mutta ei ehkä kannattaisi vedota "yhdessä tekemiseen ja maltillisuuteen"

ja lähde siis http://www.taloussanomat.fi/verotiedot/

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset saa saman verran palkkaa kun Ruotsalaiset ja Saksalaiset, mutta tekevät lyhyempää viikkoa. Ei ihme, ettei vienti vedä ja kilpailussa emme pärjää.

Ay liike se vaan laiskistaa Suomalaisia ja kerää hölmöiltä maksut pois. Sitten huomataan, ettei töitä enää ole.

Kaikki ne yli kymmenen vuotta, jotka asuin Saksassa, tein lyhyempää työviikkoa kuin Suomessa koskaan. Ja minulla oli tessin mukainen työaika.

Pertti Haaparanta on suomalainen taloustieteilijä. Hän on erikoistunut kansainväliseen talouteen ja toiminut Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen talouden professorina, nykyään Aalto-yliopiston kansantalouden professorina.Hän kirjoittaa vakituisesti Akateemiseen talousblogiin.

Akateeminen talousblogi

« Ruotsin malli

Suomen vientituotteet ovat huonompia kuin kilpailijamaissa »

Hypyt on jo hypätty

15.9.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

 

Pääministeri Sipilän vaatima “tuottavuusloikka” suhteellisten yksikkötyökustannusten alentamiseksi on jo toteutunut: Suomen teollisuuden yksikkötyökustannukset suhteessa Saksaan teollisuuteen ovat kahdessa vuodessa enemmän kuin puolittuneet.

Suurin osa muutoksesta johtuu teollisuuden työn tuottavuuden kasvusta. Mutta myös palkkojen kehitys on auttanut, Suomen teollisuuden palkkakustannukset ovat kasvaneet hitaammin kuin Saksan. Kiitän kollegaani Matti Pohjolaa, joka kiinnitti huomioni ilmiöön, samoin kuin Tilastokeskuksen viimeviikkoiseen ilmoitukseen talouden palkkasumman kehityksestä: teollisuuden maksama palkkasumma on pienentynyt. Alla olevat tulkinnat ovat kuitenkin aivan minun omiani.

http://blog.hse-econ.fi/?p=6781

Meille syötetään EK:n taholta ja hallituksen avustamana silkkaa puppua.

Ainoa tarkoitus tässä on, että kaikki työehdot saataisiin pysyvästi huononnettua.

Ja samassa uutisessa oli, että mm. arkivapaat lyhentävät työaikaa enemmän kuin muualla. Ööö, täällähän on nyt jo vähemmän arkivapaita. Euroopassahan on tapana siirtää viikonlopulle osuvat juhlapyhät maanantaivapaaksi.

Kuulosti kyllä heti propagandalta tuo "uutinen".

Kannattaisi katsoa , mistä se EVA ne tiedot otti eli Eurostatin tilastosta. Sen tiedot on kerätty siten, että tilastoihin on kirjattu työajakseni viikossa 37h 15 min, koska se on virallinen työaika työsopimuksessa. Todellinen työaikani on noin 45 tuntia viikossa.

Suomessa on palkallisia arkipyhiä 10, Euroopan keskiarvo  on 10,2.

Kun nyt näyttää pahasti siltä, että meiltä viedää niistä 2, jäämme sitten  reippaasti alle Euroopan keskiarvon.

Vuosityöaikoja verrattaessa tulisi huomioida, että meillä vuosiloman lauantait lasketaan lomapäiviksi, muualla Euroopassa ei.

Vale, emävale, EK:n tilasto.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi katsoa , mistä se EVA ne tiedot otti eli Eurostatin tilastosta. Sen tiedot on kerätty siten, että tilastoihin on kirjattu työajakseni viikossa 37h 15 min, koska se on virallinen työaika työsopimuksessa. Todellinen työaikani on noin 45 tuntia viikossa.

Aivan. Momi suomalainen tekee palkatonta ylityötä, joka ei siis näy missään tilastossa.

Ketjun aloittaja on kiukkuinen,miksi hän av-palstalla purkaa raivoansa

Työpäivän pituus ei aina kerro tuottavuudesta tai tehokkuudesta. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa töitä tehdään usein aika lungilla asenteella, ja kun yhteiskunta ei muutenkaan pyöri yhtä jouhevasti kuin Suomessa, kuluu aikaa kaikenlaiseen tuhraamiseen kuten tarviketilausten odotteluun. Lisäksi monissa muissa maissa sosiaalisten suhteiden hoitaminen on tärkeämpää kuin Suomessa, eli työkavereiden kanssa rupatellaan työpäivän aikana enemmän.

Tutkija: Tehokas työaika ei ole kovin pitkä

Ossi Lehtonen

[Tutkija: Tehokas työaika ei ole kovin pitkä]

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anu Järvensivu pitää keskustelua työajan pituudesta kapeana. Ajatus, jonka mukaan työajan pidentäminen lisäisi tuottavuutta, on hänestä suppea.

8.4.2015 16:16

Outi Kokko

Kommentteja 131 kpl

[Lisää suosikkeihin]

[Lähetä kaverille]

[Tulosta (HTML)]

[Tallenna (PDF)]

Poliitikot ja yhteiskunnan muut vaikuttajat ovat vaalikeskusteluissa nostaneet esiin työajan. Viimeksi eilen UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen vaati Ylen aamu-tv:ssä metsäteollisuuteen pidempiä työpäiviä alan tuottavuuden parantamiseksi.

Työterveyslaitoksen työelämäntutkija Anu Järvensivua yksioikoinen päättely turhauttaa. Hän huomauttaa, että ihmisen tehokas työaika ei ole kovin pitkä, eikä kukaan pysty yhteen menoon tekemään valtavasti töitä.

 – Isossa osassa töitä tuottavuus ja tehokkuus syntyvät monen muun kuin ajan perusteella, hän painottaa.

Hänestä pitäisi miettiä, mikä on oikeasti tuottavaa. Metsäteollisuus sen enempää kuin muukaan Suomi ei pärjää vanhankantaisilla massatuotantoajatuksilla, vaan pitäisi tuottaa innovaatioita.

– Ei innovaatioita tuoteta aikakeskeisellä ajattelulla. On harhaa kuvitella, että niitä tulisi, jos työpäivää pidennettäisiin tunnilla, Järvensivu lisää.

Myöskään sosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta ei innostu päivittäisen työajan pidentämisestä. Hän kiinnittää huomiota työpäivän kokonaispituuteen ja huomauttaa, että suomalaisten työmatkat ovat kohtuullisien pitkiä.

"Aivot toimivat, milloin sattuu"

Työn tuottavuus ja tuntimäärä ovat yhä enemmän irronneet toisistaan. Saari huomauttaa, että yksilölliset tuottavuuserot ovat suuret. Vaikkapa it-alalla hyvää koodia tekevä voi olla erittäin tuottava parissa tunnissa, mutta huonoa koodia tekevä voi tuhrata kahdeksan tuntia tuloksetta.

Mitä enemmän työ on ajattelua, sitä vaikeampi sitä on puristaa työaikaan.

– Tuotekehittelijä tekee käytännössä työtä milloin sattuu, koska aivot toimivat milloin sattuvat, Järvensivu huomauttaa.

Työpäivien venyttäminen tarkoittaisi hänestä vain sitä, että ihmiset olisivat poissa jostain muualta. Moni aikuinen tuntee, että ei nytkään pysty olemaan tarpeeksi lastensa, vanhojen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa.

– Työajan pidentämisellä olisi kerrannaisvaikutuksia, kun töissä käyvät olisivat yhä väsyneempiä, Järvensivu sanoo.

Vaikutukset voisivat hänestä näkyä paitsi sairastumisina, myös esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvamisena edelleen.

Tehtäviä on vyörytetty kansalaisille

Järvensivun mielestä pitäisi miettiä, mikä oikeastaan on työtä?

– Mistä, kenen ja kenelle pitäisi maksaa?

Järvensivu muistuttaa, että kansalaisille on vyörytetty tehtäviä, jotka ennen ovat olleet palkkatyötä. Nyt hoidamme useimmat viralliset, julkiset ja kaupalliset palvelut "kätevästi netissä". Jokaiseen toimintaan menee silti aikaa. Järvensivu pohtii myös, ovatko perheen hoivatehtävät palkkatyötä, harrastus vai talkootyötä.

Koska jokaisen olisi suotavaa olla palkkatyössä, lasten ja vanhusten hoito on yhä enemmän siirtynyt yhteiskunnalle.

Tuottavuuskeskeisyyden sijaan voitaisiin Järvensivun mielestä miettiä muita näkökulmia. Lopputulos ei välttämättä olisi rahallisestikaan huono. Jos elämässään kiireiset voisivatkin päinvastoin lyhentää työaikaa ja vaikkapa huolehtia nykyistä paremmin läheisistään, ihmiset voisivat voida paremmin ja yhteiskunta hyötyä taloudellisestikin.

Palkan leikkaus ei innosta osatyöhön

Saari huomauttaa, että Suomessa ovat jo nyt käytännössä suhteellisen joustavat järjestelmät. Vaikka monella työpaikalla esimerkiksi osa-aikatyö on mahdollista, sitä ei tehdä kovin paljon.

Keskeinen syy on palkka. Niin kauan, kun työ on aikaan sidottua, työajan lyheneminen tarkoittaa yleensä palkan pienenemistä.

– Etenekin matalapalkka-aloilla ihmiset eivät pysty säälliseen elämään, jos palkka pienenee, Järvensivu sanoo.

Toinen jarru on se, että käytännössä moni työaikaansa lyhentänyt tekee samat työt kuin ennenkin, mutta lyhyemmässä ajassa pienemmällä palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän uutisen mukaan Suomessa on EU:n lyhin työviikko.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2015111020641241_tb.shtml

Silti mukavuudenhaluiset nykyihmiset ulvovat, kuinka työpäivä pitäisi lyhentää 6 tunnin pitukseksi.

Työaikaa tulee ennemminkin nykyisestä pidentää! Ei se ole ihmekään, että Suomi on talouskasvussa ja kilpailukyvyssä jäämässä jälkeen muista maista, kun täällä ei tehdä töitä yhtä paljon kuin muualla. Se yhteiskunta kun ei ilman työntekoa pyöri.

 

 

Sillä lailla, sinäpä olet ollut oivaa multaa EK:n propagandalle.

 

Tuo tilasto oli siis Eva:n teettämä. Eva on Elinkeinoelämän Valtuuskunta. Tilaston oli kyhännyt Etla,eli Elinkeinoelämän Tukimuslaitos. EK:n alaisia molemmat.

 

Kumma juttu, että OECD:n tilasto kertookin aivan muuta:

 

Suomen työaika onkin Länsi-Euroopan pisimpiä – Soininvaara tsekkasi OECD:n tilastot

Talouselämä 6.8. 17:04 päivitetty 27.8. 07:39

Andres Teiss

Osmo Soininvaara

Valhe, emävalhe, tilasto.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti tiistaina listan Euroopan lyhimpiä työviikkoja tekevistä maista. EK sai Euroopan tilastokeskuksen numeroista Suomen viikkotyöajaltaan EU:n lyhimpiä viikkotyöaikoja noudattavaksi maaksi.

Viikkotyöaika Eurostatin rätingissä on Suomessa 37,4 tuntia, ylityöt ja vuosilomatkin mukaan laskettuna.

Ex-kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) tarkisti työviikkotilastoja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastoista.

OECD:n tilastossa Suomi löytyikin läntisen Euroopan maiden viikkotyötuntien pisimmästä päästä. Kreikka ja itäisen Euroopan maat kylläkin koukkaavat OECD:nkin tilastossa Suomen ohitse.

Soininvaara julkaisi bloginsa keskiviikkona heti EK:n Eurostat-viikkotyötulkintojen jälkeen.

"Kun taas on julkisuudessa väitetty, että suomalaiset tekevät suunnilleen maailman lyhintä työviikkoa, laitettakoon tähän OECD:n käsitys asiasta. On vähän harhaanjohtavaa puhua jostain teoreettisesta kokopäiväisestä työpäivästä kertomatta, kuinka suuri osa työvoimasta sitä tekee. Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähän, muualla paljon", Soininvaara kirjoittaa blogissaan.

OECD:n keräämät viikkotyöajat ovat vuodelta 2012, mutta peruspalveluministerinäkin Paavo Lipposen (sd) toisessa hallituksessa työskennelleen Soininvaaran kokemusten mukaan tällaiset asiat ovat aika vakaita.

  Myös Tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larja kritisoi yksioikoisia viikkotyöaikatulkintoja Helsingin Sanomissa. EU-maiden välisiä eroja työtuntien määrissä selittää muun muassa se, että Suomessa erityisesti kokopäivätyötä tekevien naisten osuus on suhteellisen suuri.

Kokoaikatyötä vertaillessa muualla Euroopassa naisten osallistuminen kokopäiväiseen työhön on harvinaisempaa.

 

Oma kommenttini:

Lisäksi muualla Euroopassa on enemmän yrittäjiä kuin Suomessa ja yrittäjät tunnetusti tekevät pitkää päivää.

 

Soini on vasemmiston mies, joten luotettavuus on sama kuin Sak:lla eli ei yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten työaika pitenee jo 2017? Tässä suunnitelma

Jaa artikkeli:

Markku Huusko

Luotu: 

20.5.2015 17:32

Päivitetty: 

20.5.2015 17:49

Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi

[Kuva]

EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta toivoo, että suomalaisilta löytyy venymiskykyä ja -halua.

Kotimaa

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pysyy toiveessaan suomalaisten työajan pidentämisestä 30 minuutilla per päivä, jotta Suomen kilpailukyky kohenisi ja saavuttaisi kilpailijamaita. Aikataulukin on työnantajaliiton päässä selkeä.

Tämän kevään epäonnistuneissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa hanke kariutui, mutta nyt EK odottaa hallitusta muodostavalta Juha Sipilältä (kesk.) ja hänen tulevalta hallitukseltaan uutta aloitetta asiaan liittyen.

Marssijärjestys olisi sellainen, että keskusjärjestöt päättäisivät asiasta melko piankin ja liitot ensi vuonna.

– Se on työehtosopimuksiin liittyvä asia. Lähitulevaisuudessa pystyttäisiin tekemään tästä päätökset keskusjärjestöjen toimesta ja sitten 2016 neuvottelukierroksella eri liitot tekisivät ne päätökset sitten lopullisesti, EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kertoi tänään EK:n seminaarissa Uudelle Suomelle.

Käytännössä tämä tarkoittaisi Alahuhdan mukaan sitä, että suomalaisten työajan pidennys toteutuisi vuoden 2017 alusta.

– Tämä mahdollisuus on taloudellisesti niin suuri kriisitilanteessa olevalle maalle, että meidän kaikkien on hyvä venyä sen verran eli keskimäärin tehdä puoli tuntia enemmän päivässä töitä, että me pääsemme täältä kriisistä ulos ja meistä ei tule pidemmän jänteen pahaa kriisimaata.

EK:lla on toiveissa, että myös suomalaisten palkkoja korotettaisiin hyvin maltillisesti lähivuosina.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi puolestaan tänään myös yritysjohtajilta pidättyvyyttä omien palkkioidensa suhteen. 

Alahuhta ymmärtää hänen kommenttinsa hyvin ja arvioi, että tällainen ajattelu on aika yleistä yritysjohtajien piirissä.

– Uskon, että Suomessa on enemmän ja enemmän ja hyvin vahvasti sitä näkemystä, että tässä kaikki ollaan laajasti yhdessä veneessä.

Uusi Suomi kertoi aiemmin tänään, kuinka Matti Alahuhta ihmettelee yhteiskuntasopimuksen kaatumista kysymykseen työajan lisäämisestä.

 

Tässä eräs artikkelin lukijan kommentti :

 

Matti Ala-Huhdan ja EK:n uskottavuuden vain syö hänen oma tulokehityksensä:

2009 -> 2 314 069 €

2010 -> 4 044 735 €

2011 -> 4 211 370 €

2012 -> 4 152 603 €

2013 -> 5 571 948 €

Ihan noin suurista palkankorotusprosenteista ei kuitenkaan ollut kyse edes silloin sairaanhoitajien kohdalla. Epäilen myös, että hän olisi kasvattanut työaikaansa. Toki hän on varmaan palkkansa ansainnut, mutta ei ehkä kannattaisi vedota "yhdessä tekemiseen ja maltillisuuteen"

ja lähde siis http://www.taloussanomat.fi/verotiedot/

Jaa jos ihminen tienaa itse, niin hän ei voi olla mielestäsi oikeassa ja hänen arvoinsa eivät pidä paikkaansa? Voi hyvää päivää tätä sinun logiikkasi. Ilmeisesti suosikkiasi Sak:n Lauri Lylyäkään ei sinun logiikallasi tarvitse noteerata, koska häne tienaa satoja tuhansia, vaan oikea mielipide löytyy vain kaupungin vuokrayksiössä asuvalta toimeentulotukiasiakkaalta.

Vierailija kirjoitti:

Oma kommenttini:

Lisäksi muualla Euroopassa on enemmän yrittäjiä kuin Suomessa ja yrittäjät tunnetusti tekevät pitkää päivää.

 

Muualla Euroopassa yrittäjät elättävät itsensä turismilla, erityisesti Etelä-Euroopassa turismi on tärkeä elinkeino. Lomailukauden päättyessä yrittäjätkin lomailevat ja taas lomailukauden alkaessa tekevät taas pitkää päivää.

Tässä maassa ei kohta riitä edes sitä 6h suurimmallekaan osalle ihmisistä.

Aika moni suomalainen on hyvin tehokas, ihan verrattuna vaikka ruotsalaisiin. Kokemusta on kun olen kansainvälisessä firmassa töissä. Työnteon eetos on ihan toinen, turhanpäiväiseen diskuteeraamiseen ei kuluteta aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän uutisen mukaan Suomessa on EU:n lyhin työviikko.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2015111020641241_tb.shtml

Silti mukavuudenhaluiset nykyihmiset ulvovat, kuinka työpäivä pitäisi lyhentää 6 tunnin pitukseksi.

Työaikaa tulee ennemminkin nykyisestä pidentää! Ei se ole ihmekään, että Suomi on talouskasvussa ja kilpailukyvyssä jäämässä jälkeen muista maista, kun täällä ei tehdä töitä yhtä paljon kuin muualla. Se yhteiskunta kun ei ilman työntekoa pyöri.

 

 

Sillä lailla, sinäpä olet ollut oivaa multaa EK:n propagandalle.

 

Tuo tilasto oli siis Eva:n teettämä. Eva on Elinkeinoelämän Valtuuskunta. Tilaston oli kyhännyt Etla,eli Elinkeinoelämän Tukimuslaitos. EK:n alaisia molemmat.

 

Kumma juttu, että OECD:n tilasto kertookin aivan muuta:

 

Suomen työaika onkin Länsi-Euroopan pisimpiä – Soininvaara tsekkasi OECD:n tilastot

Talouselämä 6.8. 17:04 päivitetty 27.8. 07:39

Andres Teiss

Osmo Soininvaara

Valhe, emävalhe, tilasto.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti tiistaina listan Euroopan lyhimpiä työviikkoja tekevistä maista. EK sai Euroopan tilastokeskuksen numeroista Suomen viikkotyöajaltaan EU:n lyhimpiä viikkotyöaikoja noudattavaksi maaksi.

Viikkotyöaika Eurostatin rätingissä on Suomessa 37,4 tuntia, ylityöt ja vuosilomatkin mukaan laskettuna.

Ex-kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) tarkisti työviikkotilastoja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastoista.

OECD:n tilastossa Suomi löytyikin läntisen Euroopan maiden viikkotyötuntien pisimmästä päästä. Kreikka ja itäisen Euroopan maat kylläkin koukkaavat OECD:nkin tilastossa Suomen ohitse.

Soininvaara julkaisi bloginsa keskiviikkona heti EK:n Eurostat-viikkotyötulkintojen jälkeen.

"Kun taas on julkisuudessa väitetty, että suomalaiset tekevät suunnilleen maailman lyhintä työviikkoa, laitettakoon tähän OECD:n käsitys asiasta. On vähän harhaanjohtavaa puhua jostain teoreettisesta kokopäiväisestä työpäivästä kertomatta, kuinka suuri osa työvoimasta sitä tekee. Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähän, muualla paljon", Soininvaara kirjoittaa blogissaan.

OECD:n keräämät viikkotyöajat ovat vuodelta 2012, mutta peruspalveluministerinäkin Paavo Lipposen (sd) toisessa hallituksessa työskennelleen Soininvaaran kokemusten mukaan tällaiset asiat ovat aika vakaita.

  Myös Tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larja kritisoi yksioikoisia viikkotyöaikatulkintoja Helsingin Sanomissa. EU-maiden välisiä eroja työtuntien määrissä selittää muun muassa se, että Suomessa erityisesti kokopäivätyötä tekevien naisten osuus on suhteellisen suuri.

Kokoaikatyötä vertaillessa muualla Euroopassa naisten osallistuminen kokopäiväiseen työhön on harvinaisempaa.

 

Oma kommenttini:

Lisäksi muualla Euroopassa on enemmän yrittäjiä kuin Suomessa ja yrittäjät tunnetusti tekevät pitkää päivää.

 

Soini on vasemmiston mies, joten luotettavuus on sama kuin Sak:lla eli ei yhtään.

Tyhmä. Eihän tuo ollut Soininvaaran tilasto, vaan kyse on OECD:n tilastosta.

Tilastokeskus:

Kansainvälisissä viikkotyöajan vertailuissa mittarina käytetään toteutuneiden työtuntien sijasta yleisemmin kuitenkin säännöllistä viikkotyöaikaa. Tällöin kansallisten vapaapäivien ja vuosilomapäivien määrän vaihtelu eri maissa ei vaikuta tuloksiin. Säännölliseen viikkotyöaikaan eivät vaikuta myöskään viikolle sattuneet poissaolopäivät, vaan mittari kertoo niin sanotusta normaalista tai tavanomaisesta työajasta.

Kun työtunteja vertaillaan säännöllisen viikkotyöajan mukaan, suomalaisten työaika ei enää näytäkään erityisen lyhyeltä muihin eurooppalaisiin verrattuna. Esimerkiksi kokoaikatyötä tekevien suomalaisten palkansaajien viikkotyöaika on Euroopan lyhin tehdyn viikkotyöajan mukaan mitattuna (kuvio 6), mutta säännöllistä viikkotyöaikaa mitattaessa vasta kuudenneksi lyhin vertailumaista. Kun joukkoon sisällytetään myös osa-aikatyötä tekevät palkansaajat, suomalaisten säännöllinen viikkotyöaika on jopa EU27-maiden keskiarvoa pidempi (kuvio 8).