Onko muille päiväkoti "pakollinen paha"?
Kaikki tuntuvat olevan niin innoissaan siitä että lapsi on päiväkodissa, että hyvä etteivät vie lasta sinne myös viikonlopuiksi ja juhlapyhiksi. Ja päiväkodin henkilökunnan kanssa jaksetaan porista vienti - ja hakutilanteessa minuuttikaupalla niitä näitä ja ai että on ihanaa että on tää kasvatuskumppanuus päiväkodin kanssa.
Minulle taas päiväkoti on pakollinen paha. Oletan, että he pitävät lapsen siellä turvassa sen ajan kun lapsella on hoidon tarve. En oleta, että he pitävät lapsestani enkä oleta että lasten pitää pitää hoitajista. Hoitotyö on työtä, jota kuitenkin tehdään rahasta. Minä arvostan hoitajia mutta mulla ei ole mitään intressiä jäädä oman työpäivän jälkeen läpisemään siihen portinpieleen asioita kuten että onko lapsi nukkunu (no totta kai on jos sitä on nukuttanut) tai syönyt (no on varmaan jos sillä on ollut nälkä).
En yhtään innostu vaskukeskusteluista ja vanhempainillaoista ja muksunetistä. Olen vähän sitä mieltä että päiväkodissa selvitetään ne tilanteet mitä siellä päiväkodissa on tapahtunut, ja jos ei siinä ole mitään sen suurempaa, kuin että keskenkasvuiset mukulat joskus pöllöilee keskenään, niin mun ei tarvitse joka risausta tietääkään. Se kuuluu lapsen elämään eikä ole mikään raportoitava poikkeustilanne.
Ootteko te kaikki muut vanhemmat jotenkin aivan innoissanne siitä, että lapsi on päivähoidossa? Eikö se kenellekään muulle ole vain paikka jonne voi lapsen viedä silloin kun ei voi itse häntä hoitaa?
Kommentit (45)
Kyllä pitää olla vasu-keskusteluja ja paljon erilaisia papereita, että voidaan sanoa lastentarhanopettajan työn olevan vaativaa ja sisältävän paljon muutakin, kuin lasten ohjaamista, leikittämistä tai valvomista. Palkkatoive on ylöspäin, ja lomat yhtä pitkiksi kuin opettajilla. Kyse on kuitenkin vaativasta erikoista osaamista vaativasta työstä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sellainen vanhempi, joka en oikein keksi mitään keskusteltavaa hoitajien kanssa. Oletan, että lapseni syö, pissaa, kakkaa, nukkuu, hengittää ja kävelee koska niinhän ne lapset tuppaa tekemään. Toisina päivinä ne syö ja kakkaa ja nukkuu vähän enemmän ja toisina vähemmän. Ja tunnen itse oman lapseni parhaiten, minulle ei toistaiseksi ole ollut mikään uutinen että lapseni tykkää leikkiä tietynlaisia leikkejä tai on tietynlainen. Kyllähän mulla nyt jonkinlainen käsitys sentään on omasta lapsestani, hitto vie. Ei se nyt mitään rakettitiedettä ole katsoa muutamaan tuntia päivässä leikki-ikäisen lapsen perään, enkä oikein ymmärrä miksi siitä yritetään sellaista vääntää.
Toki mä nyt kiltisti kuuntelen kun hoitaja lukee paperilappusesta että mites on pottu ja soosi maistunut, mutta mieluummin olisin kuulematta ja lähtisin vaan lapsen kanssa kotiin kuulemaan lapselta, miten hänellä on päivä mennyt.
Lapsi on erilainen eri paikoissa. Ei lapsi samalla tavalla käyttäydy kuin kotona sinun kanssasi. Eikö ole hyvä tietää, että tarhassa ollaan yhtä mieltä lapsesi kehityksen tasosta?
Samaa mieltä apn kanssa! Mulla ei ole lapsia mutta tuota päiväkoti/päivähoito mun mielestäni tarkoittaa. Itse en ollut päivähoidossa kun vanhemmat olivat päivisin kotona. (maatila)
Meillä päiväkoti ei ole välttämätön paha. Lapsen koti on kyllä hyvä, mutta kun vanhemmat ovat töissä, lapselle paras paikka sillä välin on päiväkoti - ja siis nimenomaan päiväkoti, jossa on paljon leikkikavereita, säännöllinen rytmi ja paljon hoitajia. Hoitajat ovat tosi kivoja, samoin lto, ja lapsi itsekin rakastaa päiväkotiin menemistä. Minua myös kiinnostaa lapseni päivä, joten keskustelen mielelläni siitä, tuliko uni ja maistuiko ruoka ja mitä kivaa tänään tehtiin. Ihan samalla tavalla olen näistä asioista kiinnostunut, oli lapseni sitten 5 tai 15 tai 25.