Mieheni on iltaisin kotona, mutta ei ole läsnä

Vierailija

Ennen juttelimme päivän tapahtumista, kokkailtiin yhdessä ja teimme kaikenlaista töiden jälkeen (käytiin uimahallissa, lenkillä, kahvilla...)

Nykyään hän tulee kotiin, mutta puuhailee omua juttujaan eikä kiinnostu viettämään mun kanssa aikaa. On muuten aika kurjaa :/
Onko teillä samanlaista?

Sivut

Kommentit (36)

Vierailija

Ääh, enkä tarkoita nyt että joka ilta pitäis olla äksöniä, mut jos vaikka kysyy, että hei, miten työpäivä meni, vastaus on "iha ok" ja jatkaa pelaamista tai muuta mitä tekee koko illan. (28v ja koukussa pelaamiseen...)

Vierailija

Meillä meinasi lipsahtaa siihen. Yhä useammin huomasin, että vastaa kyllä joo, mutta kun jostain asiasta myöhemmin kysyin tai mainitsin, niin mies totesi, että ei hän ole kuulutkaan tai on mennyt ohi.

Viikko sitten ilmoitin miehelle, että en puhu sille, jos sillä on puhelin kädessä, koska kaikki mitä sanon menee ohi. Ja että mua suututtaa se, että ei yksinkertaisesti ole henkisesti läsnä vaikka fyysisesti olisikin.

Nyt on mennyt jo huomattavasti paremmin tämä viikko ja kännykkäkin on huomattavasti vähemmän kourassa.

Vierailija

Meillä mies,lapsen isä, tulee töistä kotiin ja istuu sohvalle räplään puhelinta tai menee omaan huoneeseensa pelaamaan tietokonetta. Tätä jatkuu koko illan. Jos lapsi haluaa tehdä jotain isin kanssa tai mulla on menoa,niin ehdottaa nallepuh elokuvaa tai youtubesta jotain ohjelmaa ja jatkaa omaa puhelimen räpläystä...oon jo vähän ottanut sen asenteen,että treenataan lapsen kanssa kaksin oloa. Sen verran ärsyttää. Mun mielestä kertoo aika paljon,kun lapsi tuli hoidosta isänpäiväkortin kanssa ja kertoi tehneensä lahjan mulle. Kysyin et eikö antaisi sitä isille,niin ei kuulemma halua antaa..:(

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä mies,lapsen isä, tulee töistä kotiin ja istuu sohvalle räplään puhelinta tai menee omaan huoneeseensa pelaamaan tietokonetta. Tätä jatkuu koko illan. Jos lapsi haluaa tehdä jotain isin kanssa tai mulla on menoa,niin ehdottaa nallepuh elokuvaa tai youtubesta jotain ohjelmaa ja jatkaa omaa puhelimen räpläystä...oon jo vähän ottanut sen asenteen,että treenataan lapsen kanssa kaksin oloa. Sen verran ärsyttää. Mun mielestä kertoo aika paljon,kun lapsi tuli hoidosta isänpäiväkortin kanssa ja kertoi tehneensä lahjan mulle. Kysyin et eikö antaisi sitä isille,niin ei kuulemma halua antaa..:(
Eivät kaikki jaksa tuollaisia "läsnäolon" vaatimuksia.

Vierailija

Peli- ja someriippuvaisuus. Se voi todella tuhota koko elämän. Henkisesti hän on siellä pelissä ja somessa. Hänet pitää saada takaisin oikeaan elämään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Peli- ja someriippuvaisuus. Se voi todella tuhota koko elämän. Henkisesti hän on siellä pelissä ja somessa. Hänet pitää saada takaisin oikeaan elämään.

Höpö höpö. Jos mies olisi perinteiseen tapaan autotallissa nikkaroimassa, häntä tuskin syytettäisiin puutyööriippuvuudesta. Tosiasia on vain, että tuollainen jatkuva läsnäolo ei vain kaikilta meiltä onnistu pitkän ja stressaavan työpäivän jälkeen. Introvertit tarvitsevat yksinoloa ja rauhaa ladatakseen akkujaan.

Vierailija

Hmm onneksi en ole yksin tän asian kanssa. Tänään on näköjään sellanen ilta että mies huitelee kavereisensa kanssa jossain, en tiedä missä kun ei oo ilmottanut mitään. Lähti suoraan töistä. Ennen ärsyynnyin tälläsestä paljon, mut otan paljo tyynemmin. Parempi melkeen se, että on oikeesti muualla ku että on kotona ja odotan koko ajan jotain. Kuulostaa loistavalle parisuhteelle eikö :)
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli- ja someriippuvaisuus. Se voi todella tuhota koko elämän. Henkisesti hän on siellä pelissä ja somessa. Hänet pitää saada takaisin oikeaan elämään.

Höpö höpö. Jos mies olisi perinteiseen tapaan autotallissa nikkaroimassa, häntä tuskin syytettäisiin puutyööriippuvuudesta. Tosiasia on vain, että tuollainen jatkuva läsnäolo ei vain kaikilta meiltä onnistu pitkän ja stressaavan työpäivän jälkeen. Introvertit tarvitsevat yksinoloa ja rauhaa ladatakseen akkujaan.

Meillä tämä on juurikin se ongelma. Mies tarttee joka ikinen päivä sen hengähdystauon ja viikonloppuisin haluaa nukkua univelkoja pois kun on iltavirkku. Niin minäkin ja introvertti myös, mutta itse en saa koskaan hengähtää. Lapsia 2, ei tukiverkkoja. En ymmärrä miten miehen hengähtäminen ja univelkojen pois nukkuminen on niinpaljon tärkeämpää kuin minun. Vaikka miten kävisi töissä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies,lapsen isä, tulee töistä kotiin ja istuu sohvalle räplään puhelinta tai menee omaan huoneeseensa pelaamaan tietokonetta. Tätä jatkuu koko illan. Jos lapsi haluaa tehdä jotain isin kanssa tai mulla on menoa,niin ehdottaa nallepuh elokuvaa tai youtubesta jotain ohjelmaa ja jatkaa omaa puhelimen räpläystä...oon jo vähän ottanut sen asenteen,että treenataan lapsen kanssa kaksin oloa. Sen verran ärsyttää. Mun mielestä kertoo aika paljon,kun lapsi tuli hoidosta isänpäiväkortin kanssa ja kertoi tehneensä lahjan mulle. Kysyin et eikö antaisi sitä isille,niin ei kuulemma halua antaa..:(
Eivät kaikki jaksa tuollaisia "läsnäolon" vaatimuksia.

Ei jaksa läsnäolon vaatimuksia? Jos mies ei jaksa olla lapsensa kanssa pitää miehen hakea apua joltain ulkopuoliselta jotta jaksaisi paremmin. Hänellä on suorastaan velvollisuus jaksaa omaa lastaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli- ja someriippuvaisuus. Se voi todella tuhota koko elämän. Henkisesti hän on siellä pelissä ja somessa. Hänet pitää saada takaisin oikeaan elämään.

Höpö höpö. Jos mies olisi perinteiseen tapaan autotallissa nikkaroimassa, häntä tuskin syytettäisiin puutyööriippuvuudesta. Tosiasia on vain, että tuollainen jatkuva läsnäolo ei vain kaikilta meiltä onnistu pitkän ja stressaavan työpäivän jälkeen. Introvertit tarvitsevat yksinoloa ja rauhaa ladatakseen akkujaan.

Meillä tämä on juurikin se ongelma. Mies tarttee joka ikinen päivä sen hengähdystauon ja viikonloppuisin haluaa nukkua univelkoja pois kun on iltavirkku. Niin minäkin ja introvertti myös, mutta itse en saa koskaan hengähtää. Lapsia 2, ei tukiverkkoja. En ymmärrä miten miehen hengähtäminen ja univelkojen pois nukkuminen on niinpaljon tärkeämpää kuin minun. Vaikka miten kävisi töissä.
Juuri tuollainen vertailu luo katkeruutta välillenne. Ei kukaan ihminen luovu vapaaehtoisesti jostakin, mikä on hänen jaksamiselleen ja mielenterveydelleen välttämätöntä. Jos haluat omaa aikaa, sinun on otettava sitä. Et voi olettaa miehen toimivan oma-aloitteisesti vastoin omaa terveyttään. Sinähän omalla toiminnallasi osoitat, että jaksat paljon miestäsi paremmin.

Sinänsä ihmettelen, miksi kaksi introverttia ilman tukiverkkoja on hankkinut kaksi lasta, mutta myöhäistä sitä nyt on murehtia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies,lapsen isä, tulee töistä kotiin ja istuu sohvalle räplään puhelinta tai menee omaan huoneeseensa pelaamaan tietokonetta. Tätä jatkuu koko illan. Jos lapsi haluaa tehdä jotain isin kanssa tai mulla on menoa,niin ehdottaa nallepuh elokuvaa tai youtubesta jotain ohjelmaa ja jatkaa omaa puhelimen räpläystä...oon jo vähän ottanut sen asenteen,että treenataan lapsen kanssa kaksin oloa. Sen verran ärsyttää. Mun mielestä kertoo aika paljon,kun lapsi tuli hoidosta isänpäiväkortin kanssa ja kertoi tehneensä lahjan mulle. Kysyin et eikö antaisi sitä isille,niin ei kuulemma halua antaa..:(
Eivät kaikki jaksa tuollaisia "läsnäolon" vaatimuksia.

Ei jaksa läsnäolon vaatimuksia? Jos mies ei jaksa olla lapsensa kanssa pitää miehen hakea apua joltain ulkopuoliselta jotta jaksaisi paremmin. Hänellä on suorastaan velvollisuus jaksaa omaa lastaan.

 

Valitettavasti ihmisen on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa omaa temperamenttiaan. Minkälaista "apua" tuohon jaksamiseen ehdottaisit?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli- ja someriippuvaisuus. Se voi todella tuhota koko elämän. Henkisesti hän on siellä pelissä ja somessa. Hänet pitää saada takaisin oikeaan elämään.

Höpö höpö. Jos mies olisi perinteiseen tapaan autotallissa nikkaroimassa, häntä tuskin syytettäisiin puutyööriippuvuudesta. Tosiasia on vain, että tuollainen jatkuva läsnäolo ei vain kaikilta meiltä onnistu pitkän ja stressaavan työpäivän jälkeen. Introvertit tarvitsevat yksinoloa ja rauhaa ladatakseen akkujaan.
Nikkarointi on ihan eri asia kuin tietsikkajutut. Siihen ei jää samalla tavalla kiinni kuin nettiin. Netissä on rajaton määrä dataa, joka ei ikinä lopu. Nikkaroinnissa on tietty homma minkä saa loppuun ja sen työn tuloksen näkee konkreettisesti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli- ja someriippuvaisuus. Se voi todella tuhota koko elämän. Henkisesti hän on siellä pelissä ja somessa. Hänet pitää saada takaisin oikeaan elämään.

Höpö höpö. Jos mies olisi perinteiseen tapaan autotallissa nikkaroimassa, häntä tuskin syytettäisiin puutyööriippuvuudesta. Tosiasia on vain, että tuollainen jatkuva läsnäolo ei vain kaikilta meiltä onnistu pitkän ja stressaavan työpäivän jälkeen. Introvertit tarvitsevat yksinoloa ja rauhaa ladatakseen akkujaan.
Nikkarointi on ihan eri asia kuin tietsikkajutut. Siihen ei jää samalla tavalla kiinni kuin nettiin. Netissä on rajaton määrä dataa, joka ei ikinä lopu. Nikkaroinnissa on tietty homma minkä saa loppuun ja sen työn tuloksen näkee konkreettisesti.

Tuo on totta, mutta sillä ei ole merkitystä tämän asian kannalta. Tietokoneella puuhastelu ja autotallissa puuhastelu ovat molemmat tapoja saada omaa rauhaa, yksityisyyttä ja yksinoloa stressaavan arjen keskellä. Tällaisessa tilanteessa mies ei todennäköisesti roiku koneella, koska hän on riippuvainen siitä, vaan koska se on niin paljon mukavampaa kuin mikään muu, mitä perheessä joutuu sietämään. Sama juttu nikkaroijaisän kohdalla.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat