klo 11:32 | 6.11.2015
Olen onnistunut elämässä parissa suht toisarvoisessa asiassa ja epäonnistunut kaikissa suurissa linjoissa. Joka ilta toivon, että en enää heräisi. Tätä päivääkin enemmän huolettaa se, miten jaksan tällaista elämää vuosikymmeniä, jotka mahdollisesti ovat vielä edessä.
Sivut
Tämähän ei sitten ole mikään realitykilpailu jossa olisi ns. voittajia ja ns. häviäjiä.
Ei sinulla ole vaihtoehtoja
Kuulostaa depressiolta.
Nimenomaan ei olekaan :(
Ajattele positiivisesti, niin mäkin teen.
Mä olen epäonnistunut kaikessa, silti itsemurha ei ole ikinä tullut mieleenkään.
Minulla on vaikea-asteinen masennus. Jatkunut nyt viisi kuukautta. Lääkkeet ei tehoa eikä terapia.
Mitä nämä ns. toisarvoiset asiat ovat? Entä ne suuret linjat? Kerro meille. Ehkä jotkut meistä voisivat jotenkin rohkaista ja auttaa sinua?
Minä olen harkinnut itsemurhaa, mutta muutaman asianhaaran johdosta sekään ei ole vaihtoehto.
Olen saattanut opintoni loppuun, saanut alani töitä, saanut kumppanin, onnistunut laihduttamisessa ja minulla on muutama ihana ystävä.
Toisaalta en koskaan saanut alani töitä. Olen töissä paikassa, jossa en saa käyttää lahjakkuuksiani. Kumppanini kanssa on paljon vaikeuksia. Olen parantumattomasti sairas ja olen menettänyt luottamukseni pariin elämäni tärkeimpään ihmiseen. Minulla olisi yksi tärkeä käytännön asia, joka pitäisi tehdä, mutta en pysty, kun asia ahdistaa niin paljon.
Siis en ole saanut alani töitä, kirjoitin näemmä väärin.
Mä taas toivon ettei tarvitsisi enää koskaan herätä, koska miesasiat ovat menneet päin sanonko mitä jo vuosikymmeniä. Tiedän kyllä, että ei ole mitään järkeä masentua miesten ilkeyden takia, koska se on minun elämässäni vakio, jossa siinä mies sattuu olemaan. En silti osaa elää ilmankaan onnellisena. Kyllä vituttaa olla tällanen kakara 40-vuotiaana. Jos ei olisi lapsia, olisin jäänyt junan alle vuosia sitten.
Minulla on kiltti mukava mies. Mutta on sitten muita ongelmia suhteessa senkin edestä.
Ärsyttää lukea naisten valituksia, aina kuitenkin paljastuu että kyllähän se mies ja lapsiakin kuitenkin löytyy. On olemassa tuhottomasti miehiä jotka ovat jääneet paitsi AIVAN KAIKESTA, ja valittavatko he? Eivät valita, eivätkä edes tee itsaria joidenkin pikkuseikkojen takia. Valittavien naisten täytyisi kasvattaa munat ja lopettaa valitus.
Turha puhua, jos ei tiedä, mistä puhuu. Mieheni ei halua enää seksiä kanssani joten koen jääväni paitsi kyllä minäkin. Arvaas, heruuko muiltakaan miehiltä kun ei omaltakaan? En listaan muistanut vaan lisätä, että yksi epäonnistumiseni on ollut syntyä rumaksi naiseksi.
Bingo! Ai niin, rupesin just ajattelemaan positiivisesti ja nyt elämä hymyilee. Kas kun en itse keksinyt.
Not.
Sivut