Lue keskustelun säännöt.
Miehellä ei mitään unelmia - kuinka tavallista?
03.11.2015 |
Treffailen miestä jolla ei ole mitään toiveita tulevaisuudestaan, siis sellaisia että haluaisin saavuttaa jotain , tai käydä jossain, tai hankkia jotain. Kyseessä noin nelikymppinen. Onko kovinkin yleistä? Hieman häiritsee kun minulla on paljonkin haaveita.
Kommentit (71)
Ei minullakaan mitään konkreettisia unelmia (etenkään taloudellisia) ole, koska tärkeimmät ovat toteutuneet. Toki edelleen olen utelias ja halukas kokeilemaan ja oppimaan uusia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukekaa saarnaajan kirja Raamatusta. En ole uskovainen mut se on hyvä. turhaa kaikki on
Kuolemaa tässä odottelen. Sen unelman varmasti saavutan.
Ei unelmia enää. Mikään ei toteutunut. Mistään ei tullut mitään.
-4kymppinen mies.
Kyllä miehellä unelmia on, mutta ei halua kertoa niistä sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin en uskaltanut unelmoida. Sitten sairastuin vakavasti. Kuoleman pelko sai minun unelmoimaan kaikesta, mitä haluan vielä elämässäni saavuttaa. Unelmointi on pitänyt minut järjissäni. Tutkikaa sisintänne ja uskaltakaa unelmoida isosti!
Totta kai sillä on haaveita, mutta ei vaan uskalla sanoa, että haluaisi punchfistata sua anaaliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin huvittavaa kuvitella teidän treffejä...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne omat unelmat on haudattu. Muksut ja talo pitää hoitaa. Vanhassa talossa on jatkuvasti tekemistä. Pitäisi töitä tehdä ja illalla paimentaa väniseviä muksuja. Vaimokin enimmäkseen valittaa, vaikka on asiat järjestetty juuri kuin hän on halunnut. Ei ehdi edes kuolla nyt, kun tenavat on pieniä.
Ei kun se naisen logiikka meni jotenkin niin että asioita EI SAA järjestää kuten nainen haluaa kun sitten mies on "liian kiltti" eikä suhde toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun miehellä ei ole mitään unelmia tai haaveita, ei kuulema ole koskaan ollut ja elää vain sen mukaan mitä elämä eteen tuo. Olen koettanut saada mukaan ideoimaan yhteisiä haaveita, tavoitteita, jotain mitä odottaa ja suunnitella. Ihan turha homma. Anoppi on samanlainen, ei ole koskaan elämässä ollut mitään suunnitelmia tai haaveita, on ihan avoimesti siis erilaisista ajattelumalleista puhuttu. Minä taas unelmoin vaikka mistä ja teen asioita unelmieni saavuttamiseksi. Nyt tuntuu, että olen miehen kanssa umpikujassa, koska hän vain tulee mun tekemisten ja haaveiden mukana lokkina, jos tulee. Kyllä hän osaa sit sanoa, jos joku ei kiinnosta yhtään ja hyvä siis niin. Mutta onhan tää yhteisen elämän suunnittelu yksin nyt aikamoista kivirekeä, vaikka toista rakastankin kovasti.
Kyllä ne omat unelmat on haudattu. Muksut ja talo pitää hoitaa. Vanhassa talossa on jatkuvasti tekemistä. Pitäisi töitä tehdä ja illalla paimentaa väniseviä muksuja. Vaimokin enimmäkseen valittaa, vaikka on asiat järjestetty juuri kuin hän on halunnut. Ei ehdi edes kuolla nyt, kun tenavat on pieniä.