TS tänään. perustulo

Miten tuo kokeilu tapahtuu ketkä pääsee mukaan siihen kokeiluun?

Kokoomus yrittää tämän ohessa ajaa Suomeen Saksan ns. Harz Jobeja eli halpatöitä. Kokoomus ei kuitenkaan halua ottaa Saksasta mitään muuta, eli esim. työntekijöiden merkittävää edustusta yritysten hallituksissa ja reilusti suomalaista kalliimpaa irtisanomista.

Esim. Elina Lepomäellehän tämä on varsinainen lempilapsi. Lepomäki ja muutkin monet kokoomuslaiset ovat todenneet, että niin, eihän tuo yksin riitä mutta siihen voisi sitten ottaa jotain pientä työtä lisäksi. 

Siis kierrellään kuin kissa kuumaa puuroa sitä totuutta, että valtio maksaisi suuren osan kansalaisten toimeentulosta, valtava määrä työläisiä eläisi köyhyydessä ja tekisi pakon sanelemana lähes ilmaista työtä yrityksille.

Ilman vuokrasääntelyä, ilman edustusta yritysten hallituksissa, ilman mittavia irtisanomiskorvauksia. Poimitaan siis pikkuhiljaa kaikki rusinat pullasta omalle kannattajakunnalle.

Pienipalkkaisen elämästä ollaan siis tekemässä vielä merkittävästi saksalaisen kohtalotoverin vastaavaa kurjempaa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Ei tietenkään töissä käyvät. Hehän saavat palkasta rahaa. Ei tie

 

 

Kyllä myös töissäkäyvät. Veroilla otetaan pois keski- ja suurituloisilta.

Perustulon päälle pitäisi kaikkien tehdä työtä. Olisi työttömän ja opiskelijan kannattavaa ottaa työtä vastaan vaikka muutama tunti

Todella järkevää maksaa 800 euroa tilille ja sitten verottaja sen ottaa pois. Voiko turhempaa paperinpyörittämistä taas olla.

Jaa-a... Joutuukohan kaikki köyhät sitten muuttamaan pois Helsingistä, koska tämä perustulo olisi siis ainut tuki minkä täysi-ikäinen saisi. Jopa alkaisi olla esim. kemijärvelle muuttajia.

Ja päinvastoin kuin joku ennusti, vuokrat laskisivat kun asumistuki loppuisi. Ihmisten olisi pakko etsiä mahdollisimman halpa asunto.

Pakkohan tuo on ottaa käyttöön, koska automatisaatio ja robotit vievät ison osan nykyisistä töistä ja ulkomaiset halpistyöntekijät tekevät loput. Suomalaiset tekevät siis joko isopalkkaisia johto- tai suunnittelutöitä tai elävät perustulolla ja sen päälle tehtävillä silpputöillä.

Köyhät köyhtyy, se on varmaa.

Lapsilisätkin poistuu eli saako sitten yksieläjä ja monen lapsen yh saman?

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus yrittää tämän ohessa ajaa Suomeen Saksan ns. Harz Jobeja eli halpatöitä. Kokoomus ei kuitenkaan halua ottaa Saksasta mitään muuta, eli esim. työntekijöiden merkittävää edustusta yritysten hallituksissa ja reilusti suomalaista kalliimpaa irtisanomista.

Esim. Elina Lepomäellehän tämä on varsinainen lempilapsi. Lepomäki ja muutkin monet kokoomuslaiset ovat todenneet, että niin, eihän tuo yksin riitä mutta siihen voisi sitten ottaa jotain pientä työtä lisäksi. 

Siis kierrellään kuin kissa kuumaa puuroa sitä totuutta, että valtio maksaisi suuren osan kansalaisten toimeentulosta, valtava määrä työläisiä eläisi köyhyydessä ja tekisi pakon sanelemana lähes ilmaista työtä yrityksille.

Ilman vuokrasääntelyä, ilman edustusta yritysten hallituksissa, ilman mittavia irtisanomiskorvauksia. Poimitaan siis pikkuhiljaa kaikki rusinat pullasta omalle kannattajakunnalle.

Pienipalkkaisen elämästä ollaan siis tekemässä vielä merkittävästi saksalaisen kohtalotoverin vastaavaa kurjempaa.

Saksan talousihmeen varjopuoli

3.11.2014 23:24

Saksalla on pyyhkinyt viime aikoina hyvin. Valtava maailmantalouden lama ei ole juurikaan heiluttanut Saksan massiivista talouslaivaa, joka on seilannut tasaisesti eteenpäin. Samaan aikaan monissa muissa maissa työttömyys on räjähtänyt käsiin ja teollisuus sakkaa.

Ei ole suuri salaisuus, että Saksan menestyksen takana on hurjasti kohentunut palkkakilpailukyky. Halpaa työvoimaa on tulvinut markkinoille sekä entisestä Itä-Saksasta että ulkomailta. Lisäksi työvoiman hinta suhteessa tuotantoon ei noussut käytännössä lainkaan vuosien 2000 ja 2008 välissä. Osittain tämä johtuu siitä, että työmarkkinareformit ja ammattiliittojen palkkamaltti ovat ehkäisseet palkkatason nousua.

Saksalla on ollut ennen lamaa kilpailukyvyn ylijäämää. Lisäksi Saksalle tyypillisillä tuotannonaloilla menee hyvin, eli mukana on myös onnea.

Menestyksellä on kuitenkin kääntöpuolensa, ja se on työmarkkinoiden jakautuminen kahteen leiriin. Entistä useampi saksalainen joutuu työskentelemään epätyypillisissä tai osa-aikaisissa töissä. Esimerkiksi 2000-luvun puolivälin Hartz-reformeissa hyväksytyissä minijob-työsuhteissa saa tienata 400 euroa verotta.

Die Zeit -lehden hiljattain julkaisemien tietojen mukaan peräti 2,35 miljoonaa saksalaista käy leipätyönsä ohessa minijob-töissä. Kokonaisuudessaan alityöllistettyjä on Saksassa tällä hetkellä 7,65 miljoonaa. Työssäkäyvän väestönosan köyhyysriski on noussut Saksassa Eurostatin tilastojen mukaan jo 8,6 prosenttiin. Suomessa vastaava luku on 3,7. Ennen Hartz-reformeja osuus oli kummassakin maassa suurin piirtein sama.

Käytännössä minijobit ovat kuitenkin usein loukkuja urakehitykselle, sillä työnantajalla ei ole mitään kannusteita korottaa työntekijää normaaliin työsuhteeseen. Lisäksi Hartz-ohjelma vähensi muuta säätelyä työmarkkinoilla ja heikensi työttömyysturvaa.

Minijob-työt eivät myöskään kerrytä lainkaan eläkettä. Die Zeit -lehti arvioikin, että kehitys voi aikanaan johtaa merkittävään vanhusköyhyyteen.

Useiden arvioiden, muun muassa OECD:n mukaan, työmarkkinoiden eriytyminen uhkaa jo myös pitkäjänteistä talouskasvua. Riski on erityisen suuri niille työmarkkinoille siirtyville nuorille, joilla ei ole erityisen vahvaa koulutus- tai osaamispohjaa.

Lisäksi työmarkkinoiden epätyypillistyminen on OECD:n mukaan korottanut palkkaeroja. Epätyypillisellä sopimuksella työskentelevälle maksetaan nimittäin samasta työstä vähemmän kuin vakituiselle. Työmarkkinoiden liberalisointi ei ole Saksassakaan merkittävissä määrin koskenut vakituisia työntekijöitä.

Saksalainen työpolitiikan linja on pyrkinyt lisäämään työssäkäyvän väestön osuutta sallimalla enemmän epätyypillisiä työsuhteita ja jopa kannustamalla niihin. Tämä politiikka on varmasti tuonut työmarkkinoiden piiriin monia, jotka muuten olisivat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Kuitenkin vastaavasti osa-aikaisista pätkätöistä on muodostunut monille pysyvä loukku, josta ei päästä ponnistamaan pysyviin työsuhteisiin. Siinä luodaan yhteiskuntaan kahden kerroksen työväkeä.

Kirjoittaja työskentelee parhaillaan tutkimusassistenttina saksalaisessa työpolitiikan tutkimusinstituutissa IZA:ssa.

Erno Mähönen

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje

Meneekö Saksalla hyvin vai huonosti?

14.6.2013 10:37 Antti Koskela 10 kommenttia

ilmoita asiaton viesti

[Meneekö Saksalla hyvin vai huonosti?]

Saksa on niitä harvoja maita, joissa talouskasvu on kriisin keskelläkin pysynyt vakaana. Työttömyyskin on pysynyt kurissa, noin viidessä prosentissa.

Suomessakin on laajalti keskusteltu siitä, pitäisikö ns. "Saksan mallia" ryhtyä kopioimaan, ja jos kyllä niin miltä osin.

Asialla on kaksi puolta. Taloudellisesti Saksan malli - ns. Hartz-uudistuksineen - on ollut selvästi menestys. Saksa on ollut Euroopan talouden veturi. Länsi-Eurooppaan tehtävistä investoinneista huomattava osa on kohdistunut Saksaan.

Uudistuksilla on kuitenkin ollut haittapuolensa. Sosiaalisesti tilanne on osin kestämätön.

Neljä miljoonaa työtätekevää saa toimeentulotukea palkkansa päälle. Muutama miljoona muuta joutuu tekemään kahta työtä selvitäkseen.

Lukuisat vanhukset menettävät asuntonsa jäätyään eläkkeelle. Pienipalkkaisilla on niin pienet eläkkeet, että niillä ei elä.

Kaiken kukkuraksi on luotu ns. "mini job" -töitä, joissa täysipäiväisestä työnteosta maksetaan noin 400 euroa kuukaudessa.

Taloudellisen menestyksen rinnalla on saavutettu sosiaalinen katastrofi. Länsimainen yhteiskuntajärjestys, jossa vältetään kaksien työmarkkinoiden syntyminen ja palkalla tulee toimeen, on Saksassa enää muisto vain. Saksan ja Puolen rajalla monet käyvät Puolan puolella töissä, koska työehdot ovat paremmat.

Meneekö Saksalla hyvin vai huonosti? Se riippuu siitä, mitä näkökulmaa painottaa. Ei ole myöskään helppo vastata siihen, mitä osia Saksan uudistuksista pitäisi hyödyntää Suomessa vai pitäisikö yhtäkään. Keskustelua tullaan käymään varmasti jatkossakin.

Ari Ojapellon valaiseva kolumni aiheesta:

http://vastavalkea.fi/2015/04/21/kuinka-alas-palkkojen-tulisi-joustaa/

Olisi kiva tietää ovatko seuraavat skenaariot mahdollisia:

1. Työtön humanistimaisteri päättääkin parempien tulojen toivossa hakea lääkikseen, lukee kaksi vuotta perustulolla pääsykokeisiin ja sen jälkeen opiskelee 800 euron tuloilla vuosikausia, jonka jälkeen menee töihin, josta palkkaa alkaen 4500 euroa. (Kaiken tämän maksavat veronmaksajat)

2. Päihdenuori lähtee kaverin kanssa thaimaahan elelemään perustulolla herroiksi, tulee takaisin vain jos tarvitsee hammashuoltoa yms. ja heti takaisin.

3. Ikiopiskelijat aloittavat yhden tutkinnon toisensa perään ja tekevät töitä vain sen verran kuin silloin tällöin huvittaa tai katsovat tarpeelliseksi.

4. Työntekijät alkavat pitää omia lomia kun pomon naama alkaa ärsyttää. Myös sairaanhoitajat ja muut joiden tilalle on vaikea löytää muita työntekijöitä. Tästä ei tule sanktioita.

5. Työnantajat alkavat ns. pilkkoa kokoaikaisia työsuhteita osa-aikaisiksi houkutellessaan töihin perustulolaisia. Eli: Yhden kokoaikaisen (2000e/kk) sijaan työnantaja päättää palkata neljä osa-aikaista, kullekin yksi viikko ja 500e/kk käteen kuussa. Sen sijaan, että yksi työntekijä elättäisi itsensä ilman veronmaksajien tukea, tuleekin neljä perustulolla olevaa, joista jokainen saa perustulon ja 500e päälle. Tulee valtiolle todella kalliiksi, sillä näistä tuloista maksetaan hyvin pieni vero samalla kun jokainen tosiaan vielä saa perustuloa. Tämä ei ole mikään hullu skenaario, sillä voi olla vaikeaa löytää kokoaikaisia siivoojia, kun perustulon ja asumistuen kanssa saa niin paljon, ettei kokoaikatyö epämiellyttävällä matalapalkka-alalla ole mielekästä. 

Ihan sama tietty millä nimellä vähäosaisten tuet maksetaan, mutta kun sitten on niitä jotka pärjäisi ihan hyvin ilmankin. Tuo on kaikki sitten vain ylimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Köyhät köyhtyy, se on varmaa.

Ei, vaan yhä useammasta tulee köyhä, mahdollisesti työssäkäyvä köyhä.

jos perustulo toteutuu sen täytyy olla tasoltaan älyttömän heikko muuten se ei kannusta töihin. en kyllä itsekään tiedä miten asumistuki korvataan.

ilmeisesti tarkoitus on laskea sosiaalietuuksien tasoa

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva tietää ovatko seuraavat skenaariot mahdollisia:

1. Työtön humanistimaisteri päättääkin parempien tulojen toivossa hakea lääkikseen, lukee kaksi vuotta perustulolla pääsykokeisiin ja sen jälkeen opiskelee 800 euron tuloilla vuosikausia, jonka jälkeen menee töihin, josta palkkaa alkaen 4500 euroa. (Kaiken tämän maksavat veronmaksajat)

2. Päihdenuori lähtee kaverin kanssa thaimaahan elelemään perustulolla herroiksi, tulee takaisin vain jos tarvitsee hammashuoltoa yms. ja heti takaisin.

3. Ikiopiskelijat aloittavat yhden tutkinnon toisensa perään ja tekevät töitä vain sen verran kuin silloin tällöin huvittaa tai katsovat tarpeelliseksi.

4. Työntekijät alkavat pitää omia lomia kun pomon naama alkaa ärsyttää. Myös sairaanhoitajat ja muut joiden tilalle on vaikea löytää muita työntekijöitä. Tästä ei tule sanktioita.

5. Työnantajat alkavat ns. pilkkoa kokoaikaisia työsuhteita osa-aikaisiksi houkutellessaan töihin perustulolaisia. Eli: Yhden kokoaikaisen (2000e/kk) sijaan työnantaja päättää palkata neljä osa-aikaista, kullekin yksi viikko ja 500e/kk käteen kuussa. Sen sijaan, että yksi työntekijä elättäisi itsensä ilman veronmaksajien tukea, tuleekin neljä perustulolla olevaa, joista jokainen saa perustulon ja 500e päälle. Tulee valtiolle todella kalliiksi, sillä näistä tuloista maksetaan hyvin pieni vero samalla kun jokainen tosiaan vielä saa perustuloa. Tämä ei ole mikään hullu skenaario, sillä voi olla vaikeaa löytää kokoaikaisia siivoojia, kun perustulon ja asumistuen kanssa saa niin paljon, ettei kokoaikatyö epämiellyttävällä matalapalkka-alalla ole mielekästä. 

Ihan sama tietty millä nimellä vähäosaisten tuet maksetaan, mutta kun sitten on niitä jotka pärjäisi ihan hyvin ilmankin. Tuo on kaikki sitten vain ylimääräistä.

Välivuotta viettävälle nuorelle tuo kuulostaa aika mukavalta systeemiltä. Itse ainakin lähtisin johonkin lämpimään lueskelemaan niihin pääsykokeisiin. Tuolla rahalla voi oikein köyhässä maassa palkata ihan henkilökuntaa itselleen! Tietääkö kukaan muuten saako tuon perustulon käteen silloinkin, jos elää täysihoidolla armeijassa? Tulee meinaan ihan hyvä pesämuna kun lähtee sitten lopulta opiskelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

jos perustulo toteutuu sen täytyy olla tasoltaan älyttömän heikko muuten se ei kannusta töihin. en kyllä itsekään tiedä miten asumistuki korvataan.

Olet ymmärtänyt kannustavuuden väärin. Jos esim. saan perustulosta sen verran rahaa, että saan vuokrat ja ruuat maksettua, niin kyllä ennemmin tai myöhemmin alkaa mietityttää että tekisikö kuitenkin mieli ostaa uudempi läppäri tai naarmuton paistinpannu. Silloin voisi ilmoittautua vuokrafirmaan, tehdä viikon töitä ilman että tuet yhtäkkiä katkeaa ja ostaa sen mitä haluaa. Siitä se kannustavuus syntyy eikä siitä, että jos ei tee jotain niin kuolee nälkään tai joutuu asunnottomaksi. Ongelmahan tuossa on, että kaikki ei sitten kuitenkaan tule saamaan niitä töitä.

Ja lisää vettä myllyyn:

Voiko turvapaikanhakija saatuaan oikeuden suomalaiseen sosiaaliturvaan, lähteä perustulolla oleilemaan kotimaahan? Entä koko yhdistetty perhe kun lapset on täyttäneet 18?

Vierailija kirjoitti:

Ja lisää vettä myllyyn:

Voiko turvapaikanhakija saatuaan oikeuden suomalaiseen sosiaaliturvaan, lähteä perustulolla oleilemaan kotimaahan? Entä koko yhdistetty perhe kun lapset on täyttäneet 18?

Tottakai voi samoin kuin voi kaikki Suomen kansalaiset täysi ikäiset elää vaikka espanjassa eikä työkkäri voi pakottaa ketään yhtään mihinkään.Suomi maksaa ja kiitolliset perustulon saajat tuhlaavat rahansa muissa maissa, koska sillä rahalla saa muualla paljon paremman elintason. Valtio köyhtyy ja kusee omaan nilkkaan.

Veikkaisin, että perustulon edellytyksenä tulee olemaan vakituinen osoite Suomessa, eli lomailu ulkomailla yhteiskunnan laskuun tulisi kyseeseen vain, jos olisi varaa samalla maksaa vuokraa. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva tietää ovatko seuraavat skenaariot mahdollisia:

1. Työtön humanistimaisteri päättääkin parempien tulojen toivossa hakea lääkikseen, lukee kaksi vuotta perustulolla pääsykokeisiin ja sen jälkeen opiskelee 800 euron tuloilla vuosikausia, jonka jälkeen menee töihin, josta palkkaa alkaen 4500 euroa. (Kaiken tämän maksavat veronmaksajat)

 

3. Ikiopiskelijat aloittavat yhden tutkinnon toisensa perään ja tekevät töitä vain sen verran kuin silloin tällöin huvittaa tai katsovat tarpeelliseksi.

 

Opintotukea maksetaan tänä päivänä vain yhteen korkeakoulututkintoon, eli tuskin perustuloakaan myönnettäisiin kahteen tai useampaan tutkintoon. Tutkinnon suoritettuaan oikeus perustuloon jatkuisi, jos olisi työttömänä, ja työttömänä puolestaan ei voi olla, jos on samaan aikaan kirjoilla korkeakoulussa.

Eihän perustulo tarkoittaisi sitä, ettei mitään byrokratiaa ja valvontaa enää olisi, vaan yhtä lailla tulonsaajat joutuisivat toimittamaan todistuksia ja selvityksiä tilanteestaan kuin tälläkin hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Kelan mallissa täysi perustulo 800 ja osittainen 560?

Mitä tarkoittaa?

Minä käsitin niin, että tuo 550 euroa olisi opiskelijoiden perustulo ja 800 euroa (joka sisältää myös asumistuen) saisivat muuta sosiaalietuuksia saavat. 800 euron potti kaikille olisi liian suuri, eikä siihen olisi Suomella varaa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Olisi kiva tietää ovatko seuraavat skenaariot mahdollisia:

1. Työtön humanistimaisteri päättääkin parempien tulojen toivossa hakea lääkikseen, lukee kaksi vuotta perustulolla pääsykokeisiin ja sen jälkeen opiskelee 800 euron tuloilla vuosikausia, jonka jälkeen menee töihin, josta palkkaa alkaen 4500 euroa. (Kaiken tämän maksavat veronmaksajat)

3. Ikiopiskelijat aloittavat yhden tutkinnon toisensa perään ja tekevät töitä vain sen verran kuin silloin tällöin huvittaa tai katsovat tarpeelliseksi.

 

 

Opintotukea maksetaan tänä päivänä vain yhteen korkeakoulututkintoon, eli tuskin perustuloakaan myönnettäisiin kahteen tai useampaan tutkintoon. Tutkinnon suoritettuaan oikeus perustuloon jatkuisi, jos olisi työttömänä, ja työttömänä puolestaan ei voi olla, jos on samaan aikaan kirjoilla korkeakoulussa.

Eihän perustulo tarkoittaisi sitä, ettei mitään byrokratiaa ja valvontaa enää olisi, vaan yhtä lailla tulonsaajat joutuisivat toimittamaan todistuksia ja selvityksiä tilanteestaan kuin tälläkin hetkellä.

Kohta 3 on täyttä utopiaa siksi, että on lähes mahdotonta päästä enää suorittamaan toista tutkintoa. Ensikertalaiskiintiöt ovat niin suuria, että hakeminen ei kannata. Jopa ammattikouluun on nykyään vaikeaa yhden tutkinnon jälkeen päästä. Suomi nousuun.