onko teidänkin lapset sellasia, että ne pyytää ja kysyy koko ajan jotain?

Vierailija

Mun ekaluokkalainen kyselee koko ajan ja rasittaa kun ei hetken rauhaa. Saako ladata yhden pelin? Voidaanko tehdä jälkiruokaa? Voiko pyytää kaveria meille? Jne jne. Ja jos sanoo katsotaan nyt, mietitään myöhemmin tms niin sama kysymys ja pari muuta toistuu noin minuutin päästä.
Tekee mieli vaan sanoa joskus ehdotuksille et ei suoraan, ei voida tehä jälkiruokaa,kun en vaan jaksa miettiä. Tähän hän auttais tiukat säännöt. Esimerkiksi karkkia ei pyydä koska tietää et sitä saa vaan kerran viikossa. Mut tätä ennen on ollut helppoa elää melko spontaanisti ilman väittelyä. Nyt lapsi on löytänyt mahdollisuuksien maailman, huokaus.
Vinkkejä?

Kommentit (7)

Vierailija

Vinkkini on lopettaa valittaminen ja hyväksyä se, että olet vanhemmaksi päättänyt ryhtyä. Miksi ihmeessä kuvittelit, että vanhemmuus olisi jotakin muuta?

Vierailija

Lapsi kyselee jatkuvasti samaa asiaa, koska ei saa kunnon vastausta. Mutta myönnän, äärettömän rasittavaa! Meillä on samanlainen täällä. Minä kiellän aina välillä kyselemästä, kun menee hermot. Ei kestä kyllä kun sen puoli minuuttia.

Vierailija

Minulla on alkanut olla teinini kanssa samaa ongelmaa. Elämäntyylimme on aika vaatimaton, ei köyhyyden vaan ihan arvomaailman vuoksi, eli turhaa roinaa ei osteta. Todella pitkään meni ilman yhtäkään kaupan leluhyllyllä puhkeavaa raivaria, ja kaikkiaan tyttäreni on ollut luonteeltaan perustyytyväinen ns. helppo lapsi, mutta nyt teini-iän puhjettua tuntuu, ettei mikään riitä. Lapsi kinuaa koko ajan uusia puhelimia ja tabletteja, merkkivaatteita ja konserttilippuja, vaikka isompia hankintoja tehdään vain syntymäpäivisin ja jouluisin. Kaiken pitäisi tapahtua hänen ehdoillaan, esimerkiksi syyslomareissulla toiseen kaupunkiin olisi pitänyt kiertää vain hänen suosikkikauppojaan, ja lapsellinen mökötys alkoi heti, kun olisi pitänyt tehdä jotain minulle mieluista. Kotitöitä teinini tekee, tästä en anna mitään luistamisen mahdollisuutta, mutta jatkuvan kitinän ja marttyyriksi heittäytymisen säestyksellä. Yritän ajatella, että tämä on vain vaihe ja että asiat voisivat olla huonomminkin, esimerkiksi teini voisi karkailla kotoa ja luuhata epämääräisissä porukoissa, mihin hänellä ei onneksi tunnu olevan mitään mielenkiintoa.

Vierailija

Ensimmäinen vastaus aina ei. Ihan kaikkeen. Vaikka olisi väsynyt ja miettisi asiaa ehkä myöhemmin niin aina ei. Toinen asiasta ei keskustella kommentti. Hyvällä tuurilla lapsi keksii itse ratkaisun, tyytyy ehkä johonkin halvempaan tai unohtaa asian kun itse olet valmis palaamaan asiaan.

Vierailija

Onko lapsi aikaisemmin tehnyt lupaa kyselemättä jotakin, josta sitten on saanut kunnon tuntuvan rangaistuksen? Nyt sitten ei uskalla mitään luvatta.

Toinen vaihtoehto: Tunsin aikanaan yhden asse-pojan, jolle oli tyypillistä juurikin tuo jatkuva kysely. Vaikka vastasi miten yksiselitteisesti ja selkeästi, niin pian kysyi taas. Joskus tuntui, että pojan ja muiden välillä oli kirkas lasi, johon vastaukset kilpistyivät, eivät menneet perille. Se oli rasittavaa, mutta mitäpä teet, kun se on yksi tyypillinen piirre tuossa "sairaudessa".

Vierailija

En koskaan vastaa ei perustelematta, miksi ei. Jatkuvasti kyselevä lapsi tietää, että se ensimmäinen tai toinen EI ei olekaan oikeasti ei, vaan vanhemman väinpitämättömyyttä. Siksi kuuntelen kysymyksen, vastaan perustellusti ja lapsi tietää, että ei on ei. Lisäkyselyjä ei tarvita.

Joskus vastaus on kyllä, joskus ei tänään, joskus "ota itse selville". Olennaista on se, että vastaan enkä ole omassa maailmassani.

Vierailija

Kyllä, (normaali) eskarilaiseni puhuu ja kyselee koko ajan. Äiti miksi aurinko ei kierrä maapalloa. Kumpi noista uunissa olevista pullista on isompi. Mennäänkö metsäretkelle. Auta leikkaamisessa. Kumpi on nopeampi, leopardi vai ilves. Jne jne. Koetan aina vastata kunnolla, lasta aliarvioimatta. Raskasta on. Kenties muutaman vuoden kuluttua tuottaa hedelmää. Ainakin nyt jo yleistieto on huima.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat