Lue keskustelun säännöt.
Kaipaatko koskaan pikkulapsiaikoja?
28.10.2015 |
Minä kaipaan silloin tällöin. Näen nytkin ikkunasta kuinka lapset ulkoilee tuossa puistossa äitiensä kanssa. Oispa ihanaa itsekin vielä olla tuolla, nostaa syliin pieni taapero, korjata silmille valahtanutta kypärämyssyä parempaan asentoon ja antaa suukko poskelle.
Tietenkin siinä oli omat hankalatkin aikansa, mut oli se jotenkin ihanaa aikaa. Oli mukava että sen ajan sai elää täysillä, että nyt taas voi sitten keskittyä toisiin asioihin.
Kommentit (5)
Rehellisesti voin sanoa, että en. En nauttinut tuosta ajasta yhtään, se oli pelkkää suorittamista, nyt on lapset koululaisia kaikki ja ihan paras aika elämässä itselläni menossa. Paljon kivempaa kuin esim . se paljon ylistetty bailausaika. Vaikka esikoinen on jo murkku, senkin kanssa on nyt kivempaa kuin silloin kun hän oli taapero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä! Varsinkin kun näen sellaisen vähän alle vuotiaan tutti suussa istumassa vanhempansa sylissä... tutti vähän heiluu imun tahtiin, pyöreät silmät ihmettelevät maailman menoa, lapsi on niin kaunis ja viaton. Silloin tulee melkein tippa silmään, kun ei enää saa tuota kokea. Paitsi ehkä lastenlasten kanssa jonain päivänä.
Ja kuten ihmiset yleensäkin, itse olen melko tehokkaasti unohtanut ne vaikeat ja raskaat ajat, ja muistan omien lasteni pikkulapsiajasta lähinnä ne hyvät hetket :-)
Minustakin tuollainen juuri vuoden kieppeillä oleva pieni palleroinen on jotenkin tavattoman hellyttävä. Sellainen että tuntuu aivan etuoikeudelta hoitaa jotain noin pientä ja suloista, vilpitöntä ihmistä joka tuntuu suhtautuvan kaikkeen maailmassa luottavaisen iloisesti ja rakastavasti.
Oikeastihan alle kaksivuotiaat on niin syötävän söpöjä juuri siksi, että he oikeasti ovat niin työläitä hoidettavia ja pahimmassa mahdollisessa termiitti-iässä. Niin että sen ajan kun ei hoida lasta tai selvitä uhmakohtausta saa siivota näitten jälkiä. Mut sen unohtaa.:D
En sanoisi kaipaavani, mutta yksi ilta naureskelin kun lapsena käytiin miekkataistelua puiston kasvuston kepeillä ja valo viiva ja hernesotaa.
Pahimmillaan se äityi sitten tikkasodaksi joita ammuttiin puhallus putkilla, jolloin aikuiset puhalsivat pelin poikki kun niillä pysty ampumaan 50 metriä niin että meni ladon oveen pohjaan saakka.
Tällaisia tulee välillä mietittyä. Mies
Kyllä, kaipaan aikoja jolloin olin pikkulapsi.